Näyttelijä Eppu Salminen ja käsikirjoittaja Kaisa Kuikkaniemi saavat syksyllä kuudennen lapsen
Näyttelijä Eppu Salminen ja käsikirjoittaja Kaisa Kuikkaniemi luotsaavat suurperhettään Korsikalla ja Tampereella. Pariskuntaa yhdistää joustavuus ja rento elämänasenne. Kuudes lapsi syntyy syyskuun lopussa.
Suomalaisten suosikkiyhtyeen Eppu Normaalin piti matkustaa Lontooseen asti keikalle vuonna 2009, jotta näyttelijä Eppu Salminen ja käsikirjoittaja Kaisa Kuikkaniemi tapasivat ensimmäisen kerran. Kohtaaminen oli sattumaa: Kaisa opiskeli Englannissa elokuvakäsikirjoittamista ja teki keikasta lehtijuttua, Eppu oli keikalla yleisössä.
”Kun näin Epun, mietin, että onpas pahantuulisen näköinen kaveri”, Kaisa naurahtaa.
Ilmeestään huolimatta Eppu ei ollut kiukkuinen vaan tuli Kaisalle juttelemaan. Ensivaikutelma oli molemmilla hyvä. Pari vuotta myöhemmin Suomeen palannut Kaisa muutti Helsinkiin. Heillä oli yhteisiä kavereita ja tiet kohtasivat uudelleen.
Kaisa otti varhain puheeksi lapsihaaveensa. Tapailu olisi turhaa, jos tulevaisuuden suunnitelmat olisivat kovin erilaiset. Epulla oli jo kaksi isompaa lasta, Roope ja Santtu Salminen, ja ajatus lapsista sopi hänelle mainiosti.
”Vanhimmat lapseni ovat hyviä tyyppejä ja pidän ylipäätään paljon lapsista. Ja tässä sitä ollaan!”
”Se oli tärkeä merkittävä käänne, jolloin seurustelu muuttui vakavammaksi. Oli tärkeää, että olimme samaa mieltä siitä, että haluamme yhdessä perheen”, Kaisa sanoo.
Hän tiedosti, ettei lapsensaanti tapahdu välttämättä hetkessä, joten kannatti aloittaa yrittäminen ajoissa.
”Olimme iloisesti yllättyneitä, kun raskaus alkoi melkein heti. Kerttu syntyi keväällä 2012.”
Nyt pariskunnalla on viisi yhteistä lasta: Kerttu, 12, Kasper, 10, Ukko, 8, Veikko, 5 ja Tyyne, 3. Perheen täydentää löytökoira Topias.
Irtiotto perhettä varten
Kun perheen kaksi lasta olivat vielä pieniä, Eppu ja Kaisa alkoivat haaveilla ulkomaille muutosta. Eppu yritti edistää suunnitelmaa, koska välivuosi vaatisi paljon järjestelyjä. Hän ehdotteli Kaisalle milloin Uruguayta, milloin Kuubaa. Kaisa vastasi: selvä, ehkä, miksei.
Muuttoa vauhditti pariskunnan elämäntilanne. Kaisa käsikirjoitti Ylen päivittäissarja Uutta Päivää, mikä edellytti osa-aikaista läsnäoloa Tampereella. Eppu taas näytteli Helsingin kaupunginteatterissa. Lapset asuivat puolet viikosta Kaisan kanssa Tampereella ja puolet Epun kanssa Helsingissä.
”Se oli aikamoista säätöä. Asuimme kahta kaupunkia ja kärräsimme lapsia edestakaisin. Tampereella he olivat vanhempieni hoidossa ja Helsingissä pärjättiin puistotäti Marian avulla”, Kaisa muistelee.
Kun kolmas lapsi Ukko ilmoitti tulostaan, pariskunta ymmärsi, että nyt olisi tilaisuus irtiottoon. Kaisa oli jäämässä äitiyslomalle ja Epun oli mahdollista ottaa virkavapaata töistään. Niin unelma lihallistui, Kaisa kuvailee.
