- Terveys
- Tilaajille
Alzheimer ei aina ole syynä muistiongelmiin – syynä voivat olla myös unihäiriöt
Unen laatu heikkenee vanhemmiten. Siksi tutkijat kehittävät laitteita, joilla vaikutetaan aivoihin yön aikana.
Teksti Mari Heikkilä
Kuvat iStockphoto ja Otavamedian arkisto
Yksi yleinen selitys muistiongelmille ovat liian lyhyet tai katkonaiset yöunet. Muistamiseen vaikuttaa etenkin syvän unen vaihe. Sen aikana aivoissa kulkee aivoaaltoja, joilla on tärkeä rooli asioiden muistiin painamisessa.
Aivoaallot siirtävät päivän aikana tallennetun muistitiedon hippokampuksesta pysyvään varastoon aivojen otsalohkoon. Jos syvää unta on liian vähän tai se on heikkolaatuista, tätä ei tapahdu.
Vanhemmiten syvän unen laatu heikkenee ja määrä vähenee. Unesta tulee kevyempää ja aivoaalloista heikompia. Taannoisessa tutkimuksessa havaittiin, että 70-vuotiailla koehenkilöillä syvän unen laatu oli 75 prosenttia huonompi kuin parikymppisillä.
Lue myös: Uniapnea voi aiheuttaa infarktin – 10 piilevästä apneasta varoittavaa oiretta
Kehitteillä on keinoja, joilla unta ja muistitoimintoja voitaisiin parantaa. Tutkijat ovat kokeilleet äänisignaaleja, joilla voitaisiin tahdistaa aivoaaltoja. Tällaisia laitteita on jo markkinoilla, muun muassa Philipsin SmartSleep Deep Sleep Headband sekä ranskalaisen start-up-yrityksen Dreemin kehittämä laite.
Käytännössä ihminen laittaa yöksi päähänsä pannan, joka mittaa aivotoimintoja. Syvän unen vaiheen alkaessa käynnistyy ääniä, jotka rytmittävät aivoaaltoja. Nukkuja ei herää, mutta äänet vaikuttavat aivoihin.
Lisäksi on kehitteillä menetelmiä, joissa hyödynnetään äänten sijaan heikkoja sähköimpulsseja aivoaaltojen tahdistamisessa.
Lääkitys voi vaikuttaa
Lääkkeet saattavat joskus aiheuttaa muistiongelmia. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan antikolinergisten lääkkeiden runsas käyttö lisää dementian riskiä.
Tällaisia lääkkeitä ovat muun muassa trisykliset masennuslääkkeet kuten doksepiini, virtsankarkailun hoitoon käytettävät oksybutyniini ja tolterodiini sekä ensimmäisen sukupolven allergialääkkeet kloorifeniramiini ja difenhydramiini.
Myös statiinit ja verenpainelääkkeenä käytettävät betasalpaajat saattavat joskus aiheuttaa sivuoireena muistiongelmia, jälkimmäiset etenkin ikääntyneillä.
Lisäksi muistamiseen vaikuttavat rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet ja leikkauksen yhteydessä annettavat vahvat kipulääkkeet.
Useimmille lääkkeille löytyy vastineita, joten jos muistiongelmat yhdistyvät jonkin valmisteen käyttöön, lääkärin kanssa voi keskustella vaihtoehdoista.
Seuraa verenpainetta
Korkea verenpaine keski-iässä aiheut- taa merkittävän riskin dementian puhkeamiselle. Brittitutkimuksessa ihmisillä, joiden verenpaine oli ainakin lievästi koholla 50-vuotiaana, eli systolinen verenpaine oli yli 130 mmHg, dementia kehittyi noin 40 prosenttia todennäköisemmin verrattuna niihin, joiden verenpaine oli normaali.
Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyneillä myös epätavallisen matala verenpaine suurentaa dementiaan sairastumisen riskiä. Tyypillinen tilanne on, että verenpaine oli keski-iässä koholla mutta laskee vanhemmiten liian matalaksi.
Tarpeeksi B12-vitamiinia?
B12-vitamiinista on puute joka kymmenennellä yli 65-vuotiaalla suomalaisella. Koska B12-vitamiini on tärkeä hermosoluille ja veren punasoluille, puutos voi johtaa hermosto- ja muistiongelmiin sekä anemiaan.
