Suolistobakteeri suojaavat sairauksilta – kannattaako syödä jogurttia ja hapankaalia?

Suolistobakteerit suojaavat meitä monilta sairauksilta. Kuinka niitä voi suojella?

Mikä tekee suolistobakteereista hyviä?

Aiemmin ajateltiin, että ainoa hyvä bakteeri on kuollut bakteeri, eikä kukaan halunnut bakteereita elimistöönsä. Nyt tiedetään, että bakteereissa on hyviä ja pahoja, ja hyvät ovat meille elintärkeitä. Ne vaikuttavat esimerkiksi aineenvaihduntaamme ja suojelevat meitä taudinaiheuttajilta.

Suoliston bakteerikanta on tasapainossa, kun siellä on hyviä bakteereita pahoja enemmän.

Ihmiselle haitallisista aineista suuri osa tulee elimistöön suun kautta, mistä aineet etenevät suolistoon.

Suolistossa elävät hyvät bakteerit estävät haitallisten bakteerien majoittumisen sinne kilpailemalla niiden kanssa sitoutumispaikoista ja ravintoaineista. Puolustusjärjestelmämme sijaitseekin valtaosin suolistossa.

Mitä sairauksia suolistobakteerien epätasapainosta seuraa?

Suolistobakteerien tasapainolla on havaittu yhteyksiä paitsi suolistosairauksiin muun muassa ylipainoon, allergioihin, diabetekseen, joihinkin syöpiin ja masennukseen.

Diabeteksen ja masennuksen taustalla lienee suoliston läpäisevyyden häiriö, jossa suoliston sisältä pääsee karkaamaan huonoja bakteereja tai niiden osasia verenkiertoon ja aiheuttamaan hiljaisen tulehduksen. Kyse on kroonisesta, kudostason tulehduksesta, joka yhdistyy moneen perussairauteen ja syöpiin.

Suolistobakteerien osallisuus masennuksessa selittynee suoli-aivoakselilla eli mahasuolikanavan hermoston ja keskushermoston välisellä yhteydellä.

Suolistobakteerit tuottavat välittäjäaineita, jotka vaikuttavat tunteiden säätelyyn ja mielialaan.

Miten suolistobakteereita suojellaan?

Omaa bakteerikantaa voi suojella välttämällä turhia antibioottikuureja, sillä ne tuhoavat taudinaiheuttajien lisäksi niiltä suojaavia bakteereita.

Antibiootit ovat lääkkeitä, jotka tehoavat bakteeritauteihin. Virusten aiheuttamiin sairauksiin ei niistä ole apua, eikä niitä pidä syödä sellaisiin. Esimerkiksi flunssat ovat yleensä virustauteja.

Jos antibiootteja tarvitaan, kannattaa valita mahdollisimman kapeakirjoinen valmiste ja varmistua sen oikeellisuudesta laboratoriokokeella.

Antibiootti

Vaikka käyttäisi antibiootteja, ei ole tuhonnut terveyttään. Suoliston bakteeritasapainossatapahtuvat muutokset ovat yksi sairauksien riskitekijä, eivät ainoa.

Krooniseen tautiin sairastuminen on useamman tekijän summa, johon vaikuttavat muun muassa elintavat ja perimä.

Millaiset elintavat houkuttelevat hyviä bakteereita?

Stressi ja liika hygienia vaikuttavat haitallisesti suoliston bakteerikantaan.

Yhden irlantilaisen tutkimuksen mukaan huippu-urheilijoilla on terveempi suolistobakteerikanta kuin liikkumattomilla henkilöillä.

Ruokavalio on tärkein bakteeritasapainoon vaikuttava tekijä. Länsimainen ruokavalio tekee vähäkuituisena hyville bakteereille hallaa.

Kannattaako syödä jugurttia ja hapankaalia?

Hapatetuissa elintarvikkeissa on luonnostaan hyviä maitohappobakteereja, ja sellaisina niitä voi suositella. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suolistossamme elää toistatuhatta bakteerilajia, joista maitohappobakteereita on minimaalisen vähän. Vaikka söisi kilokaupalla hapankaalia, sen sisältämät maitohappobakteerit ovat bakteerien valtataistelussa alakynnessä.

Tärkeintä olisi syödä riittävästi kuituja, sillä valtaosa suolistobakteereista käyttää niitä ravinnokseen. Suositeltu päivittäinen kuituannos on 25 grammaa. Kuitua saa täysjyväviljasta, marjoista, kasviksista ja juureksista.

Jos vilja ei terveydellisistä syistä sovi, kuidun saannista tulee varmistua ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Jos karsii viljoja omin päin, vaara kurittaa hyviä suolistobakteereja kasvaa.

Kuitupitoinen ruokavalio

Pitäisikö bakteerit ottaa purkista?

Valtaosa purkkilisinä myytävistä probiooteista on maitohappo- ja bifidobakteereja. Terveelle ihmiselle niistä ei ole juuri hyötyä, sillä ne tuskin löytävät itselleen suolistosta kiinnittymispaikkaa ja huuhtoutuvat vessanpönttöön.

Kun antibioottikuuri tai ripuli karsii suoliston normaalia bakteerikantaa, tilanne on toinen. Kun oma bakteerikanta vielä elpyy, taudinaiheuttajien mahdollisuutta vallata suolistosta vapautunutta tilaa voi vähentää ottamalla tutkittuja bakteereita purkista.

Turistiripulin ehkäisyssä probiooteista on hyötyä, kunhan niiden käyttö aloitetaan muutama päivä ennen ja jatketaan koko matkan ajan. Kun välttyy reissuripulilta, voi välttyä jopa elinikäisiltä mahavaivoilta.

Hankala turistiripuli voi pahimmillaan häiritä suoliston limakalvon ja bakteeriston yhteiseloa siten, että sen jälkeen saa kiusakseen epämääräisiä vatsavaivoja, kurinaa ja löysän vatsan. Diagnoosiksi näissä tapauksissa tulee usein ärtyvän suolen oireyhtymä.

Voiko hyviä bakteereita tuhota tietämättään?

Vahvat, antibakteeriset pesuaineet ja hygieniatuotteet eivät kuulu kotikäyttöön. Ne tuhoavat hyviä ja jättävät henkiin niille vastustuskykyisiä, yleensä haitallisia bakteereja. Lisäksi pesuaineet päätyvät viemärin kautta myrkyttämään vesistöä.

Antibakteerisille aineille altistuvat bakteerit muuntautuvat pysyäkseen hengissä. Muuntautumiskykynsä ansiosta ne voivat tulla vastustuskykyisiksi myös tauteja tappaville lääkkeille.

Asiantuntijana mikrobiologian dosentti Anne Salonen, Helsingin yliopisto

Juttu on julkaistu Kotiliesi 15/2017 -lehdessä.

Avainsanat

Keskustelu

Kun on maksasairaus ja aineenvaihdunnan ongelmia, niin on niistä ollut apua erittäin paljon

Kommentoi juttua: Suolistobakteeri suojaavat sairauksilta – kannattaako syödä jogurttia ja hapankaalia?

Vastaa käyttäjälle Hapankaalin ja kefiirin ystävä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X