Perhe muutti asumaan pieneen kylään Korsikan saarelle, joka on osa Ranskaa. Nimenomaan Korsikalle perhe päätyi sattumalta. Elämä saarella tuntui tarpeeksi eksoottiselta ja vuorten ja meren läheisyys houkutteli.
”Tärkein syy muuttaa oli halu keskittyä lapsiin, kun he ovat pieniä. Tein hyvin tiiviisti teatteria ja radiota ennen muuttoa. Korsikalla minulla oli vapaa-aikaa aamusta iltaan lasten kanssa olemiseen”, Eppu sanoo.
”Muutto oli irtiotto kiireisestä elämästä. Ehdin ajatella muutakin kuin töitä ja arjen pyöritystä. Saatoin miettiä mitä tahdon ja mihin ryhtyisin”, Kaisa jatkaa.
Kun Eppu kuvailee Korsikaa, se kuulostaa paratiisilta: lämpöä, palmuja ja Välimerta, vuoristoa ja puroja.
Korsikalla viihtymiseen on vaikuttanut myös paikallisten lempeä suhtautuminen lapsiin. Myös elinkustannukset ovat halvemmat.
Korsikan-vuosina perheestä on tullut varsin kiinteä yksikkö.
”Vietämme paljon aikaa yhdessä. Se on meille ylellisyyttä, ja olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että olemme voineet järjestää elämämme näin”, Kaisa sanoo.
Töitä Suomessa ja Korsikalla
Viime syksy ja kevät olivat perheen kolmas kokonainen vuosi Korsikalla. Siellä perhe elää arkea, ei lomaa. Lapset käyvät koulua, jossa he ovat oppineet ranskan kielen.
Perhe tulee taloudellisesti toimeen, koska Kaisa tekee kotona käsikirjoitustöitä. Eppu vierailee silloin tällöin kotimaassa sarjojen kuvauksissa. Perhe palaa usein kesänviettoon Suomeen, jolloin Epulla on yleensä pesti kesäteatterissa.
Kun Kaisalla on isompi projekti, kuten esimerkiksi Dingo-musikaalin käsikirjoitus ohjaaja Otto Kanervan kanssa, Eppu ottaa päävastuun perheestä.
Eppu myös auttaa Kaisaa mielellään. Hän teki esimerkiksi viihdealan ammattilaisten taustahaastatteluja Kaisan kirjoittamaan Nylon Beatista kertovaan 20-osaiseen kuunnelmasarjaan.
”On mukavaa tehdä yhdessä töitä. Ehkä myöhemmin teemme vielä lisääkin”, Kaisa sanoo.
Nyt Dingo-musikaalia esitetään paraikaa Tampereen Komediateatterissa, ja Eppu on mukana näyttelijäkaartissa. Kaisa on kesävapaalla lasten kanssa. Perheellä ei ole tällä hetkellä Suomessa kotia, jolloin kotimaan tukikohta on Tampereen-mummola.
Ammatti samalta alalta sekä se, että Eppu on pääasiasiassa koti-isänä, helpottavat taiteilijuuden ja perheen yhteensovittamista ulkomailla.
Pitkä kokemus näyttelijänä takaa sen, että Eppu ei tunne jäävänsä mistään ammatillisesti paitsi.
”Eppu on tehnyt niin paljon töitä uransa aikana, ettei hänellä ole tarvetta kulkea tuskissaan vuoristopoluilla, että haluaisi nyt tänään näytellä”, Kaisa jatkaa.
Ristiriitaa työmahdollisuuksien toteuttamisesta ei synny myöskään siksi, että elämää ei ole suunniteltu kovin pitkälle. Päätös perheen asuinpaikasta tehdään aina vuodeksi, kahdeksi eteenpäin. Korsikan vuosien välissä perhe asui Helsingissä vuoden muutama vuosi sitten.
”Kun lapset kasvavat, heilläkin on sananvaltaa siihen, missä asumme. Nyt mennään tällä tyylillä”, Eppu sanoo.
Suurperheestä tuli elämäntapa
Iso perhe ei ollut tarkan suunnitelman tulosta.
