Terveys

Vastoin yleistä luuloa maitohappobakteerit eivät suojaakaan turistiripulilta – näillä keinoilla vältyt vatsataudilta

Vissyvesi-leipädieetti ja hotellihuoneessa kököttäminen saattavat suojata matkapöpöiltä, mutta maailma ei niillä avarru. Parempiakin keinoja on välttää turistiripuli.

Turistiripuli on turistin tavallisin vaiva. Toistaiseksi ainoa tapa yrittää välttää sitä, on katsoa mitä ja missä syö. Valtaosa matkaripulin aiheuttajapöpöistä päätyy ruokaan valmistusvaiheessa.

Lue myös: Miten välttää flunssa ja vatsatauti? Hyvä vastustuskyky koostuu monista asioista, ja useimpiin niistä voi vaikuttaa itse

Sirpa Kamppikoski-Blomqvist, työterveyshuollon erikoislääkäri (matkalääketieteen erityispätevyys) Terveystalo vastaa yleisiin turistiripuliin liittyviin kysymyksiin.

Mitä matkalla uskaltaa syödä, ettei turistiripuli iske?

Leipä, muut kuivat viljatuotteet ja keitetty, läpikotaisin kypsennetty ja kuumana tarjottava ruoka ovat turvallisia, samoin kuumat sekä hiilihappoiset pullotetut juomat. Hapoton pullovesi voi joskus olla tavallista hanavettä.

Vaikka alkoholia käytetään desinfiointiin, konjakkiryyppy ei vastoin vanhoja uskomuksia putsaa suolistoa taudinaiheuttajilta eikä estä vatsatautia. Se voi päinvastoin vaikuttaa haitallisesti suoliston mikrobitasapainoon ja aiheuttaa vatsavaivoja.

Vesi kannattaa ostaa pulloissa. Isoissa kanistereissa se pilaantuu herkemmin. Hampaat kannattaa pestä ja kahvi keittää pullovedestä.

Mitkä ruoat kannattaa jättää syömättä?

Varottavien listalle kuuluvat paitsi vesijohtovesi ja jääpalat myös majoneesipohjaiset syötävät, valmiiksi kuoritut hedelmät, äyriäiset ja maitotuotteet, kuten jäätelö ja tuorejuustot. Välttää kannattaa myös valmiita salaatteja, sillä niiden valmistuksessa käytettyjen vihannesten pesuvesi on voinut olla likaista. Raakoihin tai pehmeäksi keitettyihin muniin voi liittyä salmonellariski.

Katukeittiössä ruoka saattaa seistä pitkiä aikoja, eikä sitä välttämättä kypsennetä läpikotaisin. Esimerkiksi wokeissa vihannekset jätetään rapsakoiksi.

Kun noudattaa ohjeita, joilla välttää turistiripuli, voi välttyä monelta hankalammaltakin pöpöltä, kuten A-hepatiitilta. Se aiheuttaa tarttuvan maksatulehduksen.

Missä kohteissa kannattaa olla erityisen varovainen?

Ripuliin voi sairastua vaikka ruotsinlaivalla, mutta sen todennäköisyys kasvaa, mitä lähemmäksi päiväntasaajaa mennään. Etelä-Aasia, Länsi- ja Pohjois-Afrikka ja päiväntasaajan Afrikka ovat suuren riskin alueita

A-hepatiitin voi saada jo suomalaisten suosimista matkakohteista Välimeren etelä- ja itäpuolelta, Venäjältä ja Baltian maista. A-hepatiittia vastaan on olemassa rokote.

Olisiko järkevää syödä ennen matkaa maitohappobakteereita?

Aiemmin ihmisiä neuvottiin pohjustamaan matkaa probioottivalmisteilla, enää ei. Tutkimuksissa maitohappobakteereista ja Saccharomyces-hiivavalmisteista ei ole ollut apua matkaripulin ehkäisyyn ­eikä hoitoon.

Pitäisikö lääkäriltä pyytää matkalle mukaan varmuuden vuoksi antibiootteja, jos turistiripuli iskee?

Antibioottikuurin aloittaminen omin päin on melkoista arpapeliä. Jotta antibiootista olisi apua, pitäisi tietää taudin aiheuttaja. Ellei tiedä, voi saada vain antibiootin haitat, vaikka pahan ripulin tai ihottuman tai muun allergisen reaktion, mutta tauti ei parane.

Antibioottien syöminen kaiken varalta rikastuttaa lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien kantoja.

Jos matkalla iskee mahdoton ripuli, se on veristä tai siihen liittyy korkea kuume, lähdetään tutkimuksiin ja hoitoon. Tilanteen mukaan päätetään, tarvitaanko taudin hoitoon antibiootteja vai ei.

Mitä lääkkeitä on syytä pakata mukaan?

Sairaana on kurja lähteä etsimään apteekkia. Siksi reissuun kannattaa varata loperamidia sisältävä ripulilääke, ripulijuomajauhe sekä kipu- ja kuumelääke.

Loperamidi rauhoittaa suolen toimintaa, mutta kuumeiseen ripuliin se ei sovi. Sitä voi käyttää pari vuorokautta, tarvittaessa esimerkiksi lentomatkan ajan. Ripulijuomajauhe korvaa elimistöstä ulosteen mukana poistuvia tärkeitä suoloja ja elektrolyyttejä.

Parasetamoli on kuumelääke, joka ei ärsytä mahaa ja sopii kaikenikäisille.

Hiilitabletit ovat tehottomia ripulin hoidossa. Jos käytössä on lääkkeitä, hiili haittaa niiden imeytymistä.

Tarvitaanko käsidesiä?

Näkyvä lika lähtee käsistä saippuapesulla. Kädet pestään saippualla ennen ruokailua tai ruuanlaittoa sekä vessakäynnin jälkeen. Pesu kannattaa viimeistellä käsidesillä, jonka sisältämä alkoholi tappaa mikrobit.

Käsidesiä pitää käyttää reilusti, myös sormenpäissä, kynsinauhoissa ja kynsien alla. Sitä hierotaan käsiin, kunnes kädet ovat kuivat.

Jos turistiripuli iskee, mikä auttaa?

Normaalisti aikuinen tarvitsee pari litraa nestettä päivässä. Ripuli moninkertaistaa nesteen tarpeen. Kuumassa ja kuumeessa ripulipotilas voi tarvita kymmenenkin litraa päivässä nestettä, esimerkiksi vettä ja laimeaa mehua.

Janon tunne ja väriltään tumma pissa tai se, ettei pissata lainkaan, ovat merkkejä nestevajauksesta.

Jos ripuliliuosta ei ole saatavilla, voi kokeilla palauttavia urheilujuomia tai jopa itsetehtyä juomaa. Siinä litraan keitettyä vettä tai teetä sekoitetaan 10 tl sokeria ja 1 tl suolaa.

Heti kun pystyy, olisi hyvä syödä helposti sulavaa ruokaa, kuten keittoja, soseita, paahtoleipää tai banaaneja.

Jos tavaraa tulee molemmista päistä, eivätkä edes vesilusikalliset pysy sisällä, tarvitaan lääkäriä.

Aasialaiset turistit käyttävät hengityssuojaimia. Onko niistä oikeasti apua?

Hengitystieinfektioiden välttämisessä suojaimista ei juurikaan ole apua. Vatsatauteja aiheuttavat pöpöt tarttuvat juomien, ruuan ja käsien välityksellä. Maskilla ei niitä torjuta.

Voiko vastustuskykyä matkapöpöjä vastaan parantaa?

Tottunut matkailija selviää usein reissuista terveempänä kuin ensikertalainen. Moni oppii kokemuksesta syömään ja juomaan niin, ettei turistiripuli iske.

Kolibakteeri on tavallisin turistiripulin aiheuttaja. Siihen on kehitteillä rokote. Ennen matkaa kannattaa huolehtia omien perusrokotusten voimassaolosta. Talviaikaan rokotussuojaa on hyvä täydentää influenssarokotteella. Matkakohteessa vaadittavista rokotteista kannattaa ottaa selvää viimeistään kuukausi ennen matkaa.