särkikaloja

Kaikki suomalaiset järvikalat ovat syötäväksi kelpaavia, mutta usein ruokapöytään kelpuutetaan vain isot ahvenet ja arvokalat. Särkikalat  ovat yleisimpiä, mutta hyljeksityimpiä kalojamme. Puhutaan roskakaloista, vaikka nykyisten ruokatrendien vallitessa kannattaisi jo imagollisistakin syistä puhua lähikaloista.

Lähiruoka on jo useita vuosia ollut iso ruokatrendi. Myös valtiovalta on herännyt asian tiimoilta ja parhaillaan käynnissä on mittavia valtion rahoittamia lähiruokahankkeita. Moni meistä haluaa syödä paitsi terveellistä lähiruokaa, myös edistää valinnoillaan kestävää kehitystä. Lähikala on tärkeä osa lähiruoka-ajattelua. Läheltä pydyettyä kalaa kun ei tarvitse kuljettaa lentorahtina Vietnamista tai Egyptistä kaupan kalatiskeille.

”Tällä hetkellä lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset eivät takaa kalavarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Maailman kalakannoista jo kolmannes on joko ylikalastettuja, romahtaneita tai elpymässä romahduksesta. Mittavan ylikalastuksen takia kaupallisesti tärkeimpien kalakantojen on ennustettu romahtavan jo meidän elinaikanamme. Toteutuessaan kalakantojen romahdus olisi yksi suurimmista ympäristökatastrofeista ihmiskunnan historiassa. ” Näin sanotaan WWF:n julkaisemassa kuluttajajille suunnatussa Kalaoppaassa.

Talvikalassa

Verkkokalastus talviaikaan on hyistä hommaa. 

Suomi on tuhansien kalaisien järvien maa, mikä ei valitettavasti näy kalansyöntitilastoissa. Ulkomaalaista kalaa popsitaan lähes kolminkertaisesti kotimaiseen verrattuna. Pelkästään kasvatettua lohta syödään vuodessa enemmän kuin kotimaista kalaa. Kotimaisen silakan, hauen, ahvenen ja lahnan kulutus on laskenut reippaasti, vaikka kaikki Suomessa kalastetut luonnonkalat kuuluvat WWF:n suositeltavien kalojen listalle.

Kalan hintaa monesti päivitellään. Kassilohta myydään sisäänvetoartikkelina alle viiden euron kilohinnalla, kun kotimaisesta kuhafileestä saa pulittaa melkein 40 euroa kilolta. Kilohinnat voivat tuntua korkeilta, mutta silloin on hyvä muistaa, että kotimaista kalaa ostamalla kannatat myös suomalaista työtä. Ilman ammattikalastajia meillä ei ainakaan ole mahdollista syödä kotimaista järvi- tai merikalaa. Osta edullisia pikkukaloja, jotka ovat myös monesti paikallisista vesistä ja ympäristön kannalta kannatettava valinta.

Talvikalassa 2

Ahvenkosken lahdelta nousi nyt lahnaa ja haukea.

Lähikalahanke on ekologinen vaihtoehto

Ruoantuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeen tavoitteena on kasvattaa kuluttajien tietoisuutta ruoan tuotannon ja vesistöjen suojelun välisestä yhteydestä ja nostaa kotimaisen luonnonkalan imagoa elintarvikkeena. Hankkeessa kalastetaan kohdennetusti vajaasti hyödynnettyä särkikalaa. Hoitokalastus on osoittautunut tehokkaaksi järvien kunnostusmenetelmäksi. Näin ravintoa ja elintilaa riittää myös muille ruokakaloille. Särkikaloja vesistöissämme on 18: ruutana, suutari, lahna, sulkava, pasuri, sorva, särki, säyne, seipi, turpa, salakka, törö, vimpa, toutain, allikkosalakka, miekkasärki ja mutu. (Ruokatieto)

kalamurekepihvit

Kalamurekepihveihin on käytetty lahnaa, haukea, sipulia ja mausteita.

Lähikalan tarjoaminen joukkoruokailussa, vaikkapa kouluissa, on eettinen ja ekologinen vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle. Edelläkävijänä tässä on toiminut Helsingin kaupungin ruokapalveluja hoitava Palmia, jonka ruokalistoilla lahnapihvit ja särkiruoat ovat olleet jo usean vuoden ajan. Myös monet lähiruoasta ja villikalasta innostuneet kokit ovat innostuneet kehittelemään listoilleen lähikala-annoksia. Ja lokakuussa 2015 laivayhtiö Silja Line kertoi etsivänsä yhteistyökumppania, joka toimittaisi laivojen ravintoloihin särkikaloista tehtyjä puolivalmisteita tai valmiita elintarvikkeita.

Talvikalassa Loviisassa

Joukko ruokatoimittajia pääsi tutustumaan talvikalastukseen ja kalankäsittelyyn kalastaja Ben Herikssonin johdolla Ahvenkoskenlahdella Loviisan ja Pyhtään rajalla. 48-vuotias ammattikalastaja väitti kalastaneensa koko ikänsä, kun tiedustelimme hänen uransa pituutta.

Ben Henriksson ja lahna

Kalanmyynnin mies aloitti keväällä 1988 pakettiautolla kiertelemällä. Kalakauppaa tehtiin Ruotsinpyhtäällä sekä naapurikunnissa. Pääasiallisesti myytiin silakkatuotteita. Pian Ahvenkosken Markkinamäellä sijaitsevaan vanhaan suolamakasiiniin rakennettiin pieni kalamyymälä ja savustamo. Nyt Fisherman’s Food:lla on lisäksi myymälä Lapinjärvellä kuutostien varrella. Myymälöissä tahtipuikkoa heiluttaa Disa-vaimo, kun Benkku taas kalastaa päivittäin myymälöihin tuoretta kalaa. Miehen työpäivä muuten alkaa jo aamulla kello kolme. Lapinjärven myymälässä on myös savustamo ja kahvila, jonka ruokalistalla on luonnollisesti kalakeitto. Keväällä alkaa myös uuden kalankäsittelylaitoksen rakennustyöt. Lähikalabisnes siis vain kasvaa.

Disa-Henriksson-ja-kuhakeitto

”Yritystoimintamme pyörii kalan ja kalastuksen ympärillä, joten tarjoamme asiakkaillemme paitsi erilaisia kalatuotteita myös erilaisia kalastus- ja meriristeilypaketteja. Tänne Ruhtinas-huvilaan mahtuu majoittumaan ja sanunomaan jopa 24 vierasta”, Henriksson kertoo lusikoidessamme Disan valmistamaa, todella maukasta kuhan- ja lahnanpääkeittoa.

Lähikalabuffa

Disa Henriksson oli muutenkin laittanut lähikalapöydän notkumaan. Tarjolla oli mielenkiintoisia erikoisuuksia: kylmäsavustettua madetta, paistettua norssia, hauesta ja lahnasta tehtyjä kalamurekepihvejä, kylmäsavustettua ja graavattua vimpaa, hauen- ja lahnanmätiä lisäkkeineen. Monia sellaisia kalalajeja, joita tämä asfalttiruusu ei ollut koskaan maistanut.

Kyllä vanha kansa tiesi missä totuus oikein piilee: ” Syö särkeä, se kasvattaa järkeä!”

Lähikalaterveisin,

Blonditiina