Kulttuuri

Näihin kirjoihin haluat koukuttua tänä syksynä! Listasimme 17 uutuuskirjaa, joiden lukemista ei malta lopettaa

Kotilieden toimitus luki syksyn kiinnostavimmat uutuuskirjat. Näihin sinäkin haluat uppoutua, kun illat pimenevät!

Onko mitään ihanampaa kuin käpertyä viettämään syysiltaa hyvän kirjan ja kuuman juoman kanssa? Tuskinpa! Kokosimme kattavan vinkkilistan, jolta löytyy syksyn 2021 kirjat, jotka puhuttavat, kiinnostavat ja koukuttavat.

Sopivaa lukemista löytyy niin kotimaisen kuin ulkomaisenkin kaunokirjallisuuden ystävälle. Mukaan mahtuu myös kiinnostavimmat omaelämäkerrallisen kirjallisuuden ja autofiktion uutuudet. Ihania lukuhetkiä!

Lue myös: Rakastatko dekkareita? Toimitus vinkkaa 7 kirjaa, joista jokainen mysteerien ystävä löytää suosikkinsa

1. Hyvän sään aikana

Johanna Sinisalo: Ukkoshuilu (Otava)

Mitä jos olisikin näin, on Johanna Sinisalon teosten herkullinen lähtökohta. Ajatusleikki, jossa ollaan kiinni aivan tavallisessa, mutta niin, että jokin elementti onkin toisin. Nyt se on sää ja sen hallinta. Asia, johon ihmiset ovat pyrkineet sadetansseineen ja loitsuineen ikiaikaisesti. Tässä ollaan modernin meteorologian äärellä ja samalla vanhojen uskomusten lumoissa. Mitä jos ihminen pystyisikin nostattamaan myrskyn? Leena lukee tyttärelleen satua Merenkulkijasta, jolla oli hallussaan ukkoshuilu. Pian tytär puuhaa jotain, joka asettaa äidin ja tyttären suureen vaaraan.

Sinisalo kasvattaa jännitettä sfääreihin, vaikka pitää jalat maan kamaralla. Tarinassa myös työpaikat saavat osansa myrskyistä, eikä rakkauskaan aina kestä puhuria. Mia Kuntsi 

2. Suden morsian

Päivi Alasalmi: Sudenraudat (Gummerus)

Tarina vie 140 vuoden takaisen tositapahtuman äärelle Varsinais-Suomeen. Siellä sudet söivät 1880-luvulla pikkulapsia ja kylvivät kauhua. Päivi Alasalmi kuvaa, mitä pelko saa yhteisössä aikaan ja miten susiviha nousee.

Hurmeisen draaman tuoksinassa sykkii myös rakkauden ja vapauden ristiriita. Henny on nuori, itsenäinen säätyläisnainen, joka haaveilee taidemaalarin urasta ja Pariisista. Komea sudenmetsästäjä, salskea sotilas, Raimund, tulee sekoittamaan Hennyn pakkaa.­ Sanna Puhto

3. Pyysit leipää, annoin sydämen

Katja Kallio: Tämä läpinäkyvä sydän (Otava)

Silmäsi olivat suuret ja ruskeat kuin leipä, jota pyysit. Kukaan ei ole katsonut minua niin suurin silmin, niin pohjattomasti kuin sinä.

Aah, rakkaus. Sille on ihmisellä aina nälkä, silloinkin kun ruumis huutaa leipää ensin. Sota on kirkastava kulissi äärimmäisille tunteille: kun ei tiedä, onko loppu lähellä, tunteet kirivät pakahduttaviksi. Onneksi Katja Kallio osaa kuvailla sotavankiin rakastuvan hankolaisnaisen verevät tunteet vailla lat­teuksia, pelon, ilon ja häpeän hetket hienosti tavoittaen. Vahvan maun jättävä lukuelämys. Mia Kuntsi

4. Syyllisyys, joka ei jätä rauhaan

Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä (Siltala)

Miten painava voikaan olla syyllisyys, jonka saa kannettavakseen liian nuorena! Tätä teemaa tutkailee Helmi Kekkonen uusimmassa romaanissaan, joka on hauras surusta.

