Terveys

Tyypin 2 diabetes: Selvitä, oletko riskiryhmää ja ehkäise kakkostyypin diabeteksen puhkeaminen

Tyypin 2 diabetes voi olla puhkeamassa, vaikka verensokeri olisi vain vähän koholla. Elintaparemontilla voi estää sairauden etenemisen.

Tyypin 2 diabetes puhkeaa usein elintapojen seurauksena. Se on myös mahdollista ehkäistä elämäntaparemontilla.

Näin selvität, oletko tyypin 2 diabetes -riskiryhmää

Tyypin 2 diabeteksen riskiä voi selvittää riskitestillä, joka löytyy netistä osoitteesta diabetes.fi. Jos siitä saa 12–14 pistettä, sairastumisriski aikuistyypin diabetekseen on yksi kuudesta, 15–20 pistettä saaneen riski on yksi kolmesta ja yli 20 pistettä saaneen riski on jo joka toinen. Testin kysymykset ohjaavat kiinnittämään huomioita elintapoihin, joilla riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen voi pienentää.

Verinäytteestä tehtävä Hertta-riskitesti paljastaa paitsi diabetes- myös sydänkohtausriskin. Testiin voi hakeutua yksityisillä lääkäriasemilla tai kysyä sitä omalta lääkäriltä.

Diabeteksessa verensokeri nousee, koska haiman insuliinituotanto tai insuliinitoiminta on häiriintynyt. Korkea verensokeri vaurioittaa verisuonia ja hermoja. Diabeteksesta puhutaan, kun verensokerin määrää veressä kuvaava arvo (mmol/l) on yön yli kestäneen paaston jälkeen seitsemän tai suurempi tai aterian jälkeen yli 11.

Lue myös: Ehkäise, tunnista ja hoida diabetes oikein

Pitääkö huolestua, jos verensokeri on vähän koholla?

Jos verensokeri on välillä 6–7, kyse on esidiabeteksesta eli heikentyneestä sokerinsietokyvystä. Se tai riskitestissä saadut 12 pistettä tai enemmän ovat syy mennä sokerirasituskokeeseen.

Testissä mitataan paastosokeri eli verinesteen glukoosi­pitoisuus, jonka jälkeen juodaan 75 grammaa sokeria ja mitataan verensokeri uudelleen kahden tunnin kuluttua. Sokerirasitustesti kertoo, pystyykö haimasta erittyvä insuliini pitämään verensokerin normaalirajoissa vai onko henkilöllä esidiabetes tai diabetes.

Esidiabetes on vakavasti otettava asia. Ellei elintavoille tee pontevasti jotain, siitä kehittyy 2. tyypin diabetes.

Tuleeko esidiabeteksesta aina tyypin 2 diabetes?

Elintaparemontti voi monen kohdalla ehkäistä kokonaan tai ainakin siirtää tyypin 2 diabetekseen sairastumista 5–10 vuodella. Isolla osalla ihmisistä verensokeri voidaan saattaa normaaliksi tehokkaalla elintapahoidolla jo vuodessa.

Elintapamuutosten pitää olla pysyviä, sillä taipumus kakkostyypin diabetekseen pysyy. Tilannetta tulisi seurata jatkossa vuosittain verikokeella.

Aikuistyypin diabetes on nykytietämyksen mukaan ryhmä erilaisia sairauksia. Se jakaantuu alaryhmiin, ja ehkäisyn ja elintapahoidon mahdollisuudet vaihtelevat näissä ryhmissä. Ylipainoon liittyvää diabetesta voi ehkäistä elintavoilla paljonkin.

Hedelmiä kulhossa

2. tyypin diabetes -riski pienenee laihduttamalla

Esidiabetes on usein osa laajempaa aineenvaihduntahäiriötä eli metabolista oireyhtymää. Siinä on keskeistä vyötärönmitan kasvu, mikä kuvastaa vatsaontelon sisälle kertynyttä rasvaa. Se on rasvaa, joka tunkeutuu myös verisuonten seinämiin, sydämeen ja sisäelimiin, kuten sokeriaineenvaihdunnan kannalta tärkeään maksaan ja haimaan. Miehillä kriittinen vyötärönmitta on yli metri ja naisilla yli 90 senttiä.

