”Oletko sinkku ja lähdetkö treffeille?” – kansanedustaja Jessi Jokelainen löysi rakkauden kauppareissulla
Oululaislähtöinen vasemmistoliiton tuore kansanedustaja Jessi Jokelainen on ollut lapsesta saakka utelias luonteeltaan. Hän uskoo piirteestä olevan hyötyä uudessa pestissä.
Tuore vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen haaveili lapsena kuvataiteilijan ammatista. Äiti oli huomannut jo varhain, että tytöltä löytyi pitkäjänteisyyttä harjoitella pitkiäkin aikoja mallista piirtämistä. Äiti vei piirtämisestä innostuneen lapsen kuvataidekerhoon.
”Lopulta kävin 12 vuoden ajan kansalaisopiston taidekoulua. Siitä se ajatus syntyikin, että halusin olla kuvataiteilija, mutta eipä minusta sellaista tullutkaan”, Jessi kertoo.
Jessi haaveili myös kirjailijan ammatista, kunnes todellisuus löi kasvoille. Hän ymmärsi, että hyvin harva ihminen pystyy elättämään itsensä kirjailijana. Leivän syrjään päästäkseen hän haki ja pääsi opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta Oulun yliopistoon.
Viime vuodet Jessi on työskennellyt äidinkielenaineenopettajana ja copywriterina.
Elämän realiteeteista ja luovien alojen kovasta kilpailusta huolimatta Jessiltä ilmestyy marraskuussa sarjakuvakirja. Femokratia-teoksessa hän käsittelee Suomen poliittista historiaa feministisestä näkökulmasta.
”Eli ei se lapsuuden haaveilu hukkaan mennyt.”
Jessi Jokelainen: Lapsuuden lempiharrastus oli kirjastossa käyminen
Muhoksella duunariperheessä kasvanut Jessi kertoo olleensa teininä kiltti. Pahin teini-iän kapinointi oli kavereiden kanssa koulumatkalla toisinaan poltettu tupakka. Teineille tyypillisen ryypiskelyn sijaan hän vietti mieluummin aikansa kotona lukien ja piirrellen.
Jessin lempiharrastus oli pyöräillä Muhoksen kirjastolle ja harhailla hyllyjen välissä. Kaikki rajatiedosta astrologiaan ja koirankarvojen hoitamiseen kiinnosti.
”Muhoksen kirjastosta ei löydy varmaan kovinkaan montaa kirjaa, jota en olisi lukenut.”
Hän uskoo, että juuri uteliaisuus maailmaa kohtaan on auttanut häntä poliittisella uralla. Hänen kun on helppo kiinnostua asiasta kuin asiasta. Poliittinen herääminen ei kuitenkaan tapahtunut vielä teini-iässä.
”Jos joku olisi yläkoulussa kysynyt minulta, että olenko kiinnostunut politiikasta, olisin vastannut, että en. En silloin ymmärtänyt, mitä politiikka tarkoittaa.”
Omien ajatusten poliittisuus selkeni Jessille, kun hän opiskeli toista vuotta yliopistossa. Hän alkoi kirjoittaa blogia Kaleva-lehden alaisuudessa vuonna 2017. Ensimmäiset blogikirjoitukset olivat kevyitä ja käsittelivät esimerkiksi bussimatkan aikana mieleen tulleita ajatelmia.
Blogikirjoitukset muuttuivat poliittisiksi vähän kuin vaivihkaa, kun Jessi ymmärsi kevyiden ajatustensa itseasiassa olevan politiikkaa. Asian oivaltamisessa auttoivat kirjallisuuden opinnot.
”Siinä vaiheessa aika oli jo riittävän kypsä sille, että pystyin tunnistamaan, mistä ajatuksissani oli kysymys. Kirjallisuushan on hirveän yhteiskunnallinen laji.”
Blogikirjoituksia saa kiittää myös siitä, että Jessi päätti asettua ehdolla Oulun kuntavaaleissa vuonna 2021. Hän kertoo saaneensa tuolloin viestejä, joissa kyseltiin, onko hän koskaan ajatellut lähtevänsä mukaan politiikkaan.
”Kannustavista viesteistä syntyi sitten ajatus, että miksipä ei.”
Rakkaus löytyi Prismasta
Jessi tapasi kumppaninsa Jonin samana keväänä, jona hän tuli valituksi Oulun kaupunginvaltuustoon. Tapailua oli viikon verran takana, kun selvisi, että Jessi oli haravoinut ääniä kolmanneksi eniten puolueensa listoilta.
”Laitoin Jonille viestin, että apua, minusta tuli kaupunginvaltuutettu. Hän vastasi kysymällä, että mikä se on.”
Sittemmin poliittiset elimet ja kiemurat ovat tulleet kumppanille tutuiksi, kun hän on päässyt seuraamaan Jessin poliittista vaikuttamista lähietäisyydeltä.
Pariskunnan suhde sai alkunsa kaupan käytävältä. Jessi oli käymässä työpäivänsä päätteeksi marketissa, kun vastaan asteli hurmaavan näköinen mies. Kohdalle osuessa mies kommentoi Jessin tyyliä kivaksi.