B12-vitamiinia saa eläinperäisestä ruoasta, mutta se imeytyy heikommin ikääntyessä. Hoitona on vitamiinilisä. Joskus imeytyminen suoliston kautta voi olla niin heikkoa, että sitä joudutaan antamaan säännöllisinä pistoksina. Vitamiinin puutos selviää verikokeella.
Tutkituta kilpirauhanen
Toinen verikokeilla tutkittava asia on kilpirauhasen toiminta. Hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa ajattelua, ja unohtelu on tavallista.
Tämä johtuu siitä, että kilpirauhashormoni tyroksiini säätelee elimistön aineenvaihduntaa. Kun sitä on vähän, elimistön toiminta hidastuu, ja myös aivojen toiminta voi kangistua.
Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen ongelma myöhäisessä keski-iässä tai sitä vanhempana. Se on neljä kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.
Lue myös: Paleltaa, muisti pätkii ja mieli on maassa? Oireet voivat johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta
Stressi ja suru syövät muistia
Stressihormonit saavat ihmisen keskittymään vain olennaisimpaan asiaan, haastavasta tilanteesta selviämiseen. Tämä on hyödyllinen mekanismi, mutta vaikeuttaa muiden asioiden mielessä pitämistä.
Pidemmän päälle stressi nostaa verenpainetta ja pahentaa insuliiniresistenssiä, jolloin keho tuottaa insuliinia, mutta solut eivät kykene hyödyntämään sitä yhtä hyvin kuin aiemmin. Nämä muutokset lisäävät muistihäiriöiden riskiä.
Myös masennus ja suru vaikuttavat muistiin. Asiat menettävät merkityksensä, ja unohtelu lisääntyy. Suuren surun kokenut voi olla niin voimakkaiden tunteiden vallassa, että kaikki muu jää pois mielestä. Traumaattinen kriisi voi jopa aiheuttaa tilapäisen muistinmenetyksen. Aivot rajoittavat tunteiden ja muistojen kuormaa, jotta ihminen selviää pahimmasta.
Lue myös: Katkonaisten unien syyllinen on usein stressi – näin nukut paremmin!
Alkoholi rappeuttaa
Suomalaisittain merkittävä muistiongelmien aiheuttaja on alkoholi. Se vaurioittaa aivosoluja. Vuonna 2018 julkaistussa ranskalaisessa tutkimuksessa jatkuva runsas alkoholinkäyttö kolminkertaisti dementiariskin. Alkoholilla on voimakas yhteys etenkin dementian varhaiseen puhkeamiseen.
Verenkiertohäiriöt yleisiä
Noin 20–30 prosenttia muistisairauksista johtuu verenkiertohäiriöistä. Tyypillisesti taustalla on aivoinfarkti tai aivoverenkiertohäiriö.
Taustalla aivovamma
Aivotärähdykset ja aivovammat voivat johtaa muistiongelmiin. Ne voivat myös lisätä dementiariskiä myöhemmin. Iskulla saattaa olla vaikutuksia muistiin, vaikka se ei aiheuttaisi tajuttomuutta.
Muistiongelmia voivat aiheuttaa myös aivokasvaimet ja -tulehdukset. Ne ovat hyvin harvinaisia, ja niihin liittyy yleensä muitakin oireita.
Aivojen viemäri tukkeutuu
Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy ylimääräisiä proteiineja, tauta ja beta-amyloidia. Nykytietämyksen mukaan syy on se, että aivojen viemärijärjestelmä, joka huuhtoo kuona-aineita pois unen aikana, tukkeutuu. Proteiinisakka saa elimistössä aikaan tulehdusreaktion, jonka myötä aivosolut alkavat tuhoutua.
Alzheimerin tauti on muistisairauksista yleisin. Se aiheuttaa 60–70 prosenttia dementioista.
On myös muita rappeuttavia aivosairauksia, joissa aivoihin kertyy ylimääräistä proteiinisakkaa. Keväällä 2019 tunnistettiin uusi sairaus, Late, jossa aivoihin kertyy tdp-43-proteiinia. Todennäköisesti osa Alzheimer-diagnoosin saaneista sairastaa sitä.
Noin joka kymmenennen dementian syynä on Lewyn kappale -tauti, joka on sukua Parkinsonin taudille. Vielä harvinaisempi on otsa-ohimolohkorappeuma, joka voi alkaa jo työiässä.
Juttua varten on haastateltu professori Hilkka Soinista Itä-Suomen yliopistosta.
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 4/2020.
