suonenveto iski jalkaan, nainen pitelee sitä

Kertooko suonenveto verisuonitaudista? Lääkäri kertoo, milloin suonenvedoista pitää huolestua

Suonenveto on yleinen vaiva, mutta siinä oikeastaan on kyse? Erikoislääkäri kertoo, mistä suonenvedot johtuvat ja miten niitä voi ennaltaehkäistä.

Suonenveto tarkoittaa äkillistä lihaskramppia, joka tuntuu tavallisesti pohkeessa. Silloin lihas supistuu ja jännittyy hetkellisesti aiheuttaen voimakasta kipua. Mistä kramppi johtuu ja onko sillä mitään tekemistä verisuonten kanssa?

”Suonenveto on samanlainen vanhan kansan termi kuin noidannuoli selkäkivusta puhuttaessa. Vaivalla ei sinänsä ole mitään tekemistä verisuonten kanssa, vaikka se joissain tapauksissa voikin kieliä verisuonitaudista. Vaivan taustalla voi nimittäin piillä suonikohjuja, jotka saattavat altistaa krampeille, koska laskimoissa on silloin vajaatoimintaa ja jaloissa turvottelua”, kertoo erikoislääkäri Toni Vänni Terveystalosta.

Suonenvedossa kramppi on yleensä hyvin lyhytaikainen. Se kestää parista sekunnista muutamiin kymmeniin sekunteihin. Jännityksen lauettua kipu helpottaa.

”Suonenveto iskee yleensä öisin ja aina siihen ei välttämättä edes herää. Aamulla saattaa vain huomata, että lihas tuntuu aralta. Toisaalta suonenveto voi alkaa myös esimerkiksi kesken uinnin tai kuntosaliharjoittelun.”

Lue myös: Suonikohjut riesana? Verisuonikirurgi kertoo, miten suonikohjuista pääsee eroon

Toistuvien suonenvetojen taustalla voi olla sairaus

Suonenveto on iän myötä yleistyvä vaiva. Kolmasosa ikääntyneistä kärsii suonenvedoista. Suonenvedossa lihaskramppi syntyy hermoston ja lihaksen yhteistoimintana, eikä sille ole varsinaista syytä. Poikkeavan lihaskrampin taustalla voi kuitenkin olla altistavia tekijöitä.

Yhtäkkisiä kramppeja voi tulla, jos lihaksessa on hapenpuutetta. Lihaksen hapenpuute voi johtua esimerkiksi verenkierto-ongelmista tai siitä, että elimistön hapensaanti on heikentynyt.

”Myös pitkäkestoinen tai poikkeava rasitus tai vastaavasti äkilliset liikkeet pitkän levon jälkeen voivat lisätä lihaskramppeja. Lisäksi turvotus, raskaus, elektrolyyttihäiriöt ja alkoholin tai tiettyjen lääkkeiden käyttö saattavat lisätä suonenvetoja”, Vänni listaa.

Usein toistuvien suonenvetojen taustalla voi olla myös maksa- tai munuaissairaus, kilpirauhasen vajaatoiminta, neurologinen sairaus, kuten Parkinsonin tauti tai ALS, diabetekseen liittyvä hermovaurio eli neuropatia tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi. Myös hivenainepuutokset, kuten raudanpuute voivat altistaa alaraajojen lihaskrampeille.

Toimi näin, kun suonenveto iskee

Suonenveto ei itsessään ole vaarallinen vaiva, mutta se voi pahimmillaan aiheuttaa pienen lihasvamman. Kivuliaan lihasrevähdyksen tai -repeämän parantuminen kestää yleensä joitakin viikkoja.

Suonenvetojen vuoksi ei tarvitse hakeutua lääkäriin, jos niitä tulee vain silloin tällöin. Jos suonenvedot toistuvat kovin usein, on hyvä selvittää, ettei taustalla ole mitään krampeille altistavaa sairautta.

Suonenvetoihin ei ole olemassa muuta ennaltaehkäisevää hoitoa kuin taustalla mahdollisesti olevan sairauden hoito. Suonenvedon yllättäessä lihasta kannattaa venyttää toiseen suuntaan krampin laukaisemiseksi.

”Lihasrelaksanteista saattaa olla hyötyä kramppien ehkäisemisessä. Myös magnesiumia voi kokeilla suonenvetojen ehkäisyyn, mutta sen tehoa ei ole tutkimuksissa pystytty todistamaan. Suonenvedot kielivät harvemmin magnesiumin puutteesta, mutta se on joissain tapauksissa mahdollista”, Vänni toteaa.

Suonenvetoja voi koittaa ehkäistä huolehtimalla nestetasapainosta ja syömällä säännöllisesti. Alkoholin ja kofeiinin käyttöä kannattaa vähentää. Venyttely ja hieronta helpottavat suonenvedon oireita, vaikka eivät kramppeja suoraan ehkäisekään.

Lue myös: Magnesium on tärkeä elimistölle, mutta tarvitseeko sitä syödä purkista? Asiantuntija kertoo, milloin magnesium-lisästä on oikeasti hyötyä

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kertooko suonenveto verisuonitaudista? Lääkäri kertoo, milloin suonenvedoista pitää huolestua

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X