ylävatsakipu piinaa miestä

Milloin ylävatsakivusta pitää huolestua? Lääkäri listaa syyt ikävän oireen taustalla

Joka neljäs aikuinen kärsii jossain vaiheessa elämäänsä ylävatsavaivoista. Mahalaukun limakalvoilla asustava helikobakteeri voi pahentaa kipua. Siksi kaikilta pitkään ylävatsakivun kanssa kamppailleilta kannattaisi tarkistaa, onko vaivan taustalla bakteeri.

Ylävatsakipu on yleinen vaiva, jonka taustalla voi olla mitä erilaisimpia syitä. Jos taustalla on närästystä aiheuttava refluksitauti, tarjolla on erilaisia kotihoitokeinoja. Joskus ylävatsakivun taustalta voi kuitenkin paljastua huolestuttava syy, ja lisätutkimukset ovat tarpeen.

Mistä ylävatsakipu johtuu?

Yleisimmät syyt pidempiaikaiselle ylävatsan kipuilulle ovat dyspepsia eli mahalaukun toiminnan häiriö ja refluksitauti, jossa mahalaukun sisältöä nousee toistuvasti ruokatorveen aiheuttaen närästystä, polttelua ja kipua.

”Refluksitauti on syynä oireisiin 30 prosentilla ylävatsavaivoista kärsivistä potilaista. Refluksitauti on varsin yleinen vaiva jo nuorillakin aikuisilla. Se aiheuttaa epämiellyttävää, polttelevaa tunnetta rintalastan takana, haitallista täyteläisyyden tunnetta ruokailun jälkeen ja nopeasti ilmaantuvaa kylläisyyttä”, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Eino Ahtola Porvoon Lääkärikeskus Mehiläisestä.

Myös jotkin lääkkeet, kuten antibiootit, mielialalääkkeet, diabeetikoiden käyttämä metformiini ja tulehduskipulääkkeiden runsas käyttö voivat aiheuttaa sivuvaikutuksena ylävatsavaivoja ja -kipuja.

Selkään säteilevän ylävatsakivun taustalla saattaa olla esimerkiksi sappirakon tulehdus tai haimatulehdus, jossa kipu on usein vyömäinen. Kannattaa myös muistaa, että joskus sydänkohtauskin voi tuntua ylävatsakipuna.

”Etenkin sepelvaltimotaudin riskiryhmään kuuluvien on syytä muistaa, että joskus akuutti sydänkohtaus voi muistuttaa hyvälaatuista ylävatsavaivaa. Etenkin vanhemmilla naisilla sydänkohtauksen oireet voivat olla hyvinkin epämääräisiä ja saattavat tuntua juuri äkillisesti alkaneina ylävatsavaivoina”, Ahtola muistuttaa.

Joskus keuhkokuume saattaa myös oireilla pelkkinä ylävatsakipuina. Hyvin äkillinen ylävatsa- tai rintakipu, joka säteilee selkään, voi olla aortan repeämä.

Helikobakteeri pahentaa ylävatsakipua

Joskus mahalaukun limakalvolta voi löytyä helikobakteeri, joka usein pahentaa ylävatsakipuja.

Kun bakteeri häädetään antibiooteilla, se vie monelta oireet pois pitkäksi aikaa.

”Kaikilta pidempään ylävatsavaivoja poteneilta kannattaisi ainakin kertaalleen tarkistaa, olisiko oireiden taustalla mahdollisesti helikobakteeri”, Ahtola toteaa.

Milloin ylävatsakipu on syy hakeutua lisätutkimuksiin? 

Ylävatsakipu on varsin tavallinen syy lääkärin vastaanotolle hakeutumiselle.

”Vastaanotollani käydään todennäköisemmin ylä- kuin alavatsakipujen vuoksi”, Ahtola kertoo.

Närästyksestä kärsii enemmän kuin joka kymmenes ihminen viikoittain, joten se on tyypillinen syy lähteä lääkärin juttusille.

”Jos oire on ennestään tuttu ja siihen auttaa perinteinen närästyslääke, ei sen takia tarvitse hakeutua hoitoon. Jotkut kärsivät närästyksestä ja ylävatsavaivoista läpi elämän, eikä mahalaukkua tarvitse silloin lievien oireiden vuoksi tähystää. Jos oire on uusi ja selvästi poikkeava, närästyslääkkeestä ei tunnu olevan apua tai tilanne aiheuttaa itsessä huolta, kannattaa ehdottomasti hakeutua lääkäriin”, Ahtola kehottaa.

Jos ylävatsakipuun liittyy nielemisvaikeuksia tai -kipua, tahatonta laihtumista, toistuvaa oksentelua, verioksentelua tai -ulosteita, lisätutkimukset ovat tarpeen. Huolestuttava merkki voi olla sekin, jos ylävatsakivun lisäksi havaitaan, että hemoglobiini on todella matala.

Jos lääkärin vastaanotolla ylävatsalla tuntuu jotakin poikkeavaa, kuten suurentuneita imusolmukkeita, ne on syytä tutkia tarkemmin.

”Jos ylävatsakivut- tai vaivat ilmaantuvat ensimmäistä kertaa yli 55-vuotiaana, ne johtavat yleensä jatkotutkimuksiin, eli mahalaukun tähystykseen. Sillä tavalla voidaan selvittää, ettei oireilun taustalla ole pahanlaatuista syytä”, Ahtola toteaa.

Lue myös Seura.fi: Laulaja Jarkko Ahola kamppailee refluksitaudin kanssa: ”Pelkään, että joudun vielä leikkaushoitoon”

Miten ylävatsakipua hoidetaan kotona?

Jos ylävatsavaivan aiheuttajaksi paljastuu närästys, sitä voidaan usein lievittää kotikonstein. Närästyksestä kärsivän kannattaa välttää mahaa ärsyttäviä ruokia ja juomia, kuten rasvaisia ruokia, sitrushedelmiä, suklaata, sipulia, kahvia ja alkoholia sekä tupakointia. Myös laihduttaminen voi auttaa vähentämään närästystä.

”Närästys tyypillisesti pahenee makuuasennossa. Jos on juuri ennen nukkumaan menoa syönyt ison kasan ruokaa, olo voi olla yöllä tuskainen. Iltaisin ei kannata syödä kovin isoja aterioita. Muutenkin liian suuret ateriat saattavat pahentaa närästystä.”

Apteekissa on saatavilla käsikauppavalmisteina happosalpaajalääkkeitä, jotka helpottavat oireita yleensä tehokkaasti lyhyinä kahdesta neljään viikkoon kestävinä kuureina.

”Jos oire on entuudestaan tuttu, eikä siihen liity hälyttäviä oireita, voi apteekista hankkia kuurin ilman, että tarvitaan tarkempia tutkimuksia. Jos oireet jatkuvat happosalpaajakuurista huolimatta, kannattaa hakeutua lääkäriin.”

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Milloin ylävatsakivusta pitää huolestua? Lääkäri listaa syyt ikävän oireen taustalla

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X