Ilonpito jouluna

Joulunvietto ja ilonpito ovat ikivanhoja pakanuuden ajoilta periytyneitä tapoja, tiedettiin Kotiliedessä vuonna 1929.

 

Kristillinen kirkko alkoi viettää Jeesuksen syntymäpäivää vanhan pakanallisen talvipäivän seisauksen ajan ilo- ja juomajuhlan aikaan. Se tapahtui 4:nnellä vuosisadalla.

Syynä siihen, että kirkko omisti pakanallisen juhlan omakseen, oli se, että oli helpompi saada kansa viettämään ennen käytännössä olevaa juhlaa kuin määrätä uusia juhlapäiviä. Ja tämä päivänseisauksesta alkava valon lisääntyminen kuvastaakin kauniisti myös taivaallisen valon koittoa.

Nykyään hankitaan pienimpäänkin pirttiin joulukuusi