Äitinsä hautajaispäivänä teini-ikäinen Helena pukeutuu punaiseen mekkoon. Isän kanssa hän ei oikein osaa puhua, poikaystävä ei kestä jatkuvaa alakuloa. Vuodet alkavat keriytyä auki, mutta äidin muisto ei jätä rauhaan, eivätkä kysymykset lakkaa piinaamasta. Olisiko äidin kuoleman voinut estää? Synkkyys voisi olla kaikennielevää, mutta Kekkonen kirjoittaa niin kauniisti, että lukija leijailee tekstin läpi keveästi. ­Ulla Lehtinen

5. Sitkeän nuoren naisen kasvukertomus

Rosa Liksom: Väylä (Like)

Rosa Liksomin ilmaisuvoimainen meänkieli ja tavaraa täpötäynnä olevat lauseet vetävät lukijan vastustamattomasti mukaan Lapin sodan kaoottisiin loppuvaiheisiin.

Kertojaäänenä on sotaa kävellen pakoon lähtenyt 13-vuotias tyttö, jota painaa pelon, nälän ja väsymyksen lisäksi syvä huoli hänen vastuulleen jätetystä karjasta. Edellä lähtenyt, raskaana ollut äitikin pitäisi löytää. Läntisen rajajoen eli Väylän takana odottavat uudet koettelemukset leireissä, jotka tuntuvat pakolaisista vankiloilta. Liksom on taas kirjoittanut syvältä kouraisevan romaanin, jossa kaiken karuudenkin keskellä elää toivo. Iina Alanko

6. Kirjamaailman kulisseissa

Riina Katajavuori: Kypros (Tammi)

Suomalainen runoilija Raita on lähtenyt jälleen yhdelle runofestivaalille, tällä kertaa Kyprokselle. Siellä hän tarkkailee, yrittää seurustella muiden runoilijoiden kanssa ja tuskastuu itseensä: miksi hän ei heittäydy, ole tapahtumien ytimessä? Samaan aikaan kotimaasta tulvii työviestejä. Tätäkö taiteilijan työstä onkin tullut, suorittamista?

Lukija saa palkitsevan ja hupaisankin kurkistuksen kirjamaailman kulisseihin. Erityisen hurmaavaa on Raitan ajatusten virta. Yksi kirja sisältää kymmeniä tarinoita, ja niin vaivattomasti kerrottuna. ­Mirka Heinonen

7. Naiset saaressa

Maisku Myllymäki: Holly (WSOY)

Saareen vetäytynyt näyttelijä Holly on kuin luonnonvoima. Hän pulppuilee tarinoita menneisyyden loistosta ja miehistä, mutta kuka hän todella on ja miksi hän asuu yksin saaressa? Sen yrittää selvittää Eeva, luonto­lehden toimittaja, joka saapuu Hollyn vieraaksi. Samalla pitäisi löytää harvinainen lintu, jonka Holly väittää nähneensä.

Toistensa vastakohdilta vaikuttavien naisten yhdessä viettämä viikko on kuin pyörremyrsky, joka vangitsee lukijan heti ensimmäisillä sivuilla. Vaikuttava loppu jää lukijan mieleen pitkäksi aikaa. Ulla Lehtinen

8. Kamppailu syöpää vastaan

Oskari Saari: Aki Hintsa. Tänään olen elossa – Kuolevan miehen päiväkirja (WSOY)

Formularadoilta tuttu urheilulääkäri Aki Hintsa kertoo päiväkirjansa kautta sairastumisestaan haimasyöpään. Tarkat kuvailut uuvuttavista hoidoista, pikkulapsiperheen arjesta ja uskosta Jumalaan ovat välillä rankkaakin luettavaa.

