Uniapnea selitti Markon oudot oireet: ”Herään taas virkeänä”

Marko Vesterbackan, 44, arki alkoi pari vuotta sitten tuntua raskaalta ja väsyttävältä. Jos sama tapahtuisi nyt, hän osaisi puuttua outoihin oireisiin aikaisemmin.

Kaarran töistä palatessani auton metsäautotielle. Torkahdan hetkeksi, jotta jaksan ajaa kotiin asti ja kotona leikkiä pienen poikani kanssa. Vaikka viihdyn töissäni opettajana ja kirjankustantajana, arjesta on tullut selviytymistä. Olen jatkuvasti väsynyt ja unohtelen asioita. Kotona olen poissaoleva. Paino on noussut muutamassa vuodessa parikymmentä kiloa, ja kaulanseutu on niin turvoksissa, että hengitys katkeilee, kun yritän nukkua. Perjantaisin sulkapallovuorolla syke ei nouse enkä saa hikeä pintaan.

Outoja oireita

Tällainen tilanteeni oli pari vuotta sitten, kun alkuvuodesta 2015 kävin lääkärillä flunssan takia. Lääkäri totesi nieluun katsottuaan ja kaulaa tunnusteltuaan, että minulla on luultavasti myös uniapnea. Sain lähetteen tutkimuksiin ja mittauslaitteiston kotiin. Selvisi, että havahduin yön aikana jopa 64 kertaa tunnissa, joten diagnoosi oli vaikea obstruktiivinen uniapnea.

Uniapnean lisäksi minulla oli kuitenkin monia muitakin oireita, jotka eivät liittyneet siihen millään tavalla. Minulla oli jatkuvasti vilu, niveliä särki ja jalkapohjat halkeilivat kuivuuttaan. Huhtikuussa tulin lueskelleeksi Käypä hoito -sivustolta, mitä uniapneasta sanottiin. Siellä kerrottiin, että joskus uniapnea johtuu kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Selvä diagnoosi

Luin listaa vajaatoiminnan oireista ja tajusin, että tämä selittäisi myös kaikki muut vaivani. Menin saman tien työterveyslääkärille, kerroin arvelustani ja sain lähetteen verikokeisiin. Pari päivää myöhemmin lauantaina puhelimeni piippasi, kun olimme vaimoni kanssa Ikeassa huonekaluostoksilla. Tulokset olivat valmistuneet.

Vapaan tyroksiinin määrä oli 3,14 pmol/l eli vain kolmannes viitearvojen alarajasta. Tyreotropiiniarvo oli yli 125, kun viitearvo on korkeintaan neljä. Diagnoosi oli selvä: kilpirauhasen vajaatoiminta.

Päällimmäinen tunteeni oli ilo ja helpotus, koska sairauteni sai nimen ja siihen oli lääkkeet. Jo parissa viikossa oloni alkoi kohentua, ja sen huomasivat myös muut ympärillä. Pöhötys kasvoilta kaikkosi ja katseessa oli taas entistä eloa.

Uniapneakin hävisi. Kävin hakemassa nukkumista helpottavan CPAP-laitteen, mutta sen käyttö jäi yhteen kokeiluun: totesin pystyväni taas nukkumaan aivan hyvin ilmankin.

Marko Vesterbackan kirjat

Tottunut jatkuvaan väsymykseen

Oloni helpottumisen myötä aloin oivaltaa, kuinka huonossa kunnossa olin ollut. Olin syytellyt itseäni jaksamattomuudesta, mutta myös tottunut jatkuvan väsymyksen rajoittamaan elämään.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on opettanut minua kuuntelemaan tarkemmin paitsi kehoani myös mieltäni. Sairauteni olisi voinut paljastua aiemmin, jos olisin tarttunut hanakammin varhaisiin merkkeihin.

Muistan jo syksyllä 2013 miettineeni, mikä on pielessä, kun olen kyllä onnellinen mutta oudon haluton tarttumaan uusiin asioihin.

Sairauden paljastumista hidasti myös se, että pystyin koko ajan hoitamaan työni, vaikka se vaatikin sinnittelyä. Jos työni olisi ruumiillisesti raskasta, olisin joutunut jäämään sairauslomalle.

Marko VesterbackaViime keväänä sain pudotettua sairauden myötä kertyneet kilot. Ne sulivat muutaman kuukauden tiukalla kuntokuurilla, johon kuului ruokavalio ja ensin paljon kävelyä ja vähitellen juoksua. Ja tietysti sulkapalloa – enää ei ollut ongelmia saada kentällä hikeä.

Olen taas kunnolla läsnä

Moni tuttu on jälkeenpäin kommentoinut huomanneensa kyllä, että kaikki ei ollut hyvin. Mutta koska ihmiset esimerkiksi lihovat muutenkin, ymmärrän hyvin, että tällaisia yleisiä huomioita on vaikea tulla naamatusten kertomaan. Ja tiesinhän minä itsekin, että jokin on vialla, mutta kun en tiennyt, mikä. Toivon, että saisin jatkossa sanotuksi, jos huomaan jossakussa samoja oireita kuin itselläni oli.

Luulen että olen itse saanut hiukan lisää empatiaa: ymmärrän nykyään paremmin muita ihmisiä, jotka ovat sairauden tai ikääntymisen takia kroonisesti väsyneitä. Tästä ymmärryksestä on myös hyötyä kustantajan työssäni, sillä muistelmien kirjoittajat ovat usein ikääntyneitä ja tarvitsevat enemmän aikaa ja apua.

Aamuisin tunnen kiitollisuutta, herään valppaana ja vireänä. Jaksan tehdä työni itseäni piiskaamatta. Perheelle olen taas kunnolla läsnä.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 9/2017.

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista:

Näin ikä muuttaa unen rakennetta – professori selvittää valvomisen syyt

Heräätkö usein liian aikaisin? Asiantuntijan ohjeilla nukut paremmin

Miksi uni katkeaa keskellä yötä? Tunnista syy yöheräilyyn

Näillä arkisilla valinnoilla pidät huolta sydämesi terveydestä ja vähennät sydänsairauksien riskiä

Aktiivinen arki suojaa muistia – näin ehkäiset ja tunnistat alkavan muistisairauden

Keskustelu

Kommentoi juttua: Uniapnea selitti Markon oudot oireet: ”Herään taas virkeänä”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X