Blonditiina maailmalla: Viinimatkalla Israelissa

Pohjois-Israelin Galileassa kaikki, viinistä ja oliiveista lähtien, tuntuu jotenkin historialliselta. Kukkuloille levittäyvät viinitarhat näyttävät varmaankin samanlaisilta kuin Jeesuksen aikoina, mutta alueen lähihistoriasta muistuttavat läsnäolollaan teillä partioivat sotilasajoneuvot.

Näkymä Genesaretinjärveltä. Täällä Jeesus käveli vetten päällä.

Galil Mountain Wineryn tarhoilla oli käynnissä kevättyöt.

Micha Vaadia keitti meille päiväkahvit viinitarhalla.

Jäljet johtavat Ranskaan 

 Viiniprinsessan henkiinherättäjäksi  tarvittiin ranskalainen paroni Edmond de Rothschild eli legendaarisen ranskalaisen Château Lafiten viinitilan omistaja. Tarinan mukaan Rothschildin isä sijoitti neljä miljoonaa frangia Châteu Lafiteen. Poika pisti paremmaksi sijoittamalla vuosina 1882-1890 lähes kolminkertaisen määrän eli 11 miljoonaa frangia Carmelin vuorella sijaitseviin Rishon Letzionin ja Zichron Ya´akov viinitiloihin. Rothschildin panostusta voidaan pitää Israelin modernin viinituotannon lähtölaukauksena.

Rothscildin liiketoimintaa ei niinkään ohjannut rakkaus viiniin vaan bisnesnenä. Edmond de Rothschild näki mahdollisuuden laajentaa liiketoimintansa tuottamalla kosher-viinejä eri puolilla maailmaa asuville juutalaisille. Samalla luotava viiniteollisuus muodostaisi vakaan taloudellisen pohjan uusille, vasta maahanmuuttaneille juutalaisyhteisöille, joita virtasi maahan mm. Romaniasta ja Venäjältä.

Rothschild sijoitti runsaasti pääomaa viinitarhojen istutukseen ja kutsui Bordeauxista asiantuntijoita ja viinintekijöitä konsulteiksi. Viinitarhoille istutetiin Etelä-Ranskalle tyypillisiä rypälelajikkeita, kuten Alicante Bouchet-,  Clairette-, Carignan-, Grenace-, Muscat- ja Semillion-lajikkeita. Kuuman ilmaston vuoksi viininvalmistamot ja kellarit kaivettiin maan alle.

Carmelin viinitila syntyi vuonna 1882.Vuonna 1957 hänen perikuntansa myi osuutensa viinitaloista paikalliselle moshavmille eli osuuskunnalle, jonka jäsenet

olivat kasvattaneet rypäleitä Rothschildille vuodesta 1906. Yritys otti nimen Carmel Mizrachi ja se olikin Israelin merkittävin viinintuottaja aina 1980-luvulle asti, jolloin yritys hallitsi 90 prosenttia paikallisista viinimarkkinoista. Luku on nyt tippunut alle 50 prosentin, mutta Carmel on edelleen Israelin suuri viinintuottaja 10 miljoonan pullon vuosituotannollaan.

Näkymä Golanin kukkuloille.

Viinivallankumous alkoi 1970-luvulla

Varsinainen viinivallankumous maassa alkoi 1970-luvulla kun Kalifornian yliopiston professori Cornelius Ough vieraili Israelissa ja totesi Golanin kukkuloiden maaperän ja ilmaston olevan ihanteellinen viininviljelyyn. Vulkaaninen maaperä on sopivan kuiva ja suhteellisen viileän ilmaston ansiosta kasvukausi on pitkä. Kesällä köynnökset saavat kasteen ansiosta luonnostaan sopivasti vettä. 1976 kukkuloille istutettiin ensimmäiset köynnökset.

– Sadonkorjuuaika onheinäkuusta aina marraskuun ensimmäiseen viikkoon. Siksi viiniemme luonteet peilaavat kiinnostavasti alueen erilaisia mikroilmatoja, Golan Hights Wineryn viinikouluttaja, rabbi Shalom Aronzon sanoo esitellessään karttaa, josta näemme nykyisten tarhojen sijainnin.

– Jos huomaamme jonkun tarhoistamme tuottavan aivian erityislaatuista satoa, annamme sille mahdollisuuden laulaa sooloa ja valmistamme yhden tarhan viiniä.

Rabbi Shalom Aronzon esitteli meille Golan Hights Wineryn.

