Talous

Miten Kaisa ja Kari saavat rahat riittämään, kun perheessä on 12 lasta? – kananmunia ostetaan kerralla 300 kappaletta

Perhe, jonka 12 lapsesta 8 asuu vielä kotona, oppii säästämään ruoasta, sähköstä, polttoaineesta ja harrastuksista. Yhtä asiaa jääkaapista ei löydy koskaan.

Penin perheessä päivälliselle kokoontuu kymmenen henkeä: äiti Kaisa, isä Kari ja heidän kahdeksan lastaan, joista nuorin on 5- ja vanhin 19-vuotias.

Perheen neljä vanhinta lasta asuu jo omillaan.

Ruokaa kuluu perheessä siis paljon, ja sen kallistuminen tuntuu rahapussissa. Kaisa ja Kari tekevät ruoan alusta loppuun raaka-aineista, joita he ostavat mahdollisuuksien mukaan isoissa erissä. Munia haetaan lähitilalta kerrallaan 300 kappaletta.

Jouluksi Kari osti kokonaisen sian, josta tehtiin joulukinkku, ja loput lihat pantiin pakastimeen.

”Syömme peruskotiruokaa. Aamulla lapsille keitetään kaurapuuroa, ja osa syö lisäksi leipää ja kananmunaa. Eineksiä meille ei osteta juuri koskaan, eikä ruoan ­terveellisyydestä tingitä. ­Hedelmiä on tarjolla aina”, Kaisa kertoo.

Lue myös: Yksinhuoltajuus opetti: Tiina saa rahansa riittämään ilman kitkutusta.

Ylimääräisiä herkkuja ostetaan ani harvoin, lähinnä kesälomareissulla.

”Jos meidän porukka lähtee hampurilaisravintolaan, se maksaa yli 80 euroa”, Kari sanoo.

Suurperheen tulot ovat kuukaudessa yhteensä noin 6 500 euroa. Summa muodostuu yritystuloista, Karin palkasta, Kaisan opintorahasta ja lapsilisistä.

Ruokaan perheessä kuluu noin tuhat euroa kuukaudessa. Suurin meno­erä ovat lainojen lyhennykset, jotka haukkaavat tililtä yhteensä 2 500 euroa.

Nykyisen kodin asuntolaina on noin tuhat euroa kuussa, mutta lisäksi talout­ta rasittaa vielä muutaman vuoden edellisestä yritystoiminnasta jäänyt laina. Se vie 1 500 euroa kuukaudessa.

Iso talon lämmittämisestä on pystytty nipistämään säästämällä puolet

Penit asuvat Laukaassa 300 neliön sähkölämmitteisessä talossa. Edullinen vanha sähkösopimus umpeutui vuodenvaihteessa, minkä jälkeen Penit vaihtoivat sopimuksen pörssisähköön.

Kun perhe osti kotinsa, talo söi sähköä 48 000 kWh vuodessa. Tästä kulutus on saatu laskemaan ­liki puoleen. Käytössä on leivinuuni, puuhella, varaava takka sekä kaksi ilmalämpöpumppua.

Katto- ja lattialämmitykset on pantu pois päältä tai säädetty minimiin. Sauna ja kodinkoneet napsautetaan päälle, kun pörssisähkö on halpaa.

Kalliiseen sähköön varauduttiin etukäteen syksyllä.

”Lainoista neuvoteltiin talvikuukausiksi lyhennysvapaata”, Kaisa kertoo.

Vaatteet ja muut lapsiperheen tarvikkeet hankitaan mahdollisuuksien mukaan käytettynä kirppareilta.

Lapsista kaksi vanhinta opiskelevat lukiossa ja tekevät koulun ohella töitä. Toinen siivoaa ja toinen tekee tietokonehommia.

Pienemmät lapset saavat taskurahaa kotitöistä.

”Lapsilla ei ole tällä hetkellä maksullisia harrastuksia. He käyvät koulun kerhoissa, ja meillä on usein lasten kavereita”, Kaisa kertoo.

Lomilla lähdetään kotimaan reissuun asuntovaunulla, jota vedetään vanhalla, vuoden 2006 mallia olevalla autolla.

Jos rahaa olisi käytössä enemmän, auto vaihdettaisiin uudempaan ja reissuja tehtäisiin varmasti enemmän.

”Matkustaminen väheni selkeästi, kun polttoaine kallistui”, Kari sanoo.

Alla Kaisa ja Kari kertovat, mihin heillä kuluu rahaa.

Perheen kulut viikon aikana

Maanantai: laskuja

Kaisa maksoi kolmen kuukauden jätemaksun, 70,95 euroa sekä Aku Ankan tilauksen 60,23 euroa.

Kari tankkasi auton 59,53 eurolla ja söi 12,25 euron työlounaan huolto-asemalla. Illalla Kaisa kävi kaupassa ja osti ruokaa 69,21 eurolla.

Tiistai: kyläilyä

Kaisa piipahti Jyväskylässä ystävänsä luona ja osti tuliaisiksi jugurttia ja appelsiineja 5,60 eurolla. Samalla reissulla Kaisa pyörähti kirpparilla ja löysi 20,10 eurolla lasten saappaat ja vaatteita. Kaisa söi reissussa lounaaksi 12,50 euron pizzan ja maksoi illalla lasten koulukuvista 30,25 euroa.