Tarinassa vilahtelee tuttuja maailmantähtiä, joita Aki on auttanut kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia. Nyt kirjoittaja pohtii rehellisesti oman elämänsä valintoja ja päämäärää. Mietiskely saa lukijankin punnitsemaan uusia näkökantoja omaan elämäänsä. Uura Hagberg

9. Katin valoisa elämä

Kati Outinen: Niin lähelle kuin muistan (Karisto)

Näyttelijä Kati Outisen tavasta muistella tulee lämmin olo. Hänen elävä kerrontansa ottaa meidät mukaan arkeen, jossa tehdään paljon töitä, iloitaan onnistumisista, eletään yhdessä Iida-tyttären kanssa ja uskaltaudutaan vapaaksi näyttelijäksi. Sekä huolestutaan lopulta töiden riittävyydestä, kun töitä ei keski-ikäiselle näyttelijälle tarjota. Sitten luodaan itse itselle työtä. Ja koko ajan tehdään tarkkanäköisiä huomioita ajasta ja kulttuurista.

Kaikkein vahvimpana kerronnassa kulkee läpi kirjan valoisuus: kaikki järjestyy. Kati Outista on rakastettu, ja sitä valoa hän levittää ympärilleen, numeroa tekemättä. Sanna Puhto

10. Nyt puhuu Laura

Laura Malmivaara: Vaiti (Otava)

Laura Malmivaara on kirjoittanut autofiktiivisen romaanin tilanteesta, jossa kukaan ei haluaisi olla. Kirjan päähenkilö on Malmivaaran lailla näyttelijä, jonka entistä aviomiestä ja lasten isää syytetään epäasiallisista työmetodeista ja kollegoiden julmasta kohtelusta. Päähenkilö vaikenee, eikä ota kantaa ex-miehensä syyllisyyden puolesta tai sitä vastaan. Vaikenemisensa takia päähenkilö menettää ystävyyssuhteita ja joutuu sosiaalisesti vaikeaan asemaan.

Kirja ei ole ex-miehen puolustuspuheenvuoro. Se kertoo, miksi päähenkilö oli vaiti silloin, kun myrsky riehui. Se on ilman omaa syytään myrskyn silmään joutuneen ihmiseen tarina. Sanna Puhto

11. Lapsen silmin

Tove Ditlevsen: Lapsuus, suom. Katriina Huttunen (S&S)

Jos pidit Elena Ferranten Napoli-sarjasta, pidät todennäköisesti myös Tanskan rakastetuimpiin kirjailijoihin lukeutuvan Tove Ditlevsenin (1917–76) omaelämäkertatrilogiasta. Nyt ilmestynyt ensimmäinen osa on tiivis kokonsa puolesta (142 sivua), mutta varsinkin tunnelmaltaan. Se on näennäisesti helppo, kronologinen ja minä-muotoinen, mutta tällä kertaa vähemmän on enemmän.

Kirja alkaa varhaislapsuudesta, jossa Tove tarkkailee herkeämättä äitiään: hymyileekö äiti, joko hän hermostuu? Työläisperheen ja koko lähiyhteisön ilmapiiri on karu. Asioita ei kysytä eikä niistä puhuta, eikä lapsiin tuohon aikaan todellakaan suhtauduta minään kullannuppuina. Keskikoulussa maailma ja sen sävyt alkavat kuitenkin aueta. Mirka Heinonen

12. Aina voi aloittaa uudelleen alusta

Pascal Mercier: Sanojen paino, suom. Tuulia Tipa (Tammi)

Kielenkääntäjä ja kustantaja Simon Layland on elänyt koko elämänsä sanoista, kunnes saa tuomion, joka uhkaa viedä häneltä sekä sanat että elämän. Kun tuomio osoittautuukin vääräksi, Simon palaa vuosikymmenten jälkeen vanhoille kotiseuduilleen Lontooseen ja aloittaa elämänsä tavallaan alusta.

Sveitsiläisen Peter Bierin, kirjailijanimeltään Pascal Mercierin, järkäleen hienous on sen ajatuksissa, joita 570 sivuun mahtuu kielestä ystävyyteen ja eutanasiaan. Ihana kirja! Riikka Lehtovaara

13. Tytär ottaa paikkansa

Anne B. Ragde: Talon tytär, suom. Katriina Huttunen (Tammi)

Berliininpoppelit-sarjan ensimmäinen kirja julkaistiin suomeksi vuonna 2004, ja viimeisin osa ennen tätä uutuutta vuonna 2018. Siksi epäilytti: pääsenkö kärryille, mutta jo sivulla 20 olin aivan kartalla.

