Unien tulkinta: Mitä voimme oppia unista?

Millaisia unia näet? Pelottavienkin unien tarkoitus on hyvä. Pysähdy tutkimaan uniasi, niin opit tuntemaan itsesi paremmin.

Mitä voimme oppia unista?

Viisarit kiitävät eteenpäin, enkä löydä kouluvaatteitani. Tiedän, että koulutaksi ajaa kotimme ohi pian. Pingon tienvarteen kengännauhat liehuen ja takki käsivarrella, mutta kyyti on jo mennyt.

Herään tästä unesta aina stressaantuneena. Miksi ihmeessä koulu tunkee uniini? Voisiko näistä unista oppia jotakin? Soitan psykologian professorille Antti Revonsuolle, joka tutkii unia Turun yliopistossa. Hänen mukaansa on varsin yleistä, että ihmiset näkevät toistuvia unia. Suurin osa niistä on epämiellyttäviä tai painajaismaisia, kuten myöhästymisuneni.

Kyky nähdä unta on vanhempi kuin ihmislaji. Osa tutkijoista ajattelee, ettei unilla ole erityistä tarkoitusta. Jotkut pitävät unia ongelmanratkaisun välineinä, toiset taas eräänlaisena psykoterapiana.

Antti Revonsuo on kehittänyt teorian, jonka mukaan unet valmentavat meitä kohtaamaan uhkaavia tilanteita. Unennäköjärjestelmä hyödyntää harjoittelussa muistojamme, joihin liittyy stressiä.

Luolamiesaikoina stressiä aiheuttivat petojen hyökkäykset, nykyään suorituspaineet. Muutos näkyy myös unissa.
– Kun ei ole sapelihammastiikereitä, joita pakoon lasten tarvitsisi juosta, samantyyppinen stressi tulee koulutaksiin ehtimisestä tai koulussa suoriutumisesta, Revonsuo selvittää.

Unennäköjärjestelmä ei kykene arvioimaan, miten todennäköistä kokemustemme toistuminen on. Siksi on tavallista, että joudumme vielä aikuisenakin harjoittelemaan koulussa tai armeijassa selviytymistä.

Toistuvat painajaiset

Ei tiedetä, mikä aivoissa päättää unen sisällön. Usein unissa ei tunnu olevan mitään järkeä. Saatamme unessa ihmetellä, miksi pihalla tallustelee jääkarhu, mutta emme kyseenalaista sitä. Tämä johtuu siitä, että kriittinen ajattelu on unen aikana sammuksissa.

Harjoitusuhan on tunnuttava todelliselta, jotta ottaisimme sen vakavasti. Vaikka pahat unet tuntuvat ikäviltä, niistä ei kannata huolestua. Karmeuksien näkeminen unissa ei tarkoita, että olisi tulossa hulluksi tai epäonnistunut jonkin asian käsittelyssä.
-Kaikki näkevät aika sekopäisiä unia, Revonsuo lohduttaa.

Ahdistavien unien äkillinen lisääntyminen kertoo stressistä. Silloin on syytä miettiä, voisiko elämää jotenkin rauhoittaa. Jos nukkuminen ei tahdo onnistua painajaisten takia, kannattaa hakeutua unihäiriöihin erikoistuneen lääkärin pakeille. Kotikonstina voi kokeilla mielikuvaharjoittelua, jossa painajaiselle kehitellään uusi, miellyttävä juoni.

Uni peilaa tärkeitä asioita

Unet eivät ole alitajunnan salakielisiä viestejä, joita voisi avata oppaiden avulla. Unitutkija neuvoo unohtamaan viihteellisen unien tulkitsemisen. Sen sijaan unensa voi ajatella peiliksi, joka näyttää heijastumia oman elämän tärkeistä asioista. Parhaiten unimaailma avautuu unipäiväkirjaa pitämällä.

Taina Saarinen, 54, on kirjoittanut uniaan muistiin 13-vuotiasta saakka. Se on auttanut häntä ymmärtämään, miten paljon hyvät ihmissuhteet merkitsevät. Unet ovat myös paljastaneet, että hänen varhaisetkin muistonsa ovat tallessa.
-Muistini varastossa on sekin, mitä en tiedä muistavani. Se on minulle ilo.

Saarinen on huomannut, että menetysten kokeminen heijastuu uniin voimakkaasti. Yhdessä tärkeimmistä unistaan hän tapasi kuolleen ystävänsä Leenan. Uni oli lämminhenkinen, ja siitä kirjoittaminen auttoi sopeutumaan ystävän menetykseen.
-Kun kirjoitan, saan mennä syvimpään tunteen ytimeen. Se auttaa selvittämään isoja ja vaikeita tunteita, Saarinen pohtii.

Unipäiväkirjaa pitämällä eroon painajaisista

Tärkeintä Taina Saariselle on riemu, jota unien näkeminen tuottaa. Suurin osa hänen unistaan on onnellisia ja elokuvamaisia, mikä kertoo hänelle hyvästä levosta. Valoisat unet ovat rohkaisseet Saarista luottamaan siihen, että hän on vahva ihminen ja selviää vastoinkäymisistä.

Unipäiväkirjan ansioksi Saarinen laskee myös sen, ettei hän kärsi painajaisista. Hän uskoo pahojen unien lieventyneen, koska hän on purkanut ne sanoiksi paperille.

Saarisen kokemukset saavat pohtimaan, tepsisikö unipäiväkirjan pitäminen myös stressaaviin vakiouniin. Toisaalta uniin voisi yrittää suhtautua kuten unitutkija.

Antti Revonsuo vertaa unia videopeleihin, joihin meidät pakotetaan pelaajaksi yö toisensa jälkeen. Emme pysty sammuttamaan pelejä, joten voimme yrittää nauttia niistä mahdollisimman paljon.

Minun videopelini pysyttelee koulumaailmassa. Seuraavana yönä aloitan uuden lukuvuoden lukiossa.

Näin pidät unipäiväkirjaa

Näin pidät unipäiväkirjaa

1. Kun heräät, mieti hetki silmät kiinni: mikä oli viimeisin unikuva, jonka muistat? Kelaa taaksepäin niin kauas kuin pystyt.

2. Laita valot päälle ja kirjoita nopeasti muistiin uniesi avainsanat.

3. Kirjoita sen jälkeen järjestelmällisesti muistiin, mitä unten mailla tapahtui.

4. Unipäiväkirjaa kannattaa pitää vähintään kaksi viikkoa, jotta siihen tottuu. Kokeile, saisitko kirjoitettua jotain joka aamu.

5. Kun sinulla on koossa useita uniraportteja, pohdi, mitä teemoja unesi käsittelevät? Olet uniesi paras asiantuntija. Myös lähisukulaisen kanssa voi jutella. Hän voi tietää, kuka on unessasi vilahtanut ihminen.


Tiesitkö tämän unista?

  • Unia voi nähdä kaikissa nukkumisen vaiheissa. Vilkkainta unennäkö on REM- eli vilkeunen aikana.
  • Ajantaju on unimaailmassa sama kuin valveilla.
  • Suurin osa unista on värillisiä.
  • Yleisimpiä unia ovat jahdatuksi tuleminen, hyökkäyksen uhriksi joutuminen ja putoaminen korkealta.
  • Mukavista unista tavallisimpia on lentäminen omin voimin.
  • Lasten unissa esiintyy paljon eläinhahmoja.

Lähde: Antti Revonsuo ja hänen teoksensa Consciousness: The Science of Subjectivity (2010).

Kuvitus: Kati Vuorento

Artikkeli on julkaistu Kotiliedessä 10/14 nimellä Hyvää yötä ja kauniita unia!

Keskustelu

Kommentoi juttua: Unien tulkinta: Mitä voimme oppia unista?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X