Tunnista tunnesyöminen – näin tavasta pääsee irti

Vierailetko iltaisin usein jääkaapilla, vaikket olisi edes nälkäinen? Koetko syömisestä häpeää? Saatat kärsiä tunnesyömisestä.

Syömishäiriöissä ajatukset pyörivät syömisen ympärillä, ja ruokaan liittyy ikäviä tunteita. Niin myös tunnesyömisessä. Syömisestä koetaan syyllisyyttä ja huonommuutta, ja syntyneitä tunteita tukahdutetaan ruoalla. Noidankehä on valmis.

”Tunnesyöminen tapahtuu yksin, ja siihen liittyy häpeää ja pahaa oloa. Tunnesyöjä ei välttämättä edes tiedosta syömään ajavia tunteitaan, jokin tunne vain ohjaa äkkinäiseen syömiseen”, sairaanhoitaja (AMK) ja psykoterapeuttiopiskelija Merja Ruhala Syömishäiriökeskuksesta sanoo.

Ruhala uskoo, että tunnesyöminen kumpuaa lapsuudesta. Opittu tapa tai vanhempien esimerkki voi antaa mallia haastavien tunteiden käsittelemiseen. Aikuisiällä ilmenevä kriisi voi myös nostaa tavan pintaan.

Lue myös: Lääkitsetkö pahaa mieltä sokerilla? Opi tunnistamaan tapasi ja pääse eroon sokerin tunnesyömisestä

Näin tunnistat tunnesyömisen

Töissä tapahtunut asia jäi painamaan mieltä, ja kotimatkalla kaupan karkkihylly kutsuu, yksin vietettyinä iltoina suklaalevy hupenee vääjäämättä… Tunnesyömisen syyt ovat erilaisia. Yksi syö suruun, toinen yksinäisyyteen, kolmas kiukkuun.

Merja Ruhalan mukaan tunnesyömistä esiintyy eniten aikuisilla naisilla. Tunnesyöjä saattaa olla tunnollinen, kiltti ja myötätuntoinen kaikkia muita paitsi itseään kohtaan.

Tunnesyöminen on usein iltapainotteista. Ruoaksi kelpaavat todennäköisimmin erilaiset herkut, kuten suklaa, jäätelö, keksit ja karkit tai nopeasti saatavat, hiilihydraattipitoiset ruoat.

Syömiseen ei liity nautintoa, vaikka kyseessä olisi juhlat. Tulevat illanistujaiset saattavat jopa pelottaa etukäteen, koska juhlissa alkanutta herkuttelua on vaikea lopettaa arjen koittaessa.

Tunnesyöminen ajaa jääkaapille, vaikkei olisi edes nälkä

Tunnesyöminen voi tuoda mukanaan muun muassa sydän- ja verisuoniongelmia ja ylipainoa, jolloin laihdutusajatukset alkavat pyöriä mielessä. Tunnesyömisen tunnistaminen voi kuitenkin olla vaikeaa.

”Syöminen ei välttämättä ole aiheuttanut ongelmia tai siihen ei ole kiinnittänyt huomiota. Erilaisten fysiologisten oireiden, kuten rasvamaksan tai kolesterolin, ilmeneminen ja niiden tutkiminen voi havahduttaa siihen, että taustalla on tunnesyömistä”, Merja Ruhala sanoo.

Aina kyse ei kuitenkaan ole tunnesyömisestä.

”Stressi ja univaje voivat saada syömään enemmän. Kun stressi helpottaa, syöminenkin palautuu. Jos syöminen jatkuu epätavallisena, voi kyse olla tunnesyömisestä.”

Lue myös: Suitsi makeanhimo ja vähennä sokerinkulutusta – näin onnistut!

Tunnesyöminen kuriin – mutta miten?

Ensimmäinen keino tunnesyömisestä irti pääsemiseen on, yllättävää kyllä, syöminen.

”Tunnesyömisen korjaaminen lähtee liikkeelle ruokarytmin palauttamisesta. Syö riittävästi aamupalaa ja lounasta ja pidä huolta, että pääruoat sisältävät rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiinia”, Merja Ruhala neuvoo.

Ruhala kertoo, että tunnesyöjät jättävät usein syömättä aterioita, jolloin päivän aikana kertynyt nälkä ajaa iltapainotteiseen ahmimiseen ja syöpöttelyyn.

Syöpöttelykohtausten varalle kannattaa miettiä valmiiksi vaihtoehtoinen toiminta, kuten pieni kävelylenkki tai ystävälle soittaminen.

”Ruokapäiväkirjasta on ollut monelle apua, ja se voi tuoda ryhtiä ruokailuun.”

Lue myös: Iskikö makeanhimo? Näin hillitset mielitekoja

Tiedosta tunteet syömisen takana

Mieti, millaiset tilanteet ajavat sinua syömään ja millaisia tunteita sinulla silloin on. Ruokarytmin kuntoon saaminen lisäksi tunteiden käsittely on tärkeää.

”Syömisen aiheuttavat tunteet on hyvä tunnistaa ja sallia, mutta niihin ei saa juuttua”, Ruhala sanoo.

Tunnesyömisen kuriin saaminen ei välttämättä vaadi ulkopuolista apua. Jos syöminen jatkuu ja tuottaa kärsimystä, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Tunnista tunnesyöminen – näin tavasta pääsee irti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X