Terveys

Alussa suolistosyöpä on oireeton ja siksi se kehittyy salakavalasti – seulontojen avulla yritetään nyt löytää varhaiset syöpämuodot ja pelastaa henkiä

Valtaosa suolistosyövistä ja niistä johtuvista kuolemista olisi estettävissä. Merkittävään rooliin nousevat terveelliset elintavat ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa löydetty varhainen syöpämuutos. Suolistosyöpien seulonnat alkoivat tänä vuonna Suomessa 60–68-vuotiaille.

Suolistosyöpä on yleisnimitys paksu- ja peräsuolen syöville. Näihin syöpiin sairastuu vuosittain arviolta 3800 suomalaista, mikä tekee suolistosyövästä Suomen kolmanneksi yleisimmän syövän. Paksu- ja peräsuolensyöpä kuuluvat nopeimmin yleistyviin syöpäsairauksiin.

Keskimäärin diagnoosi saadaan 65-vuotiaana. Diagnoosit ovat kuitenkin alkaneet yleistyä alle 50-vuotiaidenkin parissa. Usein suolistosyöpä havaitaan vasta myöhäisessä vaiheessa.

Varhaisessa vaiheessa suolistosyöpä on lähes oireeton. Tyypillisiä oireita ovat suolen toiminnan muutokset, kuten ripuli, ummetus tai suolitukos. Joskus esiintyy yleisoireita, kuten laihtumista, vatsakipua ja ruokahalun heikentymistä. Uloste voi verenvuodon seurauksena muuttua tummaksi tai sen seassa voi olla kirkasta verta.

Suolistosyöpä on yksi vaietuimmista syövistä ja siihen on liittynyt tietynlaista häveliäisyyttäkin, kertoo syöpälääkäri Tuomo Alanko Docrates Syöpäsairaalasta.

“Vielä on paljon tehtävää, että ihmiset tulisivat tietoiseksi suolistosyöpien yleisyydestä ja niiden varhaisen toteamisen tärkeydestä.”

Nyt tietoisuus leviää, kun Suomessa käynnistyi tänä vuonna maan laajuinen suolistosyöpien seulonta 60–68-vuotiaille. Seulontaa on tarkoitus toteuttaa kahden vuoden välein. Tarkoitus on laajentaa seulontoja vuoteen 2031 mennessä siten, että se koskisi kaikkia 56–74-vuotiaita.

Lue myös: Alavatsakipu voi vaatia välitöntä hoitoa – Lääkäri listaa todennäköisimmät syyt kivulle

Suolistosyöpien seulonta on tuottanut jo lupaavia tuloksia

Säännöllisyys seulonnassa on tärkeää, koska testi kertoo vain senhetkisen tilanteen. Seulonta voi parhaimmillaan löytää esiastemuutokset, jotka eivät vielä ole syöpää, mutta jotka voivat kehittyä sellaiseksi vuosien viiveellä.

”Laajamittaisten suolistosyövän seulontojen aloittamisesta on vielä niin vähän aikaa, että se ei ole heijastunut selvästi vastaanoton potilasmääriin. Sen sijaan vastaanotolla on ollut jo muutama yksittäinen potilas, joilta on löytynyt hyvin varhaisen vaiheen syöpämuutos seulonnan perusteella”, Alanko toteaa.

”Heidän kohdallaan syöpä on ollut täysin oireeton ja sen löytyminen seulonnassa on todennäköisesti pelastanut heidät raskaammilta hoidoilta tai jopa ennenaikaiselta kuolemalta. Yleensä tapaan työssäni lähinnä potilaita, joilla on todettu syövän asteelle kehittyneitä muutoksia.”

Suolistosyöpien seulonta perustuu kotona otettavaan ulostenäytteeseen, joka toimitetaan laboratorioon postitse. Siellä etsitään syöpäkasvaimen erittämää piilevää verta, jota on yleensä paljain silmin mahdoton nähdä.

Veren löytyminen ulostenäytteestä ei välttämättä ole oire syövästä, mutta syyn selvittämiseksi tarvitaan useimmiten jatkotutkimuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa paksusuolen tähystystutkimusta eli kolonoskopiaa.

“Testin tekemiseen menee 10 sekuntia, ja se voi pelastaa elämäsi. Jos kuulut seulontaohjelman piiriin, käytä se 10 sekuntia”, Alanko painottaa.

Mikä lisää riskiä sairastua suolistosyöpään?

Suolistosairauksien suurimpia riskitekijöitä ovat ikä, tulehdukselliset suolistosairaudet ja perimä. Jos omassa suvussa on useampia sairastuneita, paksusuolen tähystykseen on suositeltavaa hakeutua viimeistään 50 ikävuoden paikkeilla.

Merkittäviä riskitekijöihin lukeutuvat myös lihavuus, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, liikkumattomuus ja kehno ruokavalio.

”Tiedossa on, että tilastollista sairastumisriskiä lisää länsimainen runsasrasvainen ja vähäkuituinen ruokavalio, jossa on paljon punaista ja prosessoitua lihaa”, Alanko kertoo.

Tilastollista riskiä sairastua paksu- ja peräsuolen syöpään tiputtaa runsas vihannesten ja hedelmien käyttö ja kuitupitoinen ravinto. Kulttuureissa, joissa syödään hyvin paljon kasviksia, suolistosyöpä on selvästi harvinaisempaa. Maitovalmisteilla ja kalalla näyttäisi olevan myös suojaava vaikutus.

Punaisen lihan syöminen nostaa suolistosyöpien riskiä 17 prosenttia jokaista päivittäin syötyä 100 grammaa kohden, Syöpäjärjestöt muistuttaa. Myös runsas lihavalmisteiden syöminen nostaa riskiä merkittävästi. 

Harvardin yliopiston viime vuonna julkaistu tutkimus viittaa siihen, että sokeroidut juomatkin ovat paljon kulutettuna riskitekijä. Kahden tai useamman sokeroidun, makeutetun juoman nauttiminen päivän aikana nosti varhaisen suolistosyövän riskiä kaksinkertaiseksi.

Tutkijoiden mukaan sokerin korvaaminen keinomakeutetuilla juomilla, kahvilla tai täysmaidolla voi pienentää varhaisen paksusuolen syövän kehittymisen riskiä.

Tähystykset voisivat auttaa löytämään suolistosyövät ajoissa

Noin 30 prosenttia suolistosyövistä ja niistä aiheutuvista kuolemista olisi tutkimusten perusteella estettävissä, jos kaikille osallistujille olisi tehty kolonoskopia. Jos tähystysten tekemisen lisäksi noudatettaisiin terveellisiä elämäntapoja, jopa 60 prosenttia suolistosyövistä olisi estettävissä. 

Paranemisen ennuste suolistosyövissä on noin 80 prosenttia, jos syöpä löytyy varhaisessa vaiheessa. Jos syöpä on ehtinyt levitä imusolmukkeisiin, ennustelukema tippuu 60–65 prosenttiin.

“Suosittelen suoliston tähystystä 50-vuotiaasta ylöspäin myös seulontamielessä, vaikka oireita ei olisikaan. Olenkin vain puoliksi leikilläni sanonut kolonoskopian olevan hyvä 50-vuotislahja”, Alanko vinkkaa.