”Minusta se oli jotenkin tosi mukavasti sanottu, koska nuorena naisena on tottunut siihen, että ulkonäköä koskevat kommentit tulevat jotenkin limaisesta paikasta. Monesti kommentteja heitetään sillä ajatuksella, että ollaan jotakin vailla.”
Rehellinen ja platoninen kehu vaatetuksesta teki Jessiin vaikutuksen. He kävelivät kaupassa perätysten hetken aikaa, kunnes Joni kääntyi ja kysyi: ”No nyt kun olet siinä, niin oletko sinkku ja lähdetkö treffeille?”
Jessi vastasi myöntävästi, mutta lähetti heti perään ystävälleen ääniviestin, jossa arveli miehen olevan joko sosiopaatti tai maailmankaikkeuden paras tyyppi. Suhteen kestosta päätellen voi vastauksen arvella olleen jälkimmäinen.
Jessi kuvailee parin suhdetta vetoketjuksi.
”Meillä menee hyvin lomittain kaikki asiat toistemme kanssa, ja siitä syntyy hieno saumaton kokonaisuus.”
Jessin mukaan molemmat ovat huonoja provosoimaan toista. Samanlaisia he ovat siinä, että molemmat ovat hyviä ja kärsivällisiä keskustelijoita. Siitä on hyötyä etenkin politiikasta keskusteltaessa.
Jessi kertoo oppineensa paljon puolisoltaan. Siinä missä hän itse voisi käyttää kaiken vapaa-aikansa katon tuijotteluun ja ajatustyöhön, tykkää hänen puolisonsa tehdä asioita.
”Hän on opettanut minut esimerkiksi skeittaamaan. Olen tosin edelleen siinä todella huono ja osaan vain muutaman tempun.”
Jessi Jokelainen on saanut hyviä vinkkejä konkaripoliitikoilta
Kun Jessi valittiin kolme vuotta sitten kaupunginvaltuustoon, ei hän tiennyt, mitä olisi edessä. Hän tuli samalla valituksi kaupunginhallitukseen, jossa työskentely on intensiivistä jokaviikkoisten kokousten vuoksi.
Hän kertoo olevan kiitollinen vasemmistopoliitikko Mikko Raudaskoskelle, joka laittoi hänet kirjoittamaan raportteja valtuustoryhmälle joka kokouksen päätteeksi.
”Se oli raskasta, mutta hyvä asia, koska se pakotti minut opettelemaan koko päätöksentekojärjestelmän ja keskittymään siihen, mitä minä teen.”
Pudotus syvään päätyyn heti ensimetreiltä alkaen on tuonut varmuutta tulevaan tekemiseen. Jessi on onnellinen, ettei kuntapolitiikkaan lähtiessään tiennyt, mihin on ryhtymässä. Muuten hän ei olisi uskaltanut asettua ehdolla.
”Se oli vähän tyhmänrohkea hyppy politiikan kokeiluun.”
Hyppy selkeästi kannatti, sillä syksyllä alkavat työt Arkadianmäellä. Uusi pesti jännittää, mutta hyvällä tavalla. Jessi odottaa innolla pääsevänsä edistämään itselleen tärkeitä asioita. Listan kärjestä löytyvät talous-, ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusasiat.
”Erityisesti kiinnostaa, miten voisimme ohjata taloutta sillä tavoin, että se olisi reilua ja oikeudenmukaista. Tai miten järjestetään palveluita niin, että ne olisivat aidosti saavutettavissa kaikille, ja toteutuvatko yhdenvertaisuuspäätökset valtakunnallisella tasolla.”
Tämänhetkisen hallituksen politiikka ei istu Jessin arvomaailmaan. Häntä ei kuitenkaan haittaa hypätä oppositiopuoleen kelkkaan tässä vaiheessa.
”Oppositiolla on se etu, että meillä on varaa ja valtaa kritisoida sitä, mitä tapahtuu tällä hetkellä.”
Jessi kertoo saaneensa konkaripolitiikoilta neuvoja, joita he olisivat itse toivoneet saavansa kansanedustajuutensa alussa. Yksi usein toistuva neuvo on ollut, että kannattaa opetella jo varhaisessa vaiheessa rajaamaan työt vapaa-ajasta.
”Kun tekee intohimoisesti työtään ja haluaa tehdä työnsä hyvin, on riskinä palaa loppuun. Moni on oppinut työn ja vapaa-ajan tasapainon kantapään kautta.”
Miten Jessi sitten aikoo pitää huolen, että pitkien työpäivien jälkeen saa myös rentouduttua? Hän uskoo keksineensä hyvän apukeinon.
”Piirtäminen toimii minulle samalla tavalla kuin joillekin neulominen. Se lepuuttaa aivojani.”
Lue myös Anna.fi: Taiteilija Johanna Oras: ”Tyttäremme kanssa olemme käyneet läpi vuosikausien helvetin”
Kommentoi
Kommentoi juttua: ”Oletko sinkku ja lähdetkö treffeille?” – kansanedustaja Jessi Jokelainen löysi rakkauden kauppareissulla