Raija Orasen jatkokertomus: Metsästäjän sydän, osa 1/5

Raija Orasen kirjoittamassa jatkokertomuksessa seikkailee oikeita historiallisia henkilöitä. Ensimmäinen osa alkaa 1800-luvun lopulta, kun Mustion ja Kytäjän kartanoiden tuleva omistaja Hjalmar Linder rellestää maailman metropoleissa ja tutustuu Pietarissa Mannerheimiin.

Teksti Raija Oranen

Kuvat Johanna Luoma-Tuominen

He menivät Taideyhdistyksen näyttelyn avajaisten jälkeen tietenkin Es­­­pan syysrutaisen puistikon varrelle hotelli Kämpiin, Hjalmar ja Atte eli Linder ja Edelfelt, sinne tulivat kaikki, eikä kukaan huomannut että Hjalmar oli vasta viidentoista, olihan Atte jo melko nimekäs taidemaalari ja kohtalainen kuuluisuus Helsingissä. Nyt oli syytä juhlia, kun Aten Pariisissa huomiota herättänyt maalaus Kuningatar Blankasta oli asetettu näytteille kotimaassa ja Tante Aurore oli sen ostanut.

Everstinna Karamzin oli kysynyt asiasta kummipoikansa Hjalmarin mielipidettä ja taiteilija oli sen kuullut. ”Kuningatar on melkein kuin minun mammani…” Mikä tietysti tarkoitti, että pikku prinssi Hakon kuningattaren sylissä oli kuin hän itse, ja siitä ajatuksesta oli tullut kyyneleet silmiin, melkein.

Henkilöitä

Hjalmar Linder, kamariherra, Mustion ja Kytäjän kartanoiden perijä, tehtaanpatruuna

Albert ”Atte” Edelfelt, taidemaalari

Aurora Karamzin eli Tante Aurore, entinen Demidova, leskieverstinna, Hjalmarin kummitäti

Carl Gustaf Mannerheim, nuori kadetti, myöhemmin kenraali, valkoisen armeijan ylipäällikkö, Suomen valtionhoitaja

Sophie Mannerheim, Carl Gustafin vanhempi sisar

Constantin Linder, Hjalmarin isä, Kytäjän kartanon omistaja, Mustion perijä, korkea virkamies

Fridolf Linder, Hjalmarin setä, Mustion omistaja

15.06.2022

X