Tarinat

Ota kantaa: pitääkö vanhempien tukea taloudellisesti aikuista lasta?

Suurten ikäluokkien varallisuus on kasvanut, kun taas työelämä on nykyisin aiempaa epävarmempaa. Siksi myös keski-ikäiset voivat odottaa taloudellista apua vanhemmiltaan. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Rahat ovat taas loppu. Luottokortilla on jo monta sataa euroa luottoa, ja seuraavaan palkkapäivään on aikaa. Kehtaisiko sitä näin nelikymppisenä pyytää vanhemmilta vai pitäisikö tässä jo tulla toimeen omillaan?

Suomessa lapset ovat perinteisesti muuttaneet kotoa nuorina, ja heidän on ajateltu alkavan pitää huolta itsestään viimeistään työelämään päästessään.

Voiko näin ajatella edelleen, vaikka työelämä on muuttunut aiempaa epävarmemmaksi? Tutkinto ei takaa työpaikkaa, eikä eläkevirkoja taida enää olla olemassa. Moni yli nelikymppinenkin on pätkätöiden varassa.

Valta osa vanhemmista tukee nuoria aikuisia

Opiskeluaikana rahan pyytäminen oli helpompaa. Siihen oli oikeutus. Ammattiin kouluttautuvan ja pienellä opintorahalla kitkuttelevan ei voi olettaa työskentelevän täysipäiväisesti.

Tutkimustenkin mukaan lasten vanhemmiltaan saama rahallinen tuki liittyy usein juuri opiskeluun ja kotoa muuttoon. Eniten rahaa annetaan alle 30-vuotiaille lapsille.

Vuonna 1945–50-syntyneille kohdistetussa tutkimuksessa noin kaksi kolmasosaa alle 30-vuotiaiden vanhemmista ilmoitti tukevansa lapsiaan taloudellisesti. Kyselyt tehtiin vuosina 2007 ja 2012.

Vuoden 2015 Nuorisobarometrin mukaan tytöt saavat rahaa useammin kuin pojat, ja kaupunkilaiset useammin kuin maaseudulla asuvat. Nuorisobarometrissä haastatellaan 15–29-vuotiaita.

Keski-ikäisten rahallisesta tuesta ei tutkimustietoa

Vanhemmilta lapsille suuntautuva rahallinen tuki vähenee sitä mukaa, mitä vanhemmaksi lapset tulevat. Yli 30-vuotiaille rahaa antaa vähän yli 40 prosenttia vanhemmista. Tuki on usein epäsäännöllisempää ja kohdistuu yksittäisiin hankintoihin, kuten kodinkoneen ostamiseen.

Entä nelikymppiset? Sen ikäisten raha-avusta ei juuri ole tutkimustietoa, mutta tuen arvioidaan olevan vähäistä. Vanhemmat saattavat auttaa vanhempia lapsiaan muilla tavoilla, esimerkiksi tarjoamalla lastenhoitoapua tai siirtämällä omaisuutta heidän nimiinsä.

Suomalaisten mielipiteitä lasten taloudellisesta tukemisesta ei ole kysytty. Ylisukupolvisia rahavirtoja tutkineet Mirkka Danielsbacka Turun yliopistosta ja Karoliina Majamaa Helsingin yliopistosta arvioivat, että nelikymppisten oletetaan pitävän huolta itsestään.

He kuitenkin uskovat, että suurin osa vanhemmista tukee aikuisiakin lapsiaan mielellään, jos varallisuutta on.

Niin, ja monella on. Eläkeikäisillä on usein asunto jo maksettu, ehkä myös auto ja kesämökki. Perintöäkin on saattanut tulla.

Kai minäkin sitten kehtaan pyytää.

Lähteet: Nuorisobarometri 2015 sekä tutkijatohtorit Mirkka Danielsbacka Turun yliopistosta ja Karoliina Majamaa Helsingin yliopistosta.