Kuka hoitaa asioitasi, kun et itse enää pysty? Näin turvaat omaisuutesi sairauden tai tapaturman sattuessa
Sairaus tai onnettomuus voi yllättää kenet tahansa, ja siksi kaikkien olisi hyvä tehdä edunvalvontavaltakirja. Valtuutuksen avulla asiat hoituvat silloinkin, kun ei itse siihen kykene. Yksinkertaisilla ohjeilla pääset alkuun.
Elämässä sattuu ja tapahtuu, mutta moneen asiaan voi onneksi varautua etukäteen. Lexly Finlandin perustajan, perheiden lakiasioihin erikoistuneen juristi Katariina Kuusiluoman mielestä kaikkien 18-vuotiaiden olisi hyvä tehdä edunvalvontavaltakirja, sillä sen avulla voi varautua itse omaan toimintakyvyttömyyteen.
Elämän realiteetti on, että onnettomuus, tapaturma tai sairaus voi kohdata kenet tahansa. Kun valtakirja on valmiina, asian voi unohtaa ja keskittyä elämään
Moni sekoittaa edunvalvontavaltuutukseen edunvalvontaan. Molempien tarkoitus on Kuusiluoman mukaan henkilön asioista huolehtiminen silloin, kun hän on heikoimmillaan. Valtuutuksen ajatuksena on vähentää viranomaisasiointia ja vaalia henkilön itsemääräämisoikeutta.
Edunvalvontavaltakirjalla henkilö voi oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään taloudellisissa sekä terveyden ja sairauden hoitoa koskevissa asioissa. Valtuutuksen puuttuessa holhousviranomainen eli Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin määrää edunvalvojan, joka on velvoitettu esimerkiksi vuosittaiseen tilintekoon sekä omaisuuden myyntiluvan hakemiseen.
“Siinä on huikea ero, toimiiko oma läheinen valtuutettuna vai edunvalvojana, sillä se on aikamoinen savotta, joka eteen tulee, jos edunvalvontaan päädytään. Valtakirjan tekemällä asioiden hoitamista voi huomattavasti helpottaa ja nopeuttaa”, Kuusiluoma tiivistää.
Edunvalvontavaltuutus perustuu luottamukseen
Edunvalvontavaltuutus perustuu valtakirjaan, jossa nimetään valtuutettu henkilö eli esimerkiksi perheenjäsen, sukulainen, ystävä tai lakimies. Valtuutetun lisäksi on suositeltavaa valita toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu, mutta tärkeintä on valtuuttaa edes yksi henkilö. Valtuutetun valinta perustuu luottamukseen, Kuusiluoma huomauttaa.
“Raha-asioita ei ehkä kannata uskoa henkilölle, jonka kyky hoitaa niitä on heikko. Jos väärinkäytöksiä ilmenisi, muut läheiset tai nimetyt valtuutetut voisivat raportoida Digi- ja väestötietovirastolle. Valtuutettu joutuu väärinkäytöksistä ja huolimattomuudesta vahingonkorvausvastuuseen.”
Valtuuttaja määrittelee itse asiat, joita valtuutus koskee. Kuusiluoman mukaan toiveena on yleensä mahdollisimman kattava valtuutus, jolla hoituvat sekä taloudelliset että henkilöä koskevat asiat.
Kun asian oivaltaa, niin ymmärtää, että kyseessä on rakkaudellinen asiakirja
”Valtakirja on mahdollisuus ilmaista, kuinka haluan, että minun ja omaisuuteni kanssa toimitaan, jos olen kyvytön hoitamaan asioitani itse”, hän sanoo.
Juridinen turva kuuluu kaikille
Valtuutuksen voi periaatteessa laatia itsenäisesti, mutta Kuusiluoman mukaan itsetehtyjen valtakirjojen yleinen ongelma on, että ne ovat puutteellisia ja virheellisiä muotomääräysten sekä sisällön osalta.
“Edunvalvontaoikeuteen perehtynyt asiantuntija aloittaa kartoittamalla henkilön taloudellisen ja juridisen kokonaistilanteen, ja osaa niiden pohjalta laatia hyvät ja joustavat määräykset”, hän sanoo.
Ensimmäinen askel valtuutuksen tekemiseksi on Kuusiluoman mukaan liiallisen pohtimisen lopettaminen ja toimeen ryhtyminen. Hän muistuttaa, että valtakirjan tekemällä ei menetä oikeuksiaan, sillä valtuutus astuu voimaan vasta tilanteen niin vaatiessa, jos hoitava lääkäri on sitä mieltä, että viranomaisen on syytä se vahvistaa. Edunvalvontavaltuutukseen tulisi suhtautua kuin kotivakuutukseen – sen on hyvä olla kunnossa kaiken varalta.
“Valtakirjan olemassaolo tuo valtavasti turvaa ja mielenrauhaa. Mieltä askarruttavat asiatkin ratkeavat, kun asiakirjaa aletaan työstää. Liian usein asia jää kuitenkin hoitamatta, ja sitten voikin olla liian myöhäistä”, Kuusiluoma toteaa.
Katso ohjevideo edunvalvontavaltuutuksesta:
Mikäli video ei näy, voit katsoa sen myös täältä.
Lue myös: Juhan isä menetti yllättäen toimintakykynsä: “En tiedä mitä tekisin ilman edunvalvontavaltuutusta”