Jotakin mustaa valui kaiken ylle

Muistisairaus tulee yllättäen. Toimittaja Sanna Puhto ja hänen äitinsä Elina Puhto kertovat, millaista on elämä Alzheimerin kanssa. Pelottaako? Muuttaako se ihmistä?

Teksti Sanna Puhto 

Kuvat Niclas Mäkelä, videot: Anni Reenpää

Epäilys herää: Elina Puhto eksyi tutulla reitillä ensimmäisen kerran

Äiti Elina Puhto: ”Siitä on melkein kymmenen vuotta, kun yhdistyskaverini huomauttivat ensimmäisen kerran, ­että puhuin pehmeitä. Tätä tapahtui tilanteissa, joissa keskusteltiin kiihkeästi ja puhuin itsekin nopeasti. En huomannut sekoittavani ­asioita, mutta kun kaverit sanoivat siitä, asia oli helppo myöntää. Tilanteet menivät ohi naurulla eivätkä jääneet vaivaamaan. Vasta jälkeenpäin olen ajatellut, että tuo oli Alzheimeria.

Jokunen vuosi myöhemmin, kun olin noin 73-vuotias, alkoi tapahtua asioita, jotka herättivät epäilykseni. Ensimmäisen kerran näin kävi matkalla Kamppiin. Törmäsin Aleksanterinkadulla tuttavaan, ja pysähdyimme juttelemaan. Tuokion kuluttua yritin jatkaa matkaa, mutta minulla ei ollut aavistustakaan, missä Kamppi on. Ja minä sentään tunnen Helsingin keskustan kuin omat taskuni.

12.06.2020

X