Tuskastuttaako muistisairaan käytös? Opit sietämään sitä validaation avulla
Muistisairas ei voi muuttaa käyttäytymistään, mutta läheinen voi. Toimittaja Hanna Jensen opetteli validaatiota ja antaa nyt 13 vinkkiä, miten se toimii.
Isälläni todettiin Alzheimerin tauti vuonna 2009. Diagnoosi tuli yllätyksenä, ja elämä muuttui kertaheitolla. Olin 38-vuotias enkä halunnut, että elämä jatkuisi synkkänä alamäkenä isän kunnon heiketessä. Mietin, miten olisi mahdollista jatkaa hyvää elämää, vaikka lähtökohdat olivat muuttuneet.
Törmäsin Youtubessa amerikkalaiseen sosiaaliterapeuttiin Naomi Feiliin, joka on kehittänyt menetelmän muistisairaiden arvostavasta kohtaamisesta. Hän on myös kirjoittanut aiheesta kirjan The Validation Breakthrough (validaation läpimurto). Kiinnostuin.
Feil selittää, että muistisairas ei voi muuttaa käyttäytymistään tai asennoitumistaan, mutta läheinen voi. Menetelmän nimi on validaatio. Se tarkoittaa, että ollaan kiinnostuneita siitä, mitä muistisairas tuntee ja ajattelee. Uskotaan, mitä hän kokee, koska kokemus on muistisairaalle totta.
Kyse on asennoitumisesta. Validoiva omainen ei ole tunteidensa heiteltävissä, vaan auttaa toista. Hän tietää, että toisen tunteiden kieltäminen vie häneltä arvon.
Yksi validaation suurimmista hyödyistä on, että se vähentää sekä muistisairaan että hänen omaisensa ahdistusta – ilman lääkkeitä.
Haluatko lukea tilaajille tarkoitettuja artikkeleita?
Yhdellä tilauksella saat käyttöösi Kotiliesi digi -palvelun ja ainutlaatuisia sisältöjä neljästä inspiroivasta aikakauslehtibrändistä: Kotiliesi, Deko, Maalla ja Kotiliesi Käsityö. Hintaan sisältyy myös Kotilieden näköislehti.
Jos olet jo tilaaja, kirjaudu sisään tästä .
Tiesithän, että Kotilieden jatkuva tilaus sisältää myös Kotiliesi digi -palvelun lukuoikeuden.