Kirjailija Vigdis Hjorthin romaani perheen salaisuuksista aiheutti julkisen perheriidan – sisar kirjoitti vastateoksen

Vigdis Hjorth katkaisi välit lapsuudenperheeseensä 30 vuotta sitten. Perintötekijät-romaanin aiheuttama kohu ei tuntunut miltään. Sen sijaan pahalta tuntui se, että kukaan perheestä ei halunnut kuunnella, mitä sanottavaa hänellä oli.

Teksti Riitta Lehtimäki

Kuvat Mikkel Ekrem Moxness

Neljä lasta, kaksi merenrantamökkiä. Kontrolloiva, menestyvä isä ja alistuva, kaunis äiti. Kun äidin ja isän yhdessä laatima testamentti avataan isän kaaduttua portaikossa, mökit ovat menossa ennakkoperintönä kahdelle nuoremmalle siskolle. Niille kivoille, jotka ovat viettäneet paljon aikaa kahdeksankymppisten vanhempien kanssa. Hankaliksi koetut isosisko ja isoveli jäävät ilman.

Norjalaisen kirjailijan Vigdis Hjorthin viime vuonna suomeksi ilmestyneessä romaanissa Perintötekijät alkuasetelma on karu. Kirjan kertoja, vanhin tytär käy terapiassa, juo liikaa ja on onneton. Lapsuudessa on tapahtunut jotakin järkyttävää, ­jota hän kehii auki yhtä aikaa perintöriidan tiimellyksen kanssa.

”Veli etsii romaanissa hyväksyntää ja tunnustusta, äidin ja isän rakkautta. Siksi perinnönjako on hänelle niin ristiriitaista ja haavoittavaa. Kun aikuiset lapset riitelevät perinnön yhteydessä tavaroista, yleensä ei olekaan kyse itse materiasta, vaan siitä, millaisessa perheessä kukin on kasvanut”, Vigdis Hjorth sanoo.

30.06.2021

X