Jos sarja on sinulle vieras, tässä sinulle nautinnollista ahmittavaa, elämää ja kuolemaa lähestyttävällä otteella. Aiemmin keskiössä olivat karulla sikatilalla kasvaneet veljekset. Uusimmassa kirjassa päähenkilö on vanhimman veljen tytär, joka ei ole vielä nelikymppisenä kiinnittynyt mihinkään. Nyt hän asettuu autioituneelle sukutilalle. Mirka Heinonen

14. Kunnon vanhanajan dekkari

Sophie Hannah: Kuolema ostaa paikkalipun, suom. Terhi Vartia (WSOY)

Agatha Christien kuolemasta on 45 vuotta, mutta Hercule Poirot jatkaa murhien selvittämistä edelleen. Perikunnan valtuuttamana Sophie Hannah vie salapoliisin jälleen vierailulle maalaiskartanoon pelastamaan neitoa joutumasta hirteen.

Poirot-fanina en voi välttyä vertailemasta kirjaa aitoihin Dame Agathan mysteereihin. Sankari on kyllä entisellään, mutta tapahtumat etenevät nyt nopeammalla tempolla ja runsaampina. Ehkä tarina pitää näin nykylukijan tiiviimmin otteessaan. Onneksi verta säästellään edelleen ja murhaajaa saa arvailla loppuun asti. Tarja Tegelberg

15. Kadonneen hotellihuoneen salaisuus

Joël Dicker: Huoneen 622 arvoitus, suom. Kira Poutanen (Tammi)

Jos olet yksi Totuus Harry Quebertin tapauksesta ja Baltimoren sukuhaaran tragedia -kirjojen faneista, kannattaa sinun tarttua myös tähän sveitsiläisen kirjailijan jännäriin. Palace de Verbier -hotellin huoneesta 622 löytyy murhattu mies. Miten asiaan liittyy Ebezner-pankin superviikonloppu henkilökuntineen ja johtajanimityksineen?

Juonenkäänteitä ja rakkautta riittää kappaleesta toiseen. Yllättävät henkilöhahmot kiehtovat. Jännitys säilyy loppuun saakka ja arvoitus ratkeaa vasta 648-sivuisen järkäleen loppumetreillä. Uura Hagberg

16. Leipiä Leonard Cohenille

Polly Samson: Haaveilijoiden saari, suom. Laura Jänisniemi 

Puitteet ovat kohdillaan: ollaan kreikkalaisella saarella, on viiniä, runoutta – sekä myös laulajana tunnettu Leonard Cohen. 60-luvulle, Hydran saarelle sijoittuvassa tarinassa on totta toinen puoli, eli henkilöt.

Fiktiivistä on kertoja, nuori Erica, joka uskoo saavansa maistaa vapautta, mutta tipahtaakin samaan ansaan kuin muut muusat: passaamaan hurmaavia, mutta petollisia miehiä niin, ettei omalle luovuudelle löydy aikaa. Mutta ah, kukapa ei olisi Leonardille tahtonut leipiä voidella. Mia Kuntsi

17. Veitsenterävää ja hauskaa

Lena Andersson: Tytär, suom. Sanna Manninen (Siltala)

Elsa kasvaa Ragnar-isänsä hiihtovalmennuksessa ja jakaa isän ajatukset. Ragnar on ruotsalaisen kansankodin luomus ja Lena Anderssonin edellisen romaanin päähenkilö. Harmonia särkyy, kun Elsa aikuisuuden kynnyksellä saa tarpeekseen ja lähtee tutkimaan maailmaa Yhdysvaltoihin. Hän ei palaa samana takaisin.

Anderssonin kerronta on yhteiskunnallisesti virittynyttä ja älyllistä. Rivien välit kuitenkin kuplivat hienovireistä komiikkaa, joka kirvoittaa naurut – vaikka samalla kuvataan kuinka yhtenäiskulttuuri ja kansankoti hajoavat. Sanna Puhto

Lue myös Anna.fi: Kirjailija Sisko Savonlahti hämmentyi luettuaan Antti Tuiskun self help -kirjan: ”Hänen ja minun välillä on valtava kuilu”