Golan Hights Winery on Israelin tunnetuin viinitalo

Katzrinissa sijaitsevan Golan Hights Wineryn omistaa neljä kollektiivista kibbutsia ja neljä osuustoiminnallista moshavimia, jotka myös kasvattavat rypäleet. Tilalla on käytössä nykyaikaiset murskaus-, puristus- ja pumppauslaitteet sekä terästankit, joiden lämpötilaa valvotaan elektronisesti. Kypsytykseen käytetään vain hienoimpia tammitynnyreitä.

Kun Golan Hights Winery vuonna1984 toi markkinoille Yarden- ja Gamla –viinit, niiden hehkutettiin olevan ensimmäiset, kansainvälistä tasoa olevat laatuviinit. Tilan sanotaankin nostaneen Israelin viinimaailman kartalle. Vuosien varrella viinit ovat napsineet erinomaisia arvosteluja suurissa kansainvälisissä viinikilpailuissa.

Talo tuottaa yhden taiuseamman rypäleen viinejä sekä perinteisillä menetelmillä valmistettuja kuohuviinejä, joita markkinoidaan nimillä ”Yarden”, ”Gamla” ja ”Golan”. Yarden on tilan pisimpään kypsytetty lippulaivabrändi, Gamlat ovat pääsääntöisesti yhden rypäleen viinejä ja Golan-merkillä valmistetut pöytäviinit ovat tarkoitettu nuorena nautittaviksi. Yarden-brändin huippuviinejä ovat bordeux-tyyliset Katzrin-sarjan viinit, joita valmistetaan vain parhainaviinivuosina. Saman sateenvarjon alla ovat myös tilan tarhaviinit.

Pääviinintekijä Victor Schonefieldin tiimissä työskentelee nuoria viinintekijöitä, jotka ovat kouluttautuneet Australiassa, Kaliforniassa, Etelä-Afrikassa ja Ranskassa.

Koska tarhat sijaitsevat400-1200 metrin korkeudessa merenpinnasta ja lämpötilavaihtelut niillä voivat olla 5-12 astetta, se mahdollistaa erilaisten rypälelajikkeiden viljelyn. Golan Hightsilla on myös yksi luomutarha, Odem, joka sijaitsee Hermon-vuoren rinteillä 1150 metrin korkeudessa. Viljellyt rypälelajikkeet ovat kansainvälisiä. Pohjois-Golanilla viljellään Chardonnayta, Sauvignon Blancia, Gewürtztramineria, Rieslingiä, Pinot Noiria, Sangiovese ja Viognieria. Keski-Golan taas tarjoaa parhaat olosuhteet Cabernet Sauvignon-, Merlot-, Cabernet Franc- Malbec- Syrah- ja Gamay Noir -rypäleille. Etelä-Golanilla tuotetaanMuscat Canelli-, Muscat of Alexandira -, Cabernet Sauvignon- ja Syrah-rypäleitä.

Golan Hights Winery on maan kansainvälisesti tunnetuin viinitalo. Tila tuottaa viiniä noin 4,5 miljoonaa pulloa vuodessa. Tästä 80 prosenttia myydään paikallisesti ja 20 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Viinejä viedään 30 maahan, ja määrä on 38 prosenttia koko Israelin viiniviennistä.

1990-luvulla talous voi hyvin ja maassa vallitsi ainakin näennäinen rauha. Noususuhdanteessa israelilaisetkin alkoivat kaivata elämäänsä dolce vitaa. Se näkyi niin viini- kuin ruokakulttuurin nopeana kehityksenä. Aikaisemmin coca colaa punaviiniinsä sekoittaneet tai valoviinisprizeriä nauttineet kuluttajat suuntasivat katseensä nyt laatuviineihin. Viiniä ryhdyttiin tuomaan maahan kaikkialta maailmasta, laadukkaita viinikauppoja avattiin ja hepreankielisiä viinilehtiä alkoi ilmestyä.

Ruoka ja viini kulkevat täälläkin käsikädessä. Vuonna 2000 perustetun Galil Mountain -viinitilan pääviinintekijä Micha Vaadia tunnetaan siitä, että hän rakentaa viininsä paitsi terroir- myös ruokalähtöisesti. Ensin Vaadia miettii, minkä kanssa viini nautitaan ja sen jälkeen minkälainen sen tulisi rakenteeltaan olla muodostaakseen ruoan kanssa täydellisen parin. Ja ruokaviinejä viinit tastingin perusteella pitkälti olivatkin. Tilan kolmesta viinisarjasta edullisimmat Galil Mountain -viinit ovat tarkoitettu nuorena juotaviksi, Galil-sarja ilmentävää alueen erityispiirteitä ja pitkään kypsytetyt, moniulotteiset Upper Galil –viinit on tehty kestämään pitkääkin varastointia.