”Kun lapsia on paljon ja heidän kanssaan viettää runsaasti aikaa, siitä tulee vaivihkaa elämäntapa. Lapsemme ovat niin nastoja tyyppejä, ettei meillä ole ollut mitään sitä vastaan, että heitä tulee lisää”, Kaisa kertoo.
Kaisa ja Eppu kertovat uutisen: he odottavat kuudetta yhteistä lastaan. He olivat aiemmin ajatelleet, että eiköhän viisi jo riitä. Kaisan on kuitenkin vaikeaa vastustaa suloisia taaperoita. Pientä Veikkoa katsellessaan pariskunta päätti yrittää neljättä lasta ja syntyi Tyyne. Kaksivuotiasta Tyyneä helliessään Kaisa ehdotti Epulle, että mitä jos vielä yksi. Eppu vastasi, mikä ettei.
”Kuusi lasta onnistuu kyllä, aika ja kädet vielä riittävät. Tämä on tosi iloinen asia meille, mutta tähän varmaan täytyy lopettaa”, Eppu sanoo ja hymyilee.
”Olen 46-vuotias ja oletan, että jossain vaiheessa biologinen perälauta tulee vastaan”, Kaisa vastaa.
Pariskunta on yhtä mieltä siitä, että Korsikalla asuminen on mahdollistanut suuren perheen.
”Jos olisimme Suomessa, olisimme duuneissa enemmän kiinni. Korsikalla meillä on enemmän aikaa ja avaruutta elämässämme. Sekä kämppä, jonne kaikki mahdumme”, Eppu pohtii.
Myös lapsimyönteinen ilmapiiri rohkaisee.
”Eteläeurooppalainen mielenlaatu on erilainen kuin pohjoisessa. Iso perhe on Korsikalla ihastelun aihe. Suomessa ehkä enemmän päivitellään, onpa kauheata, miten te jaksatte”, hän jatkaa.
Perhekokoon on vaikuttanut myös se, että Kaisan raskaudet ja synnytykset ovat olleet helppoja.
”Nautin raskauteen liittyvästä rehevyydestä ja kehollisuudesta. Odotusajat ovat aina olleet energisiä kausia minulle.”
Lue myös: Juha Vuorinen piti itseään toivottomana juoppona – nyt hän ollut 16 vuotta raittiina
Lapset kasvavat läheisiksi
Vauvaa odotetaan syntyväksi syyskuun lopussa. Perhe ajelee Euroopan halki Korsikaan elokuussa. Lapsilla alkaa syyskuussa koulu, myös kolmevuotiaalla Tyynellä, kuten ranskalaisessa koulujärjestelmässä on tapana. Epun hoitovapaa jatkuu joulukuuhun, ja kevääksi hän on jo pyytänyt vapaata teatterista. Ensi vuonna hänen on myös mahdollista jäädä vanhempain- ja hoitovapaalle vauvan kanssa.
”Minä voin päivisin keskittyä vauvaan, katson Bridgertonia sohvalla ja imetän”, Kaisa haaveilee.
Vanhemmat lapset ovat innoissaan uudesta sisaruksesta. Pari tietää kokemuksesta, että sisarusten dynamiikka heilahtaa, kun uusi perheenjäsen syntyy. Kaikki ovat aluksi ihmeissään vauvasta, nuorimmat etenkin.
”Ajallaan asetumme taas uomiimme. Lapsemme ovat yhtä lailla joustavia kuin mekin”, Kaisa sanoo.
Vanhemmat uskovat, että lapset saavat isosta perheestä paljon, vaikka Kaisan mukaan he joskus valittavat, että miksi heitä on niin monta.
”He ovat todella läheisiä toisilleen. Jos yhdellä on murheita, sisarukset tiivistyvät toistensa ympärille. Ne hetket tekevät onnelliseksi ja vahvistavat tunnetta perheen merkityksestä”, Kaisa sanoo.
Eppu lisää, että sisaruksista on toisilleen seuraa. Lapset myös viihtyvät hyvin Korsikalla. He harrastavat jalkapalloa ja taekwondoa, ja Eppu kuljettaa heitä kisoihin.
Kaisasta parhaimpia hetkiä on, kun hän laittaa iltaruokaa ja lapset istuvat sohvalla puuhaamassa omiaan.
