Terveys

Wilhelmiina on kärsinyt rajusta migreenistä lapsesta saakka – tämä oivallus sai lopulta sairauden hallintaan

Migreeni on piinannut Wilhelmiina Kalliota lapsesta saakka ja hän kärsi pahimmillaan lähes päivittäisistä migreenikohtauksista. Tilanne helpottui vasta, kun hän oppi ottamaan rennosti.

Migreeni on ollut läsnä Wilhelmiina Kallion, 47, elämässä melkein niin kauan kuin hän muistaa. Ensimmäisen kerran migreenikohtaus iski ekaluokkalaisena.

Lue myös: Migreenistä eroon ilman lääkkeitä – Magnesium, B2-vitamiini ja ubikinoni voivat auttaa

”Olin kävelemässä kotiin koulutaksilta, ja aurinko paistoi häikäisevästi hangelta. Päätä alkoi särkeä valtavasti. Onneksi naapuri otti minut kyytiin ja vei kotiin. Siellä oksensin lattialle.”

Koko kouluajan Wilhelmiinan päätä särki usein. Todella rajuiksi kivut muuttuivat kuitenkin vasta opiskeluaikana.

”Opiskelin Lepaalla hortonomiksi, ja elämäntyylini oli epäsäännöllisempi kuin aikaisemmin. Valvoin usein öisin, minkä takia unirytmini meni sekaisin”.

Migreenikohtaukset pahenivat niin, ettei Wilhelmiina pärjännyt enää tavallisilla särkylääkkeillä, vaan hänelle määrättiin myös kohtauslääkitys. Sen avulla kipu meni muutamassa tunnissa ohi, mutta väsymys jatkui pitkään. Tuolloin hän ei jaksanut tehdä juuri mitään.

Migreeni tuli, kun stressi purkautui

Migreenistä huolimatta Wilhemiina pystyi suorittamaan opinnot loppuun ja menemään töihin puutarhamyyjäksi. Asiakkaita oli paljon, ja varsinkin sesonkiaikoina työpäivät venyivät pitkiksi. Tunnollisena ihmisenä hän halusi tehdä kaiken mahdollisimman hyvin.

Usein migreeni ilmoitti tulostaan perjantaina, kun työviikon stressi alkoi purkautua. Kun olisi ollut aika rentoutua ja puuhastella mukavia, viikonloppu menikin sairastellessa. Sama kaava jatkui useita vuosia.

Wilhelmiinan migreenikohtaukseni ovat aina alkaneet samalla tavalla.

”Ensioireena koen makeanhimoa ja alan haukotella. Sitten sanat alkavat mennä sekaisin ja puhe puuroutua. Siitä tiedän, että minun täytyy päästä kotiin pimeään ja viileään. Pääkipu alkaa muutaman tunnin päästä, ja se tulee hyvin rajuna.”

”Migreenikohtaus kestää kolme päivää, ja sen ajan olen aivan pöpperössä. Sekä kohtaus että sen hoitoon käytettävät lääkkeet väsyttävät valtavasti. Vaikka nukun paljon, uni ei virkistä, sillä se on katkonaista. Kohtauksen jälkeen olo taas on jonkin aikaa alakuloinen.”

Lue myös: Tunnista stressin oireet – näin rentoudut parhaiten

Migreeni sai kehon vaatimaan elämäntapojen muuttamista

Neljä vuotta sitten kaikki muuttui. Migreenini kroonistui niin, että Wilhelmiinalla oli kuukaudessa enää 2–3 särytöntä päivää. Olo oli jatkuvasti vähän tokkurainen.

Lääkäri määräsi hänelle estolääkityksen, mutta se tehosi vain vuoden. Sen jälkeen estolääke vaihdettiin toiseen. Sitä hän ei voinut käyttää pahojen sivuoireiden takia.

”Kehoni kertoi, että asioiden täytyy muuttua. Neljän lapsen äitinä olin tottunut kiireiseen elämään. Kotona minua odottivat aina kotityöt tai vaikka mokkapalojen leivonta tyttären jalkapalloseuran myyjäisiin. Lisäksi olin mukana kunnallispolitiikassa ja monissa eri vapaaehtoistöissä, kuten koulun vanhempainyhdistyksessä.”

Wilhelmiina ymmärsi, että hänen oli pakko muuttaa elämäänsä. Hän alkoi etsiä uutta työpaikkaa ja löysi sellaisen. Onneksi uudelle työnantajalle sopi, että Wilhelmiina tekee muutaman päivän viikossa etätöitä kotona.

”Työskentelen edelleen puutarha-alalla, mutta pystyn säätelemään ajankäyttöäni paljon paremmin. Päätin myös luopua monista vapaaehtoistöistä. Luotan siihen, että asiat hoituvat myös ilman minua.”

Kun stressi väheni, Wilhelmiina innostui liikkumisesta.

”Kokeilemalla löysin itselleni sopivia lajeja, jotka rentouttavat nostamatta sykettä. Sykkeen nousu laukaisee migreenin heti, ja siksi minun täytyy välttää rajua liikuntaa. Käyn joogaamassa ja kahvakuulatunneilla. Talvella käyn myös avannossa.”

Migreeni on vihdoin hallinnassa

Puoleen vuoteen Wilhelmiinalla ei ole ollut migreenikohtauksia.

”Uskon, että syynä on stressin väheneminen. Olen oppinut olemaan itseäni kohtaan armollisempi.”

Arki-iltoina hän puuhailee asioita, jotka antavat hyvää mieltä: viettää aikaa perheen kanssa, hoitaa puutarhaa ja lämmittää taloa puilla.

”Ajattelen, että minulla on oikeus ladata akkujani. Vaikka vapaaehtoistyössä olisi tiedossa mukava tapaaminen, saatan olla menemättä.”

”Migreeni ei ole kadonnut elämästäni kokonaan, mutta nykyään osaan hoitaa sitä paremmin kuin ennen.”