 – Viinit ovat kuin vaatteet; eri viinit sopivat eri tilaisuuksiin. Joskus on tarpeellista sonustautua frakkiin, mutta rennnoissa illanistujaisissa farkut tai verkkarit ovat mukavin asuste, Vaadia naurahtaa kaataessaan lasiin suosikiseni noussutta Galil Pinot Noiria 2011. Täydellinen ruokaviini ankan kaveriksi.

Vuosituhannen vaihteessa viinitrendi oli kuumimmillaan ja maahan syntyi lukuisia pieniä butiikki-viinitiloja. Monet viinitarhojen omistajat päättivät ryhtyä tuottamaan omaa viiniään tai vaihtoehtoisesti viininvalmistus lähti puhtaasta harrastuksesta. Eräs “hobbywinemaker” oli kemian professori Yair Margalit, jonka 1989 perustetusta Margalit -tilasta kehittyi ensimmäinen varteenotettava butiikkitila Israelissa. Hän toimi katalysaattorina muille aloitteleville yrittäjille kirjoittaen viininvalmistuksen teknologiasta kirjoja, joita luetaan nyt kaikkialla maailmassa. Yairin ja hänen poikansa Assafin Bordeaux-lajikkeisiin keskittyneen tilan tuotantomäärät ovat edelleenkin pieniä, alle 10 000 pulloa vuodessa.

Maan moderni viinintuotanto perustuu ranskalaiseen tietoon ja kalifornialaiseen erikoisosaamiseen. Monilla viinitiloilla on heille erikoistilauksina tehdyt viininvalmistusvälineet ja kansainvälisiä viinintekijöitä löytyy useilta tiloilta. Myös israelilaiset nuoret käyvät innokkaasti opiskelemassa alaa Australiassa, Kaliforniassa, Italiassa ja Ranskassa.

Adir Winery on butiikkitila, jossa voi maistella viiniä pikkupalojen kanssa.

Matkalla Tel Aviviin vierailemme Kerem Ben-Zimrassa yhdellä nousevista butiikkitiloista, Adir Wineryllä. Vuonna 2003 Rosenberg- ja Ashkenazi –perheiden perustaman tilan yhteydessä on myös vuohenjuustoja valmistava juustola. Viinin- ja juustonvalmistuksen yhdistäminen on sekin osa vallalla olevaa trendiä. Tila tuottaa viiniä nyt 50 000 pulloa vuodessa Cabernet Sauvignon-, Merlot-, Shiraz-, Cabernet Franc- ja Chardonnay-rypäleistä. Viinejä ja juustoja yhdistävässä tastingissa pääsemme kokeilemaan mielenkiintoista Blush Port-viinin ja vuohenjuustojogurttijäätelön yhdistelmää.

Kosher-aamiaislla ei tarjota lihatuotteita.

 

Viini on tärkeä osa juutalaisten yhteisöllisyyttä, uskonnollisuutta ja perhe-elämää. Ensimmäisen viinisiemauksensa poikalapsi saa kahdeksan päivän ikäisenä ympärileikkauksen yhteydessä. Jokainen sapatti alkaa viinin siunauksella, joten viiniä on aina tuotettu myös seremoniallisiin tarkoituksiin. Aikaisemmin seremoniallinen viini pastoroitiin, mikä luonnollisesti vaikutti kosher-viinien maineeseen. Jokainen voi mielessään kuvitella miltä laatuviinikin maistuu keitettynä. Vaikka olemmekin hyvin länsimaiselta vaikuttavassa kulttuurissa, uskonto näyttelee näkyvää roolia. Kosher tarkoittaa sanana puhdasta tai kelvollista ja kosher-säännökset tulevat vastaan vierailemme sitten viinitiloilla tai syömme paikallisissa ravintoloissa. Juutalaisille sääntöjen noudattaminen on osa arkipäivää ja vääräuskoinenkaan tuskin huomaa lihan puuttumista hotellin runsaasta aamiaispöydästä tai että illallisella ei tarjoillakaan maitotuotteita. Kosher-säännökset kun kieltävät nauttimasta liha- ja maitotuotteita samalla aterialla.