”Siinä he nököttävät kuin pienet linnut. Saan mielenrauhaa, kun näen, että heillä on siinä kaikki hyvin. Sitten me laitamme takkaan tulen ja syömme.”
Vapautta ja sääntöjä
Pariskuntaa yhdistää joustavuus ja spontaanius. He ajattelevat asioista samaan tapaan ja kinastelevat harvoin.
”Meillä ei ole arvoihin tai elämänkatsomukseen liittyviä vääntöjä. Elämä on helpompaa, kun ei ole kovin tiukkoja periaatteita”, Kaisa sanoo.
Joustavuudesta huolimatta ison perheen pyörittäminen vaatii rotia.
”Lapsillamme on paljon vapautta, mutta meillä ei harjoiteta vapaata kasvatusta. On oltavat säännöt ja aikataulut, että kaikki toimii. Petit pedataan, astianpesukone täytetään ja illallispöytä siivotaan yhdessä.”
Kotitöiden isojako menee aikuisten kesken näin: Kaisa laittaa ruokaa, Eppu pesee pyykkiä.
”Molempaa hommaa riittää tässä perheessä”, Kaisa sanoo ja nauraa.
Hommat hoituvat myös erikseen. Eppu saapui toukokuussa Suomeen musikaalia harjoittelemaan ja otti mukaansa Tyynen, jotta Kaisa pystyi tekemään töitä. Arki rullasi Korsikalla hyvin, mutta tunteiden tasolla Kaisasta tuntui oudolta, että tiivis perhe ei ollutkaan koossa.
”Oli järkytys, kun kaksi puuttui joukosta. Ehkä raskaushormoneilla oli osuutta asiaan, kun itkeskelin itsekseni ja nuuhkin Epun t-paitaa. Kaipasin häntä todella paljon. Ja Tyyneä vasta kaipasinkin, ja mietin, missä vauvani on”, Kaisa kertoo.
Kaisan mukaan Eppu on rohkeampi vanhempi kuin hän, ehkä sen vuoksi, että hänellä on jo aiempaa kokemusta isyydestä. Kaisa taas huolehtii.
Kodin lähellä on joenranta, missä pojat hyppivät korkealta kiveltä veteen. Eppu on lasten kanssa sukeltanut tarkistamassa, että kiveltä voi hypätä.
”Eppu hoitaa seikkailut ja minä pelkään, että he halvaantuvat, kuolevat ja virta vie!”
”Sinä kävit juuri kesäkuussa taekwondon vyökokeessa tuossa tilassa. En pidä sinua kovin nössönä”, Eppu sanoo ja naurahtaa.
Spontaaniudesta kertonee sekin, että Kaisa aloitti Korsikalla lastensa innoittamana taekwondon ja on nyt suorittanut keltaisen vyön.
Kaksi aurinkoa
Yhdessä on vietetty 13 vuotta, vastikään oli 10-vuotishääpäivä.
”Kun katson valokuvia vuosien varrelta, näytämme niissä iloisilta ja tyytyväisiltä. Meillä ei ole ollut ikinä isoja ongelmia välillämme”, Eppu sanoo.
”Se on totta. Olemme olleet tyytyväisiä toisiimme ja elämäämme. Perhekeskeinen Korsika on auttanut siinäkin”, Kaisa miettii.
Hän pitää erityisesti Epun huumorintajusta.
”Eppu on perusluonteeltaan iloinen ja aurinkoinen, eikä murehtija.”
”Kaisa on samaan tapaan aurinkoinen ja oikea energiapommi. Ja onhan hän jumalattoman kaunis. Olen kyllä pitänyt itseäni onnenpekkana.”
”Olemme onnekkaita, että törmäsimme ja saimme yhdessä perheen. Eppu sopii minulle ja minä hänelle.”
Lue myös Anna.fi: Riitta Havukainen jäi uusperheen isoon kotiin, joka hiljeni eron jälkeen – nykyinen asuinkumppanikaan ei pidä mitään ääntä
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 16/2024.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Näyttelijä Eppu Salminen ja käsikirjoittaja Kaisa Kuikkaniemi saavat syksyllä kuudennen lapsen