Petri ja Saija ovat rakennuttaneet kaksi taloa Asuntomessuille – tältä kotona näyttää neljä vuotta messujen jälkeen
Suomen Asuntomessut ovat heijastelleet omakotitalosta haaveilevien unelmia vuodesta 1970 lähtien. Saija ja Petri Nylund ovat nähneet muutokset läheltä. He ovat rakennuttaneet messutalon vuonna 2000 ja 2020.
Kesällä 1999 Saija ja Petri Nylund ajoivat Vanhaa Tuusulantietä viikonlopuksi mummolaan Vammalaan. Kyydissä olivat yksi- ja kolmevuotiaat lapset.
Tien varressa oli Tuusulan Asuntomessujen mainos. Tonttihaku Nummenharjun messualueelle oli käynnissä.
Saija ja Petri asuivat junaradan varrella 70 neliön rivitaloasunnossa Vantaan Korsossa. He haaveilivat paluusta lapsuudestaan tuttuihin maaseutumaisempiin maisemiin.
Kehyskunnasta saisi lisää neliöitä pienemmällä budjetilla, ja työmatka pääkaupunkiseudulle taittuisi alle tunnissa.
”Totesimme, että hitsi vie, olisihan tuossa aika makea tsäänssi päästä suunnittelemaan oma talo”, Saija sanoo.
Maanantaina Petri varasi tontin.
”Periaatteessa meille kävi minkälainen talo vain. Olimme nuoria. Oli jo iso unelma saada oma talo”, Petri sanoo.
Seuraavana vuonna tontilla seisoi 184-neliöinen yksikerroksinen hirsitalo, jossa oli ikkunoita seinän korkeudelta.
Muutossa taloon oli kannettava vain henkilökohtaiset tavarat, sillä Nylundit lunastivat messusisustuksen itselleen.
”Meillä oli pienet lapset ja työt, ruuhkavuodet käsillä. Se, että sisustussuunnittelija antoi vaihtoehtoja ja ei tarvinnut itse käydä kaupoissa, helpotti”, Saija sanoo.
Monet alueen perheistä olivat samassa elämäntilanteessa. Elettiin Nurmijärvi-ilmiön kulta-aikaa.
Naapurista saattoi lainata sokeria tai pyytää lastenhoitoapua. Oli leikkikavereita.
”Ensimmäisen vuoden jälkeen olimme kuin samaa perhettä”, Saija sanoo.
”Ei meillä ollut mitään syytä lähteä sieltä”, Petri sanoo.
20 vuotta myöhemmin perhe rakennutti uuden messutalon
”Mitä mieltä olisit siitä, jos tässä olisi meidän uusi kotimme?” Petri kysyi ja osoitti hiekkakenttää.
Kesällä 2020 siinä olisi taloja.
Koti kaipasi remonttia. Lapsetkin olivat aikuisia. Enää ei ollut tarvetta kuraeteiselle, isolle kodinhoitohuoneelle tai 1200-neliöiselle tontille leikkimökkeineen ja hiekkalaatikoineen.
Entä jos rakentaisi uuden talon?
Ajatus alkoi kyteä Petrin mielessä, kun kävi ilmi, että Tuusulassa järjestettäisiin jälleen Asuntomessut.
”Olimme viidenkympin kynnyksellä. Se oli nyt tai ei koskaan. Miksi emme tarttuisi, jos kerran tällainen mahdollisuus tulee – ja vielä samalla kylällä”, Petri sanoo.
Saijakin innostui. Hän oli haaveillut kahdesta kerroksesta ja parvekkeesta ja kyllästynyt hirsiseiniin. Puun syissä sekä pintaan ripustetuissa matkamuistoissa ja lasten taideteoksissa oli liikaa katsottavaa.
”Ajattelin, että nyt tästä tulee niin simppeli ja paljas kuin on mahdollista toteuttaa niin, että lopputulos on kodinomainen eikä mikään julkinen tila”, Saija sanoo.
Uusi messutalo on vastakohta aiempaan verrattuna
Vau! Ei voi olla totta! Näin upea! Voiko talo näyttää tältä? Saija ja Petri ajattelivat, kun arkkitehti esitteli piirrokset Tuusulan uimahallin kahviossa syyskuussa 2017.
155-neliöisen valkoisen kivitalon kaarevat seinät olivat kuin flyygeli.
Lumitiikeriksi nimetty talo on vastakohta aiempaan verrattuna. Vuosituhannen alulle tyypillinen kulmikkuus on vaihtunut pyöreisiin muotoihin ja punertava kirsikkaparketti tammiseen kalanruotoparkettiin ja marmorikuvioituun laattaan.
Keittiössä oli peiliovelliset perinnevihreät kaapit ja liesi kulmassa. Nyt ruoka valmistuu mustassa i-keittiössä, jossa ei ole kuivauskaappia.
”Kun keittiötä suunniteltiin, mietin, miten ihminen tulee toimeen ilman tiskikaappia. Mutta olen huomannut, että ihan kamalan hyvin tulee toimeen”, Saija sanoo.
Kylpyhuoneessa ei ole kaakeleita vaan mikrosementtiä.
”Olen jo ihan riittävästi laattoja ja saumoja putsaillut”, Saija sanoo.
Helppo arki sekä hyvinvointiin panostaminen ovat keikkuneet viime vuodet asumisen ilmiöiden listausten kärjessä.
Saijalle ja Petrille se tarkoittaa saunaa, äänieristettyä leffahuonetta, terassialueita, poreallasta, kaksi metriä leveää sänkyä ja talon kulmasta aukeavaa metsää lenkkipolkuineen. Toisin kuin aiemmassa kodissa, kitkettäviä istutusalueita ei ole.
Myös sisustus meni uusiksi. Hirsitalosta mukaan lähtivät vain lasten uudet runkosängyt sekä yksi piironki. Osa huonekaluista päätyi omilleen muuttaneelle tyttärelle, loput myytäväksi Tori.fi-sivustolle.
Lue myös Seura.fi: Koti on aina kullan kallis: Miten suomalaisten asuminen on muuttunut vuosikymmenien aikana?
Lipputangosta Saija ja Petri eivät luovu
Yhdestä asiasta Saija ja Petri pitävät kiinni: pihassa on aina oltava lipputanko.
20 vuotta sitten sellainen oli myös naapureilla. Rykmentinpuiston pientaloalueen ainoa salko löytyy Nylundien tontilta.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Petri ja Saija ovat rakennuttaneet kaksi taloa Asuntomessuille – tältä kotona näyttää neljä vuotta messujen jälkeen