Terveys

Diabetes: Ehkäise, tunnista ja hoida diabetes oikein

Noin puolella miljoonalla suomalaisella on diabetes, mutta 150&nbsp000 ei tiedä sitä ja se on vaarallista. Oletko sinä yksi heistä?

Mitä eroa on tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksella? Miksi diabetes on hoitamattomana vaarallinen sairaus? Kysyimme tärkeät kysymykset diabeteksen hoidosta LT, ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikalta.

1. Miten kakkostyypin diabetes eroaa ykköstyypistä?

Diabetes on yleisnimi sairauksille, joille on yhteistä verensokerin pysyvä kohoaminen. Diabeteksessa veren glukoosipitoisuus on vähintään 7 mmol/l tai aterian jälkeen yli 11 mmol/l. Päätyyppejä on kaksi: tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes, ja kumpaankin voi sairastua missä iässä tahansa. Molemmat ovat haiman sairauksia, joissa haiman insuliinieritys on heikentynyt tai se puuttuu kokonaan.

Tyypin 1 diabetes on niin sanottu autoimmuunisairaus, jossa perinnöllisesti alttiilla henkilöllä haiman insuliinia tuottavat solut tulehtuvat ja lopettavat asteittain insuliinin tuotannon ja näin kehittyy insuliinipuutos.

Yksiselitteistä syytä tähän ei tunneta, mutta suolistotulehduksia aiheuttavat virukset aiheuttavat tulehduksen myös haimaan. Sairautta hoidetaan keinotekoisella insuliinilla, joka annostellaan pistoksilla tai pumpulla. Ilman insuliinia tyypin 1 diabeetikko menehtyy.

Tyypin 2 diabetesta on monenlaista. Tyypillisessä sairaudessa sisäelimiin, erityisesti maksaan, kertyy painon nousun seurauksena liikaa rasvaa. Se lisää insuliinin tarvetta ja heikentää sen eritystä haimasta sekä toimintaa kudoksissa.

Perinnöllisesti alttiilla henkilöllä haiman insuliinierityskyky ei riitä tai insuliinia tuottavat solut toi mivat puutteellisesti, jolloin verensokeri nousee. Verensokeri voi nousta jo muutamasta ylimääräisestä vatsan seudun kilosta. Hoitona on insuliinin erityksen ja tehon parantaminen liikkumalla, terveellisellä ruokavaliolla, laihduttamalla ja tarvittaessa lääkkeillä. Vuosien kuluessa insuliinieritys voi ehtyä kokonaan ja tarvitaan samantyyppistä pistoshoitoa kuin tyypin 1 diabeteksessa.

Lue myös: Tyypin 2 diabetes: Selvitä, oletko riskiryhmää ja ehkäise kakkostyypin diabeteksen puhkeaminen

2. Miksi diabetes on vaarallinen?

Diabetekseen voi liittyä äkillisiä ongelmia ja pitkäaikaisia lisäsairauksia. Verensokeri voi nousta esimerkiksi jonkin muun sairauden yhteydessä nopeasti vaarallisen korkealle, mistä voi pahimmillaan kehittyä tehohoitoa vaativa happomyrkytys. Verensokeri voi insuliinihoidossa ja tietyillä lääkkeillä myös laskea liian alas ja johtaa tajuttomuuteen, insuliinisokkiin.

Pitkällä aikavälillä liian korkea verensokeri tarrautuu kudoksiin ja vaurioittaa niitä. Se vaikuttaa erityisen haitallisesti hermojen toimintaan sekä hermojen, munuaisten, silmänpohjien ja sydämen pieniin hiussuoniin.

Kun diabetekseen yhdistyy kohonnut verenpaine tai häiriintynyt rasva-aineenvaihdunta tai tupakointi, sydänveritulpan, aivoinfarktin ja jalkojen heikentyneen verenkierron riski moninkertaistuu. Tyypin 2 diabetes lisää myös muistisairauksien, maksatulehduksen, kihdin ja tiettyjen syöpäsai-rauksien vaaraa.

Noin puolella miljoonalla suomalaisella on tämä sairaus, mutta 150 000 ei tiedä sitä ja se on vaarallista.

3. Kuinka diabetesta ehkäistään?

Omaa riskiä voi mitata nettiosoitteessa diabetes.fi ja siellä ”tee diabeteksen riskitesti”. Siitä saa vinkkejä, miten omaa sairastumisriskiään voi pienentää. Jos saat testissä yli 12 pistettä, hakeudu verensokerimittaukseen. Sen perusteella sinulle voidaan tehdä terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa sokerirasituskoe. Jos verensokeri on mittauksissa normaali, seuranta kolmen vuoden välein riittää. Jos se on koholla, sitä kannattaa seurata vuosittain sekä noudattaa terveellisiä elintapoja.

Tyypin 1 diabetekseen ei tällä hetkellä tunneta ehkäisykeinoa. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi tärkeintä on pysytellä normaalipainoisena, liikkua säännöllisesti ja syödä tasapainoisesti esimerkiksi kotimaisia ruoka-aineita korostavan Pohjolan ruokakolmion malliin. Myös se löytyy diabetes.fi-sivustolta.

