Terveys

Ruokahaluttomuus piinaa erityisesti ikäihmisiä – 11 asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää ruokahalusta

Ruokahalu voi hävitä hetkellisesti keneltä tahansa, ja ikäihmisiltä se saattaa kadota tyystin. Silloin ruokahaluttomuus voi johtaa aliravitsemukseen. Ruokahalua voi kuitenkin herätellä.

Ruokahaluttomuus on yleinen vaiva. Milloin siitä pitää huolestua? Ja mitä ruokahalun kadotessa voi tehdä?

Vastauksia antoi laillistettu ravitsemusterapeutti Karoliina Salminen Vantaan kaupungilta.

1. Onko hyvä ruokahalu terveyden mittari?

Ruokahalu voi vaihdella tilapäisesti, eikä siitä pidä huolestua. Esimerkiksi stressaantuneena, rakastuneena ja surullisena muut asia täyttävät mielen syömisen sijaan. Flunssaisenakaan ruoka ei useimmiten maistu.

Mutta jos ruokahaluttomuus jatkuu pitkään ja siihen liittyy muita oireita, kuten voimattomuutta ja toimintakyvyn heikkenemistä, taustalla voi olla sairaus.

Terveellä ihmisellä säännölliset ateriavälit herättävät ruokahalun. Jatkuva napostelu ja aterioiden korvaaminen väli­paloilla häiritsevät nälän tunnetta.

Lue myös: Eikö paino putoa? 9 syytä voivat paljastaa, miksi paino jumittaa oudosti

2. Miksi iäkkäänä ruokahaluttomuus piinaa herkästi?

Makuaisti heikkenee vanhetessa, joten ruokaelämykset laimenevat. Nälkää ja kylläisyyttä säätelevien hormonien erityksessä tapahtuu muutoksia, joiden vuoksi kylläisyyden tunne kestää entistä pidempään.

Jotkut sairaudet ja lääkkeet vähentävät ruokahalua. Esimerkiksi masentuneelle ruoka ei maistu. Liikkuminen vähenee iän myötä, ja monelle tulee ummetusta, mikä aiheuttaa täysinäisen olon.

Myöskään huonot hampaat ja huonosti istuvat proteesit eivät houkuttele syömään. Vatsan toiminta ja ummetus ovat arkoja asioita, joista iäkäs ihminen ei välttämättä halua kertoa.

Moni iäkäs asuu yksin. Kun ruokaseura puuttuu, ruoka ei maistu yhtä hyvältä. Se lakkaa usein maistumasta myös silloin, kun ei pääse omin jaloin kauppaan valitsemaan itse syömisiään.

Lue myös: Syödään yhdessä, kokataan yhdessä – yhdessä syöminen lisää hyvinvointia

3. Mihin ruokahaluttomuus voi johtaa?

Se johtaa helposti painon laskuun ja aliravitsemukseen. Aliravitsemus heikentää toimintakykyä: lihaksista katoaa voima, ja tasapaino voi horjua.

Yli 75-vuotiaan ihmisen pitäisi saada päivittäin syömisistään vähintään 1 500 kilokaloria. Sen saaminen kasaan edellyttää, että ihminen syö päivän aikana aamupalan, ainakin yhden lämpimän aterian ja väli- ja iltapalan.

4. Millä huonosti syövän ihmisen saa syömään?

Yhdessä syöminen saa ruoan maistumaan. Jos kotona ei ole kaveria, esimerkiksi palvelukeskuksissa on tarjolla lounasta.

Kaunis kattaus lisää ruokahalua. Arkenakin pöytään voi kattaa paremmat posliinit ja taitella lautasliinat.

Raitis ilma lisää ruokahalua. Jos ulkona kävely ei luonnistu, voi mennä istumaan pihapenkille tai parvekkeelle.

Lue myös: Ikääntyneiden ravitsemussuositukset pantiin uusiksi – katso 6 tärkeintä ohjetta, joiden mukaan seniorin kannattaa syödä

5. Jos ruokahaluttomuus piinaa, kumpi maistuu varmemmin, kylmät vai lämpimät ruoat?

Jokaisella ihmisellä on omat lempiruokansa. Silloin kun ihminen syö huonosti, ­aterian lämpötila on toissijainen seikka. Tosin kylmät annokset voivat jäädä ravintosisällöltään yksipuolisiksi, ja niiden koostamiseen pitää nähdä enemmän vaivaa.

Esimerkiksi pelkkä paahtoleipä ja kahvi on yleensä turhan köykäinen ateria. Jos täysjyväleivälle lataa kasvimargariinia, salaattia, kanafileen ja tomaattia, se käy jo ateriasta.

Jos suu on kipeä, kylmät ruoat menevät alas paremmin. Syöpähoitojen aikana lämmin ruoka voi aiheuttaa huonon olon.