Keskiviikko: konsertti

Kaisa ja Kari kävivät Jyväskylässä Kaisan opintoihin liittyvässä ilmaiskonsertissa ja piipahtivat matkalla syömässä kiinalaisessa ravintolassa 22,50 eurolla. Pysäköinti maksoi 3,31 euroa. Kaisa maksoi illalla vielä ruoka­ostokset, 66,96 euroa, sekä DNA:n puhelinlaskun, 68,60 euroa.

Torstai: työreissu

Kari ajaa työnsä vuoksi vuodessa 50 000 kilometriä. Hän tankkasi jälleen 50 eurolla ja söi lounaan huolto­asemalla 11,50 eurolla. Kaisa käytti Bella-koiran trimmauksessa, mikä maksoi 65 euroa, ja kipaisi kaupasta salaattitarpeita 10,92 eurolla.

Perjantai: siivouskarkit

Kaisa löysi kirpparilta lasten monot kympillä. Samalla reissulla hän osti apteekista sidetarpeita 5,79 eurolla. Koska kotona oli siivouspäivä, lapsille ostettiin palkinnoksi siivouskarkkeja 15,13 eurolla. Illalla Kaisa ja Kari ostivat ruokaa 69,74 eurolla.

Lauantai: lehtitilaus

Päivä vietettiin kotona. Illalla Kaisa maksoi Laukaa-Konnevesi-lehden tilausmaksun 35,40 euroa.

Sunnuntai: kotona

Kaisan ja Karin 9-vuotiaalla kummitytöllä oli syntymäpäivä. Lahjaksi annettiin 20 euron seteli.

Perhe kysyy asiantuntijalta: Miten koulussa voitaisiin opettaa lapsille enemmän taloustaitoja?

Penin perheen lapset hankkivat taskurahaa tekemällä kotitöitä, esimerkiksi siivoamalla vuorollaan vessat tai pesemällä pyöriä, joita asiakkaat tuovat Kari-isän yritykseen huollettaviksi. Silloin tällöin rahaa voi saada vanhemmilta myös lahjaksi.

”Lapset ovat hyviä säästämään. He ostivat äskettäin yhdessä tabletin, kun laittoivat kolmen pojan säästöt yhteen”, äiti Kaisa kertoo.

Samalla tavalla säästämällä kotiin on hankittu rikkinäisten tilalle uudet pelikoneen ohjaimet.

Kotona rahasta siis puhutaan ja sitä opetellaan käyttämään tolkullisesti. Vanhempien mielestä olisi tärkeää, että koulussakin opetettaisiin rahankäyttöä. Heitä kiinnostaakin, miten peruskoulussa voitaisiin opettaa lapsille enemmän taloustaitoja.

Asiantuntija vastaa:

Talousasioiden opettaminen parani kouluissa huomattavasti vuonna 2016, kun yhteiskuntaoppia alettiin opiskella alakoulujen nelosluokalta lähtien kaksi tuntia viikossa.

Opetusneuvos Kristina Kaihari Opetushallituksesta arvioi, että noin puolet yhteiskuntaopin sisällöstä liittyy tavalla tai toisella talousasioihin.

”Pienten kanssa lähdetään liikkeelle hyvin elämyksellisistä, lasten omaan arkeen liittyvistä asioista, ja aina ysiluokkaan asti opetuksessa korostetaan nimenomaan oman talouden hallintaa”, Kaihari sanoo.

Kuudesluokkalaisista 88 prosenttia vierailee nykyisin Yrityskylässä, jossa tutustutaan roolileikin avulla työelämään. Lisäksi talousasioita käsitellään matematiikan ja kotitalouden tunneilla.

”Kotitaloudessa perehdytään konkreettisesti kodin kuluttamiseen ja taloudenpitoon liittyviin asioihin, käydään tekemässä esimerkiksi hintavertailuja kaupassa”, Kaihari sanoo.

Koulussa vain yksi pakollinen opintojakso lukiolaisille

Peruskoulun yläluokilla yrittäjyyskursseja on valinnaisaineena jo monessa koulussa ja lukioissa on yksi kaikille pakollinen taloustiedon opintojakso.

Suomessa asiat ovat Kaiharin mukaan hyvin, sillä kun peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille tehtiin 2018 talousosaamisen Pisa-tutkimus, suomalaiset nuoret olivat Viron jälkeen maailman toiseksi parhaita.

”Suomi oli lisäksi ainoa maa, jossa opettajien roolin ja koulun todettiin vaikuttaneen positiivisesti nuorten taloustaitoihin”, Kaihari sanoo.

Talousasioita opiskellaan muiden aiheiden ohessa

Entä tulevaisuudessa? Voisiko taloustaitoja opettaa ja opetella vielä lisää? Nuoret elävät hyvin materialistisessa maailmassa, ja pikavipeillä velkaantuminen on ollut nimenomaan nuorten ongelma.

Kristina Kaihari sanoo, että se, mitä koulussa opetetaan, perustuu lakiin ja tuntijakoon. Peruskoulun oppi­ainevalikoima on jo kansainvälisesti laaja, 20 erilaista oppiainetta.

Talous-, yrittäjyys- ja työelämäosaamista käsitellään monessa oppiaineessa, vaikkei sitä opetussuunnitelmassa tai lapsen lukujärjestyksessä erikseen mainittaisi.

”Kunnissa ja opettajilla on erilaisia painotuksia ja tapoja, joten vaihtelua varmasti on, mutta keskimääräisesti tilanne on hyvä.”

Lue myös Anna.fi: 16 vuoden velkahelvetti loppumassa! – Katsaus velkavuosiin ja keinoihin, joilla tein tämän.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 5/2023.