Äidin nopeasti etenevä muistisairaus yllätti: ”Onneksi teimme edunvalvontavaltuutuksen hyvissä ajoin”
Edunvalvontavaltuutus helpottaa asioiden hoitamista tilanteessa, jossa ei itse siihen kykene. Mats Stenvall on oppinut, kuinka tärkeää on tehdä edunvalvontavaltakirja ajoissa.
Vielä viitisen vuotta sitten helsinkiläisen Mats Stenvallin 83-vuotias äiti pyöräili mielellään ja harrasti viikoittain kuorolaulua ja minigolfia. Koronapandemian myötä kaikki menot loppuivat kuin seinään.
”Yhtenä vuonna voi liikkua fillarilla ja seuraavana vuonna rollaattorilla.”
Äidin kunto romahti nopeasti ja hänellä alkoi esiintyä ensimmäisiä muistamiseen liittyviä haasteita.
”Sitä on vaikea ymmärtää, miten nopeasti muistisairaus voi edetä. Yhtenä vuonna voi liikkua fillarilla ja seuraavana vuonna rollaattorilla. Tuntuu, että viimeisen vuoden aikana äiti on vanhentunut 10 vuotta”, Mats kertoo.
Kaikeksi onneksi Matsin squash-pelikaveri oli jo ennen korona-aikaa kertonut tehneensä omien ikääntyvien vanhempiensa kanssa edunvalvontavaltuutuksen, ja kehottanut Matsia tekemään samoin.
Matsin äidin tapauksessa edunvalvontavaltakirja laadittiin hyvin kattavaksi, jotta asioiden hoitaminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa, olipa kyseessä sitten laskujen maksaminen, sähkö- ja matkapuhelinsopimuksen irtisanominen tai terveydenhoitoon liittyvä päätös.
Mats on äitinsä ensisijaisena valtuutettuna oikeutettu edustamaan häntä kaikissa henkilökohtaisissa omaisuuteen, asumiseen, hoitojärjestelyihin sekä talouteen liittyvissä asioissa.
Matsin kaksi sisarusta toimivat varavaltuutettuina ja ottavat äidin asiat hoitaakseen, mikäli Mats on syystä tai toisesta estynyt. Edunvalvontavaltakirja allekirjoitettiin kahden todistajan läsnä ollessa ja sen tekeminen oli Matsin mukaan helppoa. Ennen kaikkea edunvalvontavaltakirjan tekeminen on tuonut mielenrauhaa äidin asioiden sujuvan hoitamisen suhteen.
”Ajattelin silloin, että on hyvä tehdä edunvalvontavaltakirja varmuuden vuoksi. Jälkikäteen ajateltuna olen todella iloinen, että ystäväni otti tärkeän asian puheeksi, koska en itse olisi tullut edes ajatelleekseni asiaa. Se oli tärkeä hetki”, Mats sanoo.
Ohjeita edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen löydät Suomi.fin Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -oppaasta.
Valtuutus kuntoon ikään katsomatta
Mats käy tällä hetkellä äitinsä luona kolme kertaa viikossa ja auttaa häntä päivittäisten asioiden hoidossa. Edunvalvontavaltuutus ei itsessään vielä häntä mihinkään sido ennen kuin holhousviranomainen, eli Digi- ja väestötietovirasto, vahvistaa edunvalvontavaltakirjan lääkärin lausunnon pohjalta.
Matsin äiti sai jo toissasyksynä lääkäriltä Alzheimerin tauti -diagnoosin. Pian koittaa hetki, jolloin hän ei enää itse kykene osallistumaan asioidensa hoitamiseen ja vahvistetulle valtuutukselle tulee käyttöä.
”Olin mukana, kun geriatrian erikoislääkäri jutteli äidin kanssa ja kysyi, olisiko hän sitä mieltä, että nyt olisi hyvä aika asettaa valtakirja voimaan. Äiti sanoi, että se olisi hyvä. Onneksi varauduimme ajoissa, sillä nyt asia konkretisoituu.”
Mats aikoo varautua tulevaisuuteen tekemällä myös itselleen edunvalvontavaltuutuksen hyvissä ajoin. Hän suosittelee samaa myös muille ikään katsomatta, sillä koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu.
”Kannattaa ottaa asiasta selvää. Valtuutuksen tekeminen on yhden illan homma. Se kannattaa hoitaa ajoissa kuntoon.”
Ohjeita edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen löydät Suomi.fin Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -oppaasta.
Lue myös: Juhan isä menetti yllättäen toimintakykynsä: “En tiedä mitä tekisin ilman edunvalvontavaltuutusta”
Lue myös: Loukkaantuminen yllätti perheellisen Timo Salon: ”Edunvalvontavaltakirja tuo mielenrauhaa”