6. Miten pienestä annoksesta saa tarpeeksi energiaa?

Kannattaa tehdä pieniä energialisäyksiä pitkin päivää, jokaiselle syömiskerralle. Kaurapuuroon voi sekoittaa kasviöljyä, salaatinkastiketta kannattaa lorauttaa isompi annos ja leivälle levittää reilusti margariinia.

Energian lisäksi pitää huolehtia, että ruoka sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet. Vähemmän ravintoaineita sisältävät syömiset kannattaa vaihtaa niitä enemmän sisältäviin. Esimerkiksi leipä kannattaa syödä täysjyväisenä ja leivän päälle voi laittaa paprikaa ja tomaattia kurkun sijaan.

7. Elääkö ihminen pelkillä herkuilla?

Herkuista saa toki lisäenergiaa, mutta ravintoaineita ei niissä ole välttämättä nimeksikään. Herkkujen osuus ruokavaliossa vähenee usein kun, syö riittävästi tavallista ruokaa.

Ikäihmisille maistuvat usein tavalliset, perinteiset ruoat, kuten silakkapihvit ja lihakeitto.

Huonosti syövää ikäihmistä voi motivoida terveelliseen syömiseen kertomalla, kuinka tärkeää se on hänen jaksamisensa ja toimintakykynsä kannalta. Kohentunut syöminen tuntuu voinnissa muutamassa viikossa.

Terveellisen syömisen tulokset näkyvät mitattavina muutoksina viimeistään puolessa vuodessa: verensokerin ­hallinta helpottuu ja verenpaine ja kolesteroli kääntyvät laskuun.

8. Voiko huonoa syömistä paikata pillereillä?

Ravintoaineiden tarve ei muutu ihmisen ikääntyessä. Ikäihminen tarvitsee yhtä paljon vitamiineja ja kivennäisaineita ja jopa enemmän proteiinia kuin työikäinen.

Vaikka monivitamiinipilleri sisältää tarvittavat vitamiinit ja kivennäisaineet, on aina parempi ottaa ne ruoasta. Ruoka sisältää muitakin terveyttä edistäviä yhdisteitä, kuten erilaisia polyfenoleja.

Jos syöminen on tosi huonoa, voi käyttää täydennettyjä elintarvikkeita. Kaupoissa on esimerkiksi proteiinilla täydennettyä rahkaa ja maitoa.

Mikäli ruokahalu on pitkään huonoa ja ikäihminen laihtuu, ravintoaineiden riittävästä saannista voi huolehtia apteekissa myytävillä täydennysravintojuomilla. Parin desin purkista saa noin 300 kilokaloria energiaa ja 15 grammaa proteiinia, mikä vastaa monipuolista lounasta.

Lue myös Anna.fi: Miksi ruokahalu kasvaa juuri ennen kuukautisia? Lääkäri kertoo, mistä se voi johtua

9. Kuinka pitkään huonoa syömistä uskaltaa seurata?

Jos paino alkaa laskea, asiaan pitää puuttua. Mitä nopeammin paino laskee, sitä nopeammin apua tarvitaan. Aliravitsemus uhkaa, jos iäkkään ihmisen paino putoaa enemmän kuin viisi prosenttia kolmessa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa 60 kiloa painavalla vähintään kolmen kilon painonlaskua.

Iäkäs ihminen saa painaa enemmän kuin työikäinen. Iäkkäälle suositeltava painoindeksi on 25–29.

10. Kenen pakeille kannattaa suunnata, jos ruokahaluttomuus vaivaa?

Lääkäri on ensimmäinen apu. Hän tutkii ja selvittää syyn painonlaskuun.

Monissa kunnissa ja yksityisellä sektorilla lääkäri voi kirjoittaa lähetteen ravitsemusterapiaan. Ravitsemusterapeutti ei määrää ketään syömään tietyllä tavalla. Hän miettii yhdessä asiakkaan kanssa, millaiset muutokset syömiseen ovat ylipäänsä mahdollisia.

Tarkoituksena ei ole, että asiakkaan ruokavalio muuttuu kerrasta toiseksi. Yhdessä koetetaan löytää ruokavaliossa jo hyvin olevat asiat ja pyrkiä lisäämään niitä.

Vastaanotolle kannattaa tulla yhdessä sen ihmisen kanssa, joka huolehtii iäkkään ruokaostoksista.

11. Pitääkö iäkkään kotona olla vaaka?

Paino laskee monella ikäihmisellä huomaamatta, ellei sitä seuraa. Puntarilla kannattaa käydä kerran viikossa, mielellään aina samaan aikaan vuorokaudesta. Näin siksi, että paino vaihtelee eri vuorokaudenaikoina. Illalla kehoon on kertynyt nestettä, mikä näkyy puntarilla isompina lukemina.

Kilon painonpudotuksesta ei pidä pelästyä. Jos suunta on seuraavalla viikollakin alaspäin, kannattaa tsempata syömisen kanssa.

Jos paino on laskenut ilman syytä vielä sitä seuraavallakin viikolla, kannattaa ottaa yhteyttä omalle terveysasemalle.