Piirroskuva jaloista, joissa korkeakorkoiset saappaat.
Hyvinvointi

Terve itsekkyys on rajojen asettamista – Kotilieden lukijat paljastavat parhaat vinkkinsä

Terve itsekkyys suojelee ikävyyksiltä ihmissuhteissa. Mutta miksi se on vaikeaa? Paula Salomaa tietää, mitkä voimat jylläävät, kun suhteessa ei ole rahtuakaan tervettä itsekkyyttä.

Terve itsekkyys on harvinaista, ja sen puutteesta seuraa ikäviä asioita ihmissuhteisiin. Tätä mieltä on tietokirjailija, kouluttaja Paula Salomaa, joka on kirjoittanut useita teoksia narsismista ja siihen liittyvästä ihmissuhdedynamiikasta.

”Terve itsekkyys on aikuisuutta. Se on sitä, että ihminen ohjautuu sisältä päin, tunnistaa omat tarpeensa ja rajansa ja pystyy pitämään yllä omia voimavarojaan. Niistä kun ei kukaan muu voi huolehtia.”

Moni meistä aikuisista on kuitenkin henkisesti keskenkasvuinen ja siksi haitallisella tavalla itsekäs, Salomaa väittää.

Lue myösNarsisti tekee uhrista syyllisen – 7 askelta myrkyllisestä suhteesta irrottautumiseen

Nämä lapsiaikuiset eivät tunnista omia sisäisiä tarpeitaan eivätkä siksi pysty tyydyttämään niitä itse. Sen sijaan he vaativat muita täyttämään ne. Haitallisesti itsekäs ei pysty asettamaan itselleen rajoja, vaan on muita kohtaan vaativa. Muista tuntuu, ­ettei hänelle riitä mikään.

”Niin kuin ei riitäkään. Koskaan ei tule hänen vuoronsa ottaa muita huomioon. Hänelle omat asiat ovat aina ykkösenä.”

Haitallisesti itsekkään ihmisen tragedia on siinä, että hän odottaa muilta sellaista, mitä muut eivät pysty hänelle antamaan. Kukaan muu ei voi ratkaista toisen ihmisen sisäisiä asioita.

”Liiallinen itsekkyys on kyvyttömyyttä ja selviytymiskeino.”

Itsekkyydestä syyllisyyskoukku

Liian itsekäs hakeutuu helposti ihmissuhteeseen vastakohtansa, kynnysmaton kanssa. Ja päinvastoin.

Myös kynnysmatolta puuttuu tervettä itsekkyyttä, mutta se ilmenee rajojen ja oman tahdon puutteena. Pari ruokkii toistensa huonoja puolia.

Rajojen asettaminen ei tee syylliseksi, vaikka itsekäs niin kokisi ja väittäisi.”

Tällaista suhdedynamiikkaa ei ole vain parisuhteissa, vaan yhtä hyvin muissakin suhteissa: ystävyyksissä, sisaruussuhteissa, kollegoiden kesken, vanhemman ja lapsen välillä.

Kynnysmatto ei uskalla asettaa rajoja. Hän kammoaa sitä, että häntä sanoo itsekkääksi.

Tästä pelosta syntyy tarve todistaa syyte vääräksi, venyä, taipua, alistua muitta mutkitta. Itsekkääksi syyllistäminen on koukku, jolla kynnysmattoa on helppo hallita.

”Itsekäs lapsiaikuinen kokee yhtäältä aidosti, että kynnysmatto ei huomioi häntä tarpeeksi, koska hänelle ei mikään riitä. Toisaalta itsekäs tietää, että syyllistämällä voi hallita toista.”

Rakennettava uusi identiteetti

Haitallinen itsekkyys ei aina ole sitä räikeintä laatua, vaan siinä on aste-eroja. Hyvin yleistä on sellainen, että toisen tunnetilat hallitsevat suhdetta ja toinen yrittää olla varpaillaan.

”Itsekäs on myös omien tunteidensa uhri, koska ei pysty säätelemään niitä. Hänellä kuitenkin harvoin on avaimia ratkaista tilannetta, sillä hän ei ymmärrä käytöksensä haitallisuutta. Kaikki on aina muiden vika.”

Kynnysmatolla sen sijaan ovat ratkaisun avaimet.

Lue myös Anna.fi: Tunnistatko narsismin monet kasvot? Asiantuntija kertoo, miten erilaisten narsistien kanssa tulisi toimia

Ensimmäinen pieni askel on opetella luottamaan siihen, että on oikeus asettaa rajoja. Rajojen asettaminen tekee ihmisen näkyväksi ja auttaa rehellisyyteen. Se ei tee syylliseksi, vaikka itsekäs niin kokisi ja väittäisi.

Tämäntyyppinen tematiikka on tullut Salomaalle tutuksi narsistien uhreja kouluttaessa.

”Nimenomaan uhrit hakevat apua. Harvemmin on käynyt niin, että ­joku hakee apua oppiakseen ottamaan muita enemmän huomioon.”

Hankalaksi tilanteen purkamisen tekee usein se, että alistumisesta on tullut identiteetti, josta pitää oppia pois. Tilalle pitää rakentaa uusi, terveesti itsekäs mielikuva itsestä.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 16/2022.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Terve itsekkyys on rajojen asettamista – Kotilieden lukijat paljastavat parhaat vinkkinsä

Sinun täytyy kommentoidaksesi.