 – Pitäkää kädet taskuissanne, mihinkään ei saa koskea, kuului rabbi Shalom Aronzon ystävällinen mutta tiukka komento kun teimme tilakierrosta Golan Hights´lla. Viinikouluttajana toimiva rabbi valvoo tilalla myös kosher-sääntöjen noudattamista. Tilavierailu on reititetty siten, että vierailijat eivät vahingossakaan pääse koskemaan viiniin missään vaiheessa. Näemme tankit, tynnyrit ja pullotuslinjan vain kaiteiden takaa. Jokaisella miespuolisella työntekijällä on päänsä peittona kipa. Vaikka päähinettä ei tarvitsisi käyttää kuin rukoillessa, siitä on muodostunut myös eräänlainen juutalaisuuden symboli, jolla käyttäjä ilmaisee kuuluvansa juutalaiseen kansaan. Suuri osa Israelissa kaupallisessa mielessä tuotetuista viineistä on kosheria. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ainoastaan oikeauskoiset juutalaiset saavat osallistua viinivalmistukseen aina rypäleiden vastaanotosta viinin pullotukseen. Kosher-sääntöjä noudatetaan tarkasti, sillä viinien markkinointikohteet ovat eri puolilla maailmaa sijaitsevat juutalaisyhteisöt.

Kiertässämme Golan Hights Wineryä saimme käskyn pitää kädet taskuissa.

Ollakseen kosher, viinivalmistuksessa täytyy noudattaa seuraavia sääntöjä:

* Rypäleitä saa korjata vasta nelivuotiaasta köynnöksestä.

* Muita kasviksia tai hedelmiä ei saa kasvattaa viiniköynnösrivistöjen välissä.

* Viiniköynnöksen tulee saada levätä joka seitsemäs vuosi ja silloin niistä ei saa korjata satoa.

* Viini tulee korjata kosher-välineillä, jotka pitää myös puhdistaa säädösten mukaan.

* Kun rypäleet saapuvat tilalle, vain oikeauskoiset juutalaiset saavat olla tekemisissä viininvalmistuksen kanssa. Rabbi valvoo viininvalmistusta.

* Kaikki viinintuotannossa käytettävät aineet kuten hiivat, tulee olla kosheria.

* Symboolinen määrä viiniä tulee kaataa pois tankeista tai tynnyreistä, joissa viini on valmistettu Jerusalemin Temppelin muistoksi.

Kosher-säädöksillä ei varsinaisesti ole mitään vaikutusta viinin laatuun tai makuun. Pienillä tiloilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia noudattaa kosher-säädöksiä, joten pulloissa on selvästi merkittynä onko viini kosheria vai ei.

Kiistatta Israelissa tuotetaan nyt itäisen Välimeren laadukkaimpia viinejä. Niitä voisi kuvailla Uuden maailman tyylisiksi viineiksi, jotka tulevat vanhimmalta mahdolliselta viinialueelta. Sieltä, minne Nooa jo viinin istutti.

 

Kiista juutalaissiirtokunnista asutustoimintaa kannattavien juutalaisten ja sitä vastustavien palestiinalaisten välillä liittyy käsitykseen Israelin valtion lopullisista rajoista ja mahdollisesta Palestiinan itsenäisyydestä Israelin rinnalla. Suomi, kuten muutkaan EU-maat, ei tunnusta miehitettyjen alueiden kuulumista osaksi Israelin valtiota. EU ja YK ovat tuominneet miehitetyille alueille rakennettavat siirtokunnat ja pitävät niitä yhtenä esteenä rauhalle palestiinalaisten kanssa. Monet viinitiloista sijaitsevat kiistellyillä siirtokunta-alueilla Golanin kukkuloilla.

Jos israelilaisten ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut jälleen kaatuvat, EU on uhannut maata boikotilla. EU-komission tilastojen mukaan EU:n ja Israelin välinen kauppa on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla ja eurooppalaisten boikottien merkitys on näkyvyydestä huolimatta ollut melko pieni. Israelissa boikotit otetaan kuitenkin vakavasti, sillä jos vienti Eurooppaan vähenisi 20 prosentilla, se maksaisi Israelille noin 3,5 miljardia euroa ja tuhansia työpaikkoja. Riippuvuus on molemminpuolista, ja juuri nyt EU on pikemminkin lisäämässä yhteistyötä Israelin kanssa, vaikka siirtokunnat rajataan ulkopuolelle.

Finnwatchin raportissa Alkoa arvosteltiin siirtokuntaviinien myynnistä israelilaiseksi merkittynä. Alko kertoo arvioineensa tilannetta suhteessa alkoholijuomista säädettyihin lakeihin ja kuluttajasuojalakiin. Alko korostaa, että komissio ei ole antanut yhtenäistä merkintäohjetta. Ulkoasiainministeriön kanssa käytyjen keskustelujenseurauksena Alko kertoo siirtäneensä siirtokuntatuotteet kategoriaan ”Muut maat”.

Pirteä ja hedelmäinen, kuiva, hapokas ja yrttinen valkoviini kalan kaveriksi, 11, 98 e.