Terveys

Mistä rintakipu johtuu? Näin erotat vaarattoman ja vaarallisen rintakivun

Rintakivun taustalla voi olla sairaus, kohtaus tai vaikka vääränlainen ergonomia töitä tehdessä. Lääkärin luo kannattaa hakeutua, jos kipu pitkittyy, ilmaantuu rasituksen aikana, tuntuu levossakin eikä helpotu asentoa vaihtaessa.

Rintakivun taustalla voi olla monia syitä. Joskus voi olla vaikea itse erottaa, milloin rintakipu on vaaratonta ja milloin tulisi hakeutua ammattilaisen arvioitavaksi ja hoitoon.

Vaarallisen rintakivun tunnistaa siitä, että kipu on useimmiten voimakasta ja pitkäkestoista. Nopeat sekuntien tai muutaman minuutin kiputilat ovat harvoin sydänperäisiä.

”Jos kipuun yhdistyy hengenahdistusta, selkeitä rytmihäiriöitä, yleistä huonovointisuutta tai voinnin heikentymistä on syytä hakeutua välittömästi hoitoon”, kehottaa johtava työterveyslääkäri Kaisu Norbäck Terveystalosta.

Vakavan, välitöntä hoitoa vaativan rintakivun taustalla voi olla esimerkiksi akuutti sepelvaltimo-oireyhtymä, aortan repeämä tai keuhkoveritulppa. Näiden oireet alkavat yleensä äkillisesti ja aiheuttavat voimakasta, puristavaa tai vannemaista rintakipua sekä kokonaisvoinnin heikentymistä.

”Sydänperäinen kipu paikantuu yleensä laajalle alueelle rinnalla. Se voi myös säteillä vasempaan olkavarteen, selkään, niskaan tai jopa leukaperiin. Sydänperäinen rintakipu voi liittyä myös fyysiseen tai henkiseen rasitukseen. Sepelvaltimotaudissa kipua aiheuttaa se, että sydämen pitäisi pystyä pumppaamaan enemmän verta, mutta sydämen suonet eivät pääse ravitsemaan sydänlihasta siellä olevan ahtauman vuoksi.”

Milloin rintakipu on vaaratonta?

Jos rintakipu tuntuu hengittäessä tai liikkuessa, on tavallisesti kyse tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista. Tällaisen vaarattoman rintakivun tunnistaa yleensä siitä, että kipu on paikallinen ja siihen saattaa liittyä kosketusarkuutta. Kipu muuttuu asennon vaihtuessa. Esimerkiksi sisäänhengitys saattaa pahentaa lihasperäistä kipua.

”Lihasperäisissä rintakivuissa venyttely yleensä helpottaa kiputuntemusta. Liikkeelle lähteminen tai asennon vaihtaminen voi silloin helpottaa kipua”, Norbäck kertoo.

Vaaraton rintakipu voi myös olla ruokatorven tulehduksen tai refluksitaudin aiheuttamaa, jolloin ruokatorveen nouseva mahahappo aiheuttaa rinta- ja ylävatsan kipuilua.

Vyöruusu voi etenkin iäkkäämmillä ihmisillä olla vaarattoman rintakivun aiheuttaja. Se voi tuntua rintakipuna jo ennen ihottuman ilmaantumista. Vyöruusun aiheuttama kipu tuntuu yleensä rajatulla alueella.

Rintakipu voi myös liittyä johonkin systeemiseen sairauteen, kuten keuhkojen sairauksiin, suolistoperäiseen sairauteen tai krooniseen tuki- ja liikuntaelinsairauteen, kuten selkärankareumaan.

Voiko stressi aiheuttaa rintakipua?

Joskus rintakivut ovat yhteydessä mielen ongelmiin.

”Masennuksen yksi oireista voi olla painon tunne rintakehällä tai jonkinlainen rintatuntemus. Taustalla voi myös olla ahdistusta tai paniikkikohtaus, johon voi liittyä rintatuntemuksia ja hengenahdistuksen tunnetta”, Norbäck toteaa.

Entä voiko stressi aiheuttaa rintakipua?

”Kyllä voi. Jos elämäntilanne on valmiiksi stressaava ja kuormittava ja se aiheuttaa rintatuntemuksia, rintakivut voivat saada aikaan sen, että ihminen alkaa tarkkailla itseään ja huolestua vielä enemmän, jolloin rintatuntemukset voivat entisestään pahentua.”

Pitääkö rintakivun vuoksi aina hakeutua lääkäriin?

Rintakivun takia on syytä hakeutua aina lääkäriin, jos kipu pitkittyy, pahenee rasituksessa, ilmaantuu rasituksen aikana, tuntuu levossakin eikä helpotu asentoa vaihtaessa.

”Sanoisin, että rintakivun vuoksi kannattaa aina ennemmin käydä lääkärissä kuin olla käymättä”, Norbäck muistuttaa.

Vakavamman sydänperäisen oireen mahdollisuus kasvaa, jos suvussa on sepelvaltimotautia tai sydänsairauksia, henkilö tupakoi tai kärsii korkeasta kolesterolista, korkeasta verenpaineesta tai diabeteksesta. Myös ikä itsessään on riskitekijä.

”Jos on ikääntynyt ja kärsii rintatuntemuksista, niihin tulee suhtautua vakavammin kuin nuoremman ihmisen kohdalla, jolla ei ole sydänsairauksen riskitekijöitä ja jonka oireet vaikuttavat tuki- ja liikuntaelinperäisiltä.”

Rintakipu tai -tuntemus on tavallinen yleis- ja työterveyslääkärin vastaanotolle tulon syy.

”Rintakivun selvittelyssä lähdetään liikkeelle potilaan haastattelulla ja tutkimisella. Sydänfilmi eli EKG antaa paljon tietoa. Tarvittaessa potilas ohjataan jatkotutkimuksiin. Yleensä jo tieto siitä, että vaiva on hyvänlaatuinen, vaikuttaa potilaaseen ja saattaa jopa lievittää kipua.”

Lue myös Anna.fi: Oletko kuullut särkyneestä sydämestä? Takotsubo-kohtaus muistuttaa sydänkohtausta

Miten rintakipu hoidetaan?

• Jos rintakivun aiheuttajaksi paljastuvat tuki- ja liikuntaelinperäiset vaivat, niitä voidaan hoitaa lyhyellä kipulääke- tai särkylääkekuurilla ja fysioterapeutin kuntoutus- ja hoito-ohjeiden avulla. Jos oireita aiheuttaa vääränlainen ergonominen kuormitus töissä tai vapaa-ajalla, ongelmat pyritään ennaltaehkäisemään.
• Jos vaivan syy piilee suolistossa ja johtuu refluksitaudista tai liikahappoisuudesta, vatsahappoja neutralisoiva lääkitys ja ruokavalion muuttaminen yleensä auttavat.
• Jos rintatuntemusten taustalla vaikuttaa olevan vakavampi sairaus tai akuuttia hoitoa vaativa tila, tutkimukset tehdään kiireellisesti ja lääkäri määrää vaivaan sopivan hoidon.