Miksi uni katkeaa keskellä yötä? Tunnista syy yöheräilyyn

Yöheräily on kiusallinen mutta yllättävän yleinen vaiva, jota esiintyy ajoittain lähes kaikilla. Syiden selvittäminen ei aina ole yksinkertaista, mutta vaivan palkitsevat lopulta paremmat yöunet.

Aikuisen unentarve vaihtelee 6–9 tunnin välillä. Yöuni noudattaa tiettyä kaavaa: unen ensimmäinen puolikas on syvää unta, jota seuraa kevyempi vaihe, jonka aikana myös herää helpommin. Pienikin ärsyke voi riittää.

Heräily kuuluu myös terveeseen yöuneen, joten huoleen ei aina ole syytä. Joskus herääminen saattaa kestää niin pienen hetken, ettei sitä edes muista aamulla.

Joidenkin on kuitenkin vaikeaa nukahtaa uudestaan herättyään. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, mitä heräilyn taustalla saattaa piillä.

Kaamosunettomuus vaivaa vain talvisin

Kaamosunettomuudesta tai keskitalven unettomuudesta puhutaan silloin, kun öistä heräilyä esiintyy vain talvisin. Kaamosunettomuuteen kuuluu se, että unesta herää puolivälin paikkeilla jopa tunniksi tai pariksi. Tämän jälkeen pystyy taas nukahtamaan helposti.

Kaamosunettomuus voi aiheuttaa ongelmia, jos aamuherätys on aikainen eikä yöllä menetettyjä unitunteja ehdi kuroa kiinni. Timo Partonen suosittaakin pidentämään unta aamulla, jos se on mahdollista. Muuten aamupäivät saattavat kulua tokkurassa.

Stressiheräily vaatii ongelman tunnistamista ja syihin pureutumista

Stressi aiheuttaa niin nukahtamis- kuin muitakin univaikeuksia. Stressistä kärsivä saattaa päästä illalla uneen, mutta herää myöhemmin yöstä huoltensa havahduttamana.

Stressiperäiset univaikeudet voi tunnistaa jo illalla. Pohdi, oletko stressaantunut, ja miten se näkyy. Tunnetko olosi ylirasittuneeksi, uupuneeksi tai ahdistuneeksi? Huolehtiminen estää rentoutumisen hyvään uneen, jolloin syvän unen vaiheet vähenevät. Stressaantunut henkilö voi myös nähdä paljon painajaisia.

Stressiperäiseen yöheräilyyn tuo helpotuksen ongelman tunnistaminen ja stressin syihin pureutuminen. Tämä voi vaatia aikaa ja työtä.

Masennus herättää suden hetkenä

Mitä vakavammasta masennuksesta kärsii, sitä vaikeampaa nukkuminen voi olla. Masentunut henkilö voi kyllä nukahtaa illalla, mutta herää usein kello kolmen aikaan yöllä eikä pysty enää nukahtamaan uudelleen.

Yöheräilystä ei välttämättä osaa heti syyttää masennusta, mutta se voi tulla kyseeseen, vaikket suoranaisesti tuntisikaan itseäsi alakuloiseksi tai melankoliseksi. Masennus voi oireilla monin tavoin, esimerkiksi kehon kipuiluna. Masentunut henkilö voi myös huomata, ettei enää tunne mielenkiintoa samoihin asioihin kuin ennen tai saa niistä mielihyvää. Keskittymis- ja muistivaikeudet voivat myös kieliä masennuksesta, samoin päivisin esiintyvä unisuus.

Ruokahalun muutos on hyvin tavallinen masennuksen oire. Ruokahalu voi kasvaa tai heikentyä. Erityisesti vakavasta masennuksesta kärsivillä ruokahalu usein heikkenee, minkä seurauksena tapahtuu tahatonta laihtumista.

Fyysiset syyt, kuten uniapnea, voivat aiheuttaa yöheräilyä

Aina yöheräilyn taustalla ei ole henkinen ongelma tai mielen sairaus, vaan kyseessä voivat olla myös fyysiset syyt. Peräti 150 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan uniapneaa, joka heikentää hoitamattomana unenlaatua merkittävästi. Uniapnealla tarkoitetaan unen aikana esiintyviä hengityskatkoksia, jotka voivat kestää muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin. Hengityskatkokset voivat herättää.

Uniapnean oireisiin kuuluu usein kova kuorsaus, vaikkakaan kaikki uniapneaa sairastavat eivät kuorsaa. Tautia voi epäillä, jos uni on katkonaista ja tuntee itsensä aamuisin rättiväsyneeksi. Kurkku voi myös olla kipeä aamuisin ja vessassa voi joutua ravaamaan yön aikana useita kertoja.

Uniapnean hoidossa käytetään yleisesti CPAP-hoitoa, eli nenän ylipainehengityshoitoa. Siinä kasvoille asetettavan nenämaskin kautta hengitetään huoneilmaa pienellä ylipaineella, mikä estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana. Myös laihduttaminen tai asentohoito voivat auttaa.

Milloin yöheräilijän on syytä hakeutua hoitoon?

Ennen hoitoon hakeutumista voit pohtia itseksesi mahdollisia syitä heräilylle. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka monena yönä viikossa heräily toistuu, ja kuinka pitkään ongelma on jatkunut. Jos ongelma ei poistu itsestään ja muutos on hyvin selkeä aikaisempaan nähden, kannattaa ehdottomasti hakeutua tutkimuksiin.

Koska yöheräilyn syyt voivat olla moninaisia, vaivan tutkimiseen saa varata aikaa. Lääkehoitoon ei välttämättä kannata turvautua ensimmäisenä keinona, vaan pohtia syitä syvemmälle yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Lue lisää unesta ja unista myös näistä jutuista:

Mittaa oma unentarpeesi
Unien tulkinta: Mitä voimme oppia unista?
Vaihdevuodet: apua uniongelmiin
7 yllättävää vinkkiä unettomuuden hoitoon

Keskustelu

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.