Ihmiset

Eläkeläinen Eila Kolehmainen: ”En ole katkera, vaikka sairastuin rintasyöpään"

Rintasyöpä yllätti yksin asuvan eläkeläisen Eila Kolehmaisen viisi vuotta sitten. Nyt positiivisen luonteen omaava Eila vieraili Kotilieden muotikuvausten lukijamallina ja kertoi meille koskettavan syöpätarinansa.

Hymyilevä nainen kääntyilee kameran edessä ja etsii Kotilieden kuvaajan neuvojen avulla oikeaa asentoa. Vielä tarvitaan pientä viilausta kasvojen asentoon, vaatteen rypyt suoriksi ja kameran salama välähtää kerran toisensa jälkeen.

eläkeläinen eila kolehmainen
Kotilieden muotikuvauksessa Eilalla oli päällään Nanson mekko, Lindexin neuletakki ja Miia Halmesmaan kaulakoru sekä Jatulin korvakorut.

Tietokoneen ruutu täyttyy nyt muotikuvien sarjasta, jonka mallina on Eila Kolehmainen, 70.

Eila oli ehtinyt viettää jo tovin leppoisia eläkepäiviä, kunnes ne muuttuivat marraskuussa 2011. Postiluukusta tipahti kutsu viimeiseen ikäsidonnaiseen mammografiaan. Edellisestä kerrasta oli aikaa jo kolme vuotta.

”Kaksikin eri lääkäriä totesivat ensin, että kuvissa ei näy mitään erikoista. Myöhemmin he päättivät verrata kuvia edellisellä kerralla otettuihin. Oikeassa rinnassa näkyi jotakin, jonka vuoksi sain kutsun lisätutkimuksiin.”

Kasvotusten syöpädiagnoosin kanssa

”Kaikki eteni nopeasti. Ensin kävin magneettikuvauksissa, ja muutaman päivän päästä tuli kutsu neulanäytteen ottamiseen,” Eila muistelee.

Siitä parin viikon päästä hän istui leikkaavan kirurgin vastaanotolla.

”Sain kuulla, että minulla on ensimmäisen asteen rintasyöpä, ja että imusolmukkeissani näkyi epäilyttäviä vaaleita kohtia. Lääkäri oli sitä mieltä, että koko oikea rinta pitäisi leikata pois.”

Kun Eila käveli hetkeä myöhemmin laboratorioon verikokeita varten ja istui hoitajan eteen tuolille, järkytys purkautui kyyneleinä.

”Nuori hoitaja ojensi minulle nenäliinoja ja lohdutti kertomalla, että häneltä on leikattu molemmat rinnat –”ja katso, tässä minä nyt olen ja voin hyvin!”. Se oli todellista vertaistukea, jota tarvitsin juuri sillä hetkellä.”

Sairaalan käytävä

Leikkauspöydältä toiselle

Eilan leikkausaika järjestyi nopeasti reilun viikon päähän diagnoosin saamisesta. Imusolmukkeiden lisäksi Eilalle tehtiin säästävä leikkaus, missä rinnasta poistettiin vain osa. Sairaalassa Eila vietti vain kolme päivää.

Toipuminen ei kuitenkaan mennyt aivan suunnitelmien mukaan.

Kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen kainalo kipeytyi. Eila kävi poistattamassa tikit ja rintaan kertynyttä kudosnestettä monta kertaa. Kainalosta löytyi myös yksi tikki, jonka poistamisen jälkeen kainalo kipeytyi sietämättömäksi ja Eilalle nousi korkea kuume.

Eila joutui taas sairaalaan, sillä kainalokuoppa oli tulehtunut.

”Sain antibioottia suoraan suoneen, mutta korkea kuume ei hellittänyt. Minut vietiin leikkauspöydälle uudelleen. Kahden leikkauksen jälkeen kainalo oli puhdas ja pääsin takaisin kotiin toipumaan.”

Kasvain vaati sytostaattihoitoja

Ensimmäisessä mammografiassa Eilan kasvain todettiin 1,2 sentin kokoiseksi, myöhemmin 2,2-senttiseksi, joka kooltaan kasvain vaatii myös sytostaattihoitoja.

Sytostaattihoidot

”Yhtenä yönä heräsin vessaan ja hipaisin peiliin katsoessani ohimoitani. Käteeni tarttui tukko hiuksia. Olin käynyt sytostaattihoidoissa kaksi kertaa ja olin tietoinen hiusten lähtemisestä. Silti olin kauhuissani katsoessani peilikuvaani.”

Seuraavan hoitokerran jälkeen Eila ajoi kaikki hiuksensa.

”Ensin pääsi itku, mutta hetken surtuani päätin, että kyllä ne sieltä takaisin kasvavat. Vedin päähäni peruukin, jonka olin jo aikaisemmin ostanut. Se näytti kovasti omalta tukaltani.”

Muutaman kuukauden päästä sytostaattihoitojen loputtua hiukset kasvoivat takaisin aivan pienenä kiharana. Vähitellen ne alkoivat suoristuivat ja nyt Eilalla on jälleen hyvä, vahva tukka.