Lue myös: Ehkäise kakkostyypin diabetes: ruokavalio ja 4 muuta keinoa laskea diabetesriskiä

4. Onko vain hivenen kohonnut verensokeri vaaraksi?

Verensokeri on vähän koholla silloin, kun se kahdeksan tunnin paaston jälkeen on 6–7 mmol/l ja aterian jälkeen 7,8–11 mmol/l. Se kohoaa, kun haiman insuliinieritys ei riitä tasoittamaan lisääntynyttä insuliinin tarvetta. Tilannetta nimitetään esidiabetekseksi. Se kuvaa hyvin sitä, että jos elintavoissa ja painossa on parannettavaa eikä niitä muuta, tilanne todennäköisesti etenee varsinaiseksi diabetekseksi. Jo viiden kilon painonlasku vähentää sairastumisriskiä yli puolella.

Esidiabetes on vakava asia, sillä yhdessä kohonneen verenpaineen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden kanssa se lisää huomattavasti sydänveritulpan ja aivoverenkiertohäiriöiden riskiä.

5. Mitkä ovat kakkostyypin diabeteksen ensioireet?

Tyypin 2 diabetes ei välttämättä aiheuta oireita ennen kuin verensokeriarvot ovat yli 10 mmol/l. Tällöin pissattaa, janottaa ja paino laskee ja usein varsinkin aterian jälkeen väsyttää. Muita tyypillisiä oireita ovat jalkasäryt, jalkojen puutuminen ja lihaskouristelut, vetämättömyys ja tulehdukset, kuten hiiva- ja virtsatietulehdukset. Näkökyky voi muuttua ja television tekstistä voi olla vaikea saada selvää.

Jos miehellä vatsanympärys ylittää metrin ja naisella 90 senttiä ja omalla isällä, äidillä tai sisaruksilla on diabetes, verensokeri kannattaa mittauttaa.Kun hoikka henkilö sairastuu aikuisena diabetekseen, kyse ei välttämättä olla tyypin 2 diabeteksesta, ja tarvitaan lisäselvityksiä. Myös tyypin 1 diabetekseen voi sairastua aikuisiällä ja ikäihmisenä. Normaalipainoinenkin voi sairastua tyypin 2 diabetekseen, jos vatsan seudulla on liikaa rasvaa. Tällöin rasva pitää muuttaa lihakseksi. Se onnistuu kuntosalilla.

Lue myös: Diabeteksen oireet: Moni sairastaa aikuisiän diabetesta tietämättään – 11 varoittavaa merkkiä

6. Miten diabetesta hoidetaan?

Diabetes on ryhmä erilaisia sairauksia. Vaikka niille on yhteistä kohonnut verensokeri ja haiman verensokeria säätelevien solujen puutteellinen toiminta, niitä hoidetaan eri tavoin. Ykkös- ja pitkään sairastetussa kakkostyypin diabeteksessa pistoshoito on välttämätön. Kakkosessa voidaan tablettihoidoilla tai suolistohormonipistoksilla parantaa oman insuliinin tehoa ja lisätä sen eritystä. Osalla tyypin 2 diabeetikoista tehokas elintapahoito eli ruokavalio, liikunta ja painonhallinta voivat korjata aineenvaihduntahäiriön.

7. Saako diabeetikolle tarjota makeaa?

Kun arki on kunnossa, voi välillä juhlia. Diabetesta sairastava osaa valita tarjoiluista hänelle sopivan vaihtoehdon, eikä emännän tarvitse sitä miettiä.

Lisätty sokeri ei tee kenellekään hyvää. Ruokavaliosuositusten mukaan päivittäisestä energiasta korkeintaan 5–10 prosenttia saisi tulla sokerista eli noin 25–50 g. Tämä määrä täyttyy yhdestä isosta jätskituutista. Jos haima on terve, tästä määrästä ei ole vaaraa. Sairaan haiman kyky käsitellä sokeria on yksilöllinen.

Lue myös Anna.fi: Hypokoira Mimmi pelasti diabetesta sairastavan Maritan, 63, hengen ällöttävällä yöherätyksellä – ”Miten viisas koira minulla onkaan!”

8. Mikä on insuliinisokki?

Insuliinisokilla tarkoitetaan tajuttomuuteen tai toimintakyvyttömyyteen ja usein kouristeluun johtavaa verensokerin laskua. Insuliinisokissa soitetaan numeroon 112 ja estetään henkilöä loukkaamasta itseään.

Jos henkilö on tajuton, huolehditaan, että hengitys kulkee vapaasti. Jos hän ei hengitä, aloitetaan elvytys. Tajuissaan olevalle ja yhteistyökykyiselle voi antaa reilun ruokalusikallisen hunajaa, lasin tuoremehua tai sokerilimpparia tai -vettä tarvittaessa toistaen. Hänellä saattaa olla mukanaan glukoosipastilleja tai -geeliä.