Rasvoittunut maksa lisää insuliinin tarvetta ja vapauttaa sokeria ja rasvaa ylimäärin verenkiertoon, mikä nostaa verensokeria. Haimassa rasva heikentää insuliinin eritystä. Kun insuliinin erittyminen eri riitä lisääntyneeseen tarpeeseen, verensokeriarvot kohoavat.

Vyötärön kaventaminen korjaa tehokkaasti rasvamaksan ja parantaa insuliinin tehoa, jolloin verensokeri laskee.

Voiko verensokerin saada normaaliksi syömällä?

Laihduttamisen ja liikunnan lisäksi kovan rasvan ja nopeiden hiilihydraattien vähentäminen ja kuitujen lisääminen auttavat palauttamaan verensokerit normaaleiksi. Nopeita hiilihydraatteja löytyy esimerkiksi valkoisesta leivästä, leivonnaisista ja makeisista sekä sokeroiduista juomista. Ne sisältävät sokeria ja tärkkelystä, mutta eivät juuri lainkaan kuitua.

Kuidulla voi vaikuttaa suoliston toimintaan, nälän tunteeseen, hiilihydraattien imeytymisnopeuteen, verensokeriin ja veren rasva-arvoihin. Kuiduissa ei ole paljoa energiaa, joten ne helpottavat painonhallintaa. Kuituja saa kasviksista, marjoista, hedelmistä ja täysjyväviljasta.

Lue myös: LADA-diabetes on sekoitus ykkös- ja kakkostyyppiä

Miten kannattaa liikkua?

Varsinkin kestävyysliikunta alentaa verensokeria, kuluttaa energiaa, parantaa verenkiertoa ja korjaa rasva-arvoja. Esimerkiksi kävely, hölkkä, pyöräily ja uinti ovat kestävyysliikuntaa.

Lihaskuntoharjoittelusta on myös hyötyä, sillä se lisää lihasten sokerinkäyttöä, jolloin sokeri on pois verenkierrosta. Lihasvoimaharjoittelu kasvattaa elimistön energiankulutusta ja helpottaa painonhallintaa, koska se kiihdyttää aineenvaihduntaa jopa kahden treeniä seuraavan vuorokauden ajan.

Pienikin liike ja paikallaolon välttäminen on hyväksi. Pelkkä tuolista ylösnousu aktivoi aineenvaihduntaa tavalla, joka vaikuttaa myönteisesti elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan sekä energiankulutukseen. Omia jalkoja kannattaa käyttää aina kun voi.

Kuinka usein perusterveen pitäisi mittauttaa verensokerit?

Jokaisen 30 vuotta täyttäneen kannattaisi mittauttaa verensokerinsa vähintään viiden vuoden välein. Jos lähisuvussa on tyypin 2 diabetesta tai kuuluu riskiryhmään, mittausväli lyhenee 1–3 vuoteen.

Tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, joiden vanhemmilla tai sisaruksilla on tyypin 2 diabetes tai joilla on todettu aiemmin raskauden aikana kohonnut verensokeri.

Riskiryhmäläisiä ovat myös he, joilla on vyötärölihavuus ja/tai rasvamaksa, kohonnut verenpaine ja tyypin 2 diabeteksen riskitestissä saadut 12 pistettä tai enemmän.

Koholla oleva verensokeri ei näy eikä tunnu, eli tyypin 2 diabetes on pitkään oireeton. Piilevänäkin se voi saada aikaan vaurioita elimistössä.

Asiantuntijana LT, ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Diabetesliitto.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Tyypin 2 diabetes: Selvitä, oletko riskiryhmää ja ehkäise kakkostyypin diabeteksen puhkeaminen

VHH:lla jo kymmenen vuotta

Höpö höpö. On se kumma että Suomessa edelleen höpötetään kovien rasvojen vaarallisuudesta ja että se muka aiheuttaa diapeteksen ja sydäntaudit. Muualla maailmassa on jo todettu että paras hoito tyypin 2 diapetekseen on vähähiilihydraattinen ruokavalio. Ja kovat rasvat ovat itseasiassa niitä terveellisiä rasvoja.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.