Terveys

Avustajakoira pyykkää ja auttaa Elenaa, 41, pukeutumaan – ”Koiran kanssa voin elää itsenäisemmin”

Elena saa arjessaan apua avustajakoiralta. Se auttaa pyykkäämisessä, kauppareissuilla ja ulkoillessa.

Avustajakoira voi olla suuri apu henkilölle, jolla on jokin fyysinen vamma tai toimintarajoite.  Helsinkiläinen Elena Terehova, 41, kertoo, millaista tukea hän on saanut avustajakoirasta: 

”Minulla on synnynnäinen cp-vamma, jonka vuoksi olen kärsinyt kovista kivuista, ja minun on ollut vaikeaa liikkua. Kuntoutuksen ansiosta pystyin pitkään säilyttämään kävelykykyni. Kelan mukaan olin kuitenkin niin hyvässä kunnossa, että kuntoutukseni päätettiin lopettaa.

Samaan aikaan sairastuin rajuun influenssaan, joka vei minut sängyn pohjalle. Tauti vei lihasvoimani, eikä ollut enää ketään, joka olisi nostanut minut jaloilleni. Kuntoni ja kävelykykyni heikkenivät, kunnes tilanne eteni vuonna 2008 niin pahaksi, että istuin pyörätuolissa käytännössä halvaantuneena. Käteni liikkuivat, mutta jalka- ja vatsalihakseni olivat surkastuneet.

Hain avustajakoiraa isäni ehdotuksesta. Hän oli lukenut niistä artikkelin ja totesi, että koirahan olisi hyvä apu arjessa. Päätin laittaa hakuprosessin heti käyntiin, sillä olin kuullut, että koiraa voisi joutua odottamaan pitkään.

Minulla kävi tuuri, sillä odotus kesti vain puoli vuotta. Sain ensimmäisen avustajakoirani kesällä 2012. Koira oli yhtä itsepäinen kuin minä. Kenties Invalidiliiton väki arveli, että sopisimme yhteen.”

Lue myös: Lena, 59, on kokenut cp-vamman takia monet kolhut – sisukkaan luonteensa ansiosta hän on yhä jaloillaan

Avustajakoira pyykkää ja auttaa Elenaa pukeutumaan

”Elämäni oli toisenlaista ennen avustajakoiraa. Minulla oli avustajia, jotka kävivät luonani monta kertaa päivässä. Silti kotona oli sotkuista, sillä en pystynyt noukkimaan tavaroita lattialta. Olin riippuvainen muista. En uskaltanut edes lähteä ulos ilman avustajaa.

Koiran kanssa voin elää itsenäisemmin. Sen ansiosta pystyn liikkumaan ulkona ilman avustajaa. Ulkoillessamme koira avaa ja sulkee ovet, tilaa hissit, nostaa maahan tippuneet avaimet ja vetää pyörätuolia vetonarusta ramppia pitkin, jos käsivoimani eivät riitä. Kaupassa koira noukkii hyllyiltä tavarat, joita osoitan.

Kotona avustajakoira hoitaa puolestani kaiken, mihin en kipujen vuoksi itse pysty. Koira nostaa pudonneet esineet, noukkii postit, auttaa riisumaan sukat, housut ja paidat sekä avustaa pyykinpesussa.

En olisi aiemmin voinut kuvitellakaan, että pystyisin pesemään itse pyykkiä. Annan koiralle vaatteen ja se työntää sen pesukoneen luukusta sisään. Koneen pyörittyä koira sukeltaa koneeseen ja noukkii pyykit.

Elin avustajakoirani kanssa useamman vuoden, mutta sitten selkävaivat ja epilepsia alkoivat vaivata sitä. Kun koira lopetti äkkiä kävelemisen ja syömisen, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi sen lopettaminen. Koiran kuoltua heräsin edelleen aamukuudelta ulkoiluttamaan sitä. Rutiinit jäivät, mutta minulla ei ollutkaan enää syytä lähteä ulos. Vietin pitkiä aikoja poistumatta kotoa.

Aloin hakea uutta avustajakoiraa alkuvuodesta 2022, kun edellisen koiran kuolemasta oli mennyt pari kuukautta. Olin valmistautunut siihen, että odotus olisi pitkä. Lottovoitto osui kohdalleni tälläkin kertaa, kun avustajakoira Yuli saapui luokseni töihin saman vuoden kesällä.

Yuli on sukua edelliselle koiralleni ja tuli jatkamaan tämän työtä. Yuli on kolmevuotias nuori labradorinnoutaja. Se on herkkä ja itsepäinen tyttö, mutta myös oikea sylikoira, joka tykkää kiivetä syliin makoilemaan. Ihmettelen aina, miten isokokoinen koira kutistuu syliini sopivaksi.

Pientä haastetta on tuonut se, että koira on haistelija. Sen on vaikea jättää kiinnostava haju ja jatkaa matkaa.”

Elena Terehova
Elenan lapsuudenperheessä oli villakoiria, joten koirien kanssa eläminen on ollut aina hänelle luontevaa. Nyt avustajakoira Yuli auttaa häntä arjessa. © Jonne Räsänen

Voisinko vielä kävellä?

”Istuin pyörätuolissa liki kymmenen vuotta. Kuntoutuksesta ei ollut ollut hyötyä. Muutama vuosi sitten avuksi otettiin Indego-kävelyrobotti. Kukaan ei varmasti uskonut, että pystyisin vielä kävelemään.

Aluksi kuntoutuksesta ei tullut mitään, koska jalkalihaksissani ei ollut toimintaa. Harjoittelu oli fyysisesti raskasta, eikä tuloksia näkynyt. Olin vähällä luovuttaa. Kävelytreenejä jatkettiin kuitenkin viikoittain ja vähitellen varpaani alkoivat liikkua.

Ensimmäinen avustajakoira ei ehtinyt nähdä minua kävelemässä, mutta nykyään pystyn kulkemaan kävelytelineen avulla. Se on tuonut uudenlaista vapautta. Nykyään liikun koiran kanssa ulkona kävelytelineen tai pyörätuolin avulla.

Avustajakoira on tuonut elämääni turvaa, sillä sen kanssa uskallan lähteä liikenteeseen helpommin. Kun liikun Yulin kanssa, ihmiset suhtautuvat minuun eri tavalla: ihmisenä, jonka vieressä kulkee kiinnostava erikoiskoira sen sijaan, että huomio kiinnittyisi heti kävelytelineeseen tai pyörätuoliin.

Olen jännittäjätyyppi. Stressaan uusia tilanteita, mutta saan koirasta henkistä tukea. Uuteen paikkaan mennessäni voin keskittyä koiraan, mikä helpottaa jännitystä. Koira on mukanani kaikkialla: lääkärissä, jumpassa, ulkona, kaupassa ja jopa työnväenopiston kursseilla.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 17/2023. 

Kommentoi

Kommentoi juttua: Avustajakoira pyykkää ja auttaa Elenaa, 41, pukeutumaan – ”Koiran kanssa voin elää itsenäisemmin”

Sinun täytyy kommentoidaksesi.