Tunti on pitkä aika sisäiselle kellolle – näin kellojen siirtäminen vaikuttaa terveyteen

Kellojen siirtäminen aiheuttaa univaikeuksia, masentuneisuutta ja jopa lisää infarktien määrää. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen toivookin, että pitäytyisimme samassa ajassa läpi vuoden.

Ihmisen sisäinen kello ei juokse täysin samaa tahtia vuorokauden tuntien kanssa. Tutkimusten mukaan naisilla sisäinen vuorokausi kestää keskimäärin 24 tuntia ja viisi minuuttia ja miehillä puolestaan 24 tuntia ja yksitoista minuuttia.

Tämä tarkoittaa sitä, että sisäinen kello on jatkuvasti hieman jäljessä vuorokauden tunneista ja keväällä kellojen siirtäminen saa sisäinen kellon jätättämään jo yli tunnin.

”Tunti on pitkä aika sisäiselle kellolle. Keväällä sisäinen kello jää reilusti jälkeen ja ihmiset nukkuvat huonommin muutaman vuorokauden ajan, jotkut jopa parikin viikkoa”, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo.

Erityisesti illanvirkut kärsivät keväisestä kellojen siirtämisestä. Illan kukkujien sisäinen kello on tavallisestikin muita enemmän jäljessä normaalista vuorokausirytmistä ja kellojen siirtäminen hankaloittaa tilannetta entisestään.

”Illanvirkku ei välttämättä saa normaalista rytmistä kiinni koko kesän aikana. Tästä seuraa se, että hän nukkuu viikolla liian vähän ja yrittää sitten viikonloppuna korjata vajetta nukkumalla pitkään.”

Syksyinen kellojen siirtäminen aiheuttaa vastaavasti enemmän ongelmia aamuvirkuille: tavallisestikin aikaisessa rytmissä juokseva sisäinen kello edistää kellon siirtämisen myötä entistä enemmän ja aamuvirkun pitäisi päästä nukkumaan jo alkuillan tunteina.

Kellojen siirtäminen näkyy onnettomuustilastoissa

Vähentynyt uni tai huono unenlaatu näkyy nopeasti terveydessä. Lyhytkestoinen univaje aiheuttaa väsymyksen lisäksi keskittymiskyvyn ja muistin heikkenemistä, oppimisesta tulee vaikeampaa, reaktionopeus hidastuu ja näin ollen tehtävistä suoriutuminen kärsii.

Yhden valvotun yön on laskettu vastaavan noin 0,6 promillen humalatilaa. Ei siis olekaan mikään ihme, että kanadalaistutkimuksen mukaan keväisin kellojen siirtämistä seuraavalla viikolla sattuu tavallista enemmän peltikolareita.

”Tämä on seurausta huonosti nukutun yön aiheuttamasta keskittymisen herpaantumisesta”, Partonen selittää.

kellojen siirtäminen vaikuttaa terveyteen

Kellojen siirtäminen voi aiheuttaa ongelmia myös niille ihmisille, joilla on sydänvika. Aikataulumuutoksesta aiheutuu rasitusta sydämelle ja verisuonille ja sydän- sekä aivoinfarktin riski kasvaa aina kellojen siirtämisen jälkeen.

Tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan syksyinen kellonsiirto lisää masennusta. Kellon siirtämisestä aiheutuva masennus ei ole kaamosmasennusta, vaan se näyttäisi olevan oma lajinsa ja vaikuttavan erityisesti heihin, joilla on jo ennestään taipumusta masennukseen.

Kellojen siirtäminen aiheuttaa aikaerorasitusta

Kellojen siirtämisestä aiheutuvat haitat ovat verrattavissa jet lagiin eli aikaerorasitukseen. Matkaaja joutuu käymään läpi samankaltaisen prosessin yrittäessään sopeutua uuteen vuorokausirytmiin.

”Siinä on kuitenkin se ero, että matkaaja saa valmistautua aikaeroon lepäilemällä koneessa jo matkan aikana. Lomamatkaajan ei myöskään tarvitse heti päästä kohdemaan vuorokausirytmiin, sillä hänellä ei ole esimerkiksi työn aiheuttamia velvoitteita.”

Keväällä kellojen siirtäminen aiheuttaa saman ilmiön kuin itään päin lentäessä: uuteen aikavyöhykkeeseen on vaikeampi totutella. Itään lentäminen on erityisen hankalaa työmatkalaisille, sillä kohdemaan rytmiin pitäisi solahtaa heti.

”Erityisesti vanhemmiten tästä tulee vaikeaa, sillä sisäinen kello käy iän myötä joustamattomammaksi.”

Siirtyisimmekö jopa toiseen aikavyöhykkeeseen?

Nykysysteemi aiheuttaa sen, että kellojen siirtämisestä johtuen valon määrä on läpi vuoden suurempi illan tunteina. Illan tunteihin painottuva auringonpaiste puolestaan viestii sisäiselle kellollemme, että se saa jätättää. Näin kirittävää syntyy joka päivä.

Partonen onkin ehdottomasti sitä mieltä, että yhdessä ajassa pysyminen olisi kaikkiaan järkevämpi vaihtoehto. Myös valitulla ajalla on merkitystä.

”Talvi- eli niin sanottu normaaliaika olisi sisäisen kellon kannalta parempi vaihtoehto kuin kesäaika. Näin valoisa aika painottuisi suuremman osan vuodesta aamuihin.”

On kuitenkin olemassa myös toinen vaihtoehto: siirtyisimmekö tyystin toiseen aikavyöhykkeeseen?

”Voisimme valita Keski-Euroopan aikavyöhykkeen, joka on meitä tunnin jäljessä. Tämä olisi valoisaa aikaa ajatellen vielä parempi vaihtoehto sisäiselle kellolle”, Timo Partonen ehdottaa.

Lue myös:

Uuvahdatko lounaan jälkeen tai alkuillasta? Asiantuntija kertoo, mitä kannattaa tehdä
Haluatko nukkua paremmin? Huomioi nämä tekijät makuuhuoneen sisustuksessa
Miksi uni katkeaa keskellä yötä? Tunnista syy yöheräilyyn
Kesäaika lisää sydänkohtauksia – mistä se johtuu?

Keskustelu

Kommentoi juttua: Tunti on pitkä aika sisäiselle kellolle – näin kellojen siirtäminen vaikuttaa terveyteen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X