Viis liikakiloista

”Kestin sytostaattihoidot melko hyvin. Kävin hoidoissa kuusi kertaa viiden kuukauden aikana ja sain oireina vain hyvin pientä pahoinvointia. Sytostaattihoitojen jälkeen aloitin sädehoidon. Hoitoa annetaan vain parin minuutin ajan kerrallaan hoitoalueelle, mutta hoidossa piti käydä joka arkipäivä viiden viikon ajan, se oli rankkaa. ”

Sädehoitojen jälkeen alkoivat viisivuotiset hormonihoidot. Hormonien vuoksi Eila lihoi. Se oli pienelle naiselle kova paikka, mutta syöpäyhdistyksen sopeuttamisvalmennuksessa Eilan mieli muuttui.

Rintasyöpää sairastavan rintaliivit

”Eräs luennoiva lääkäri kirkasti ajatuksiani sanomalla, että olet onnekas, että kyllä sinä niiden kilojen kanssa pärjäät. Sen jälkeen en ole kilojani murehtinut,” Eila toteaa.

Eikä hän ole murehtinut ulkomuotoaan muutenkaan, vaikka toinen rinta on toista pienempi. Eila ei käytä toppauksia ja käy yleisissä saunoissa ja uimahalleissa kuten ennen sairastumistaankin.

Hormonihoidon salakavalat sivuoireet

Hormonihoidoista tuli Eilalle muitakin vaivoja. Hän sai ajoittaisia näköhäiriöitä, jalat muuttuivat pökkelöksi ja liikkuminen oli hankalaa. Kun vuosien käytön jälkeen vyötäröllä ilmeni jatkuvaa häiritsevää kutinaa, Eila päätti mennä lääkäriin. Hänet lähetettiin luustokartoitukseen.

”Se oli todella epämiellyttävä kokemus. Makasin puoli tuntia nilkat yhteen sidottuina ja kädet sivuilla,” Eila muistelee.

Kartoitus tehtiin hänelle kahdesti, koska hoitaja kertoi lääkärin havainneen jotakin.

”Olin järkyttynyt, mutta hetken päästä lääkärin vastaanotolla sain kuulla, että kaikki on kunnossa. Mitään ei löytynyt, olin vihdoin terve.”

Uuden edessä

Vaikka syöpähoidot muuttivat Eilaa fyysisesti, henkisesti hän muuttui enemmän. Hän opetteli miettimään, mitä hän itse halusi elämältään. Eila myös opetteli sanomaan ei.

”Olin ennen aina se, joka oli valmis tekemään muiden edestä asioita. Nyt olen oppinut säästämään itseäni. Sopeuttamisvalmennuksessa minulta kysyttiin, olenko katkera, kun juuri minä sain syövän. Vastasin, että oli onni, että se olin minä, eikä joku pienemmillä voimavaroilla varustettu.”

”Positiivinen mieli ja puhelias luonteeni ovat varmaankin olleet avaimet siihen, että olen selvinnyt kokemuksesta niin hyvin. Olen myös utelias kokeilemaan uusia asioita, siksi oli mukavaa tulla Kotilieden muotijutun malliksikin. Kokemus oli hauska ja mielenkiintoinen. Katson tällaisia juttuja nyt aivan eri tavalla. Ymmärrän kuinka paljon työtä kuvien tekeminen vaatii, ja kuinka monta ihmistä. ”

Tosiystävät jäivät rinnalle

Sairastumisen myötä monet Eilan ystävistä ja tutuista hävisivät hänen elämästään.

”Kun ehdotin tapaamista, eräskin ystävä sanoi, että ”käy nyt vain niissä hoidoissa ensin niin katsotaan sitten, kun tervehdyt”. Toinen ystävä lupasi pitää yhteyttä, mutta hänestä ei kuulunut mitään vuoteen. Se loukkasi syvästi.”

Eila Kolehmainen Kotilieden mallina
Eilan neuletunika Garcia Jeans, hame Ril’s, nilkkurit Tamaris, laukku Depeche ja turbaani KN Collection.

Eila tuntee kiitollisuutta siitä, miten nopeasti hänen hoitoaan edistettiin ja kuinka hyvin hänestä pidettiin huolta sairaalassa. Asia, mikä nostaa yhä kyyneleet Eilan silmiin, on onni hyvistä ystävistä.

”Todellisten ystävien olemassaolo on todella tärkeää. Kun aloitin hoidot, asuin yksin. Kun pääsin ensimmäisestä leikkauksesta kotiin, viikon päästä ystävättäreni Keminmaalta tuli miehensä kanssa minua katsomaan. Tämä lämmitti mieltä ja tuntui todella hyvälle.”

Tutustu myös Kotilieden 20/16 muotijuttuun, jossa Eila on mallina.

 

Lue myös jutut:

Rintasyöpä: Sairaus iski naiseuden ytimeen

Uusperheen äidistä leskeksi: ”On ollut iso oivallus tajuta, ettei elämästä tule koskaan valmista” 

Näyttelijä Jukka Puotila: ”Yleisön rakkaus on vastustamatonta”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Eläkeläinen Eila Kolehmainen: ”En ole katkera, vaikka sairastuin rintasyöpään"

Sinun täytyy kommentoidaksesi.