Ennen kadulla lillui jopa teurasjätteitä – nykyihminen tuskin sietäisi entisaikojen löyhkää

Menneillä vuosisadoilla suhde hajuihin oli toisenlainen kuin nyt. Esivanhempamme rakastivat sulotuoksuja, mutta sietivät myös lemua, joka olisi meidän nenässämme kuvottaa.

Teksti Riikka Forsström

Jos nykyajan ihminen joutuisi aikamatkalle keskiaikaiseen kaupunkiin, hän järkyttyisi löyhkää. Kaduilla lojui ruoantähteitä ja jätöksiä. Verta ja teurastettujen eläinten sisälmyksiä. Kuolleita kissoja ja koiria.

Vain rikkaimmilla oli takapihalla alkeellinen käymälä. Koska kukaan ei halunnut tyhjentää niitä, eritteet lilluivat kaduilla yhdessä muun saastan kanssa. Hajujen hirmuvallan kruunasi nahku­rinverstaista lemahtava ruhojen haju. 

Nykyihminen voisi moisessa lemussa pahoin. Miten aikalaiset sietivät kaupunkiensa hajumaailmaa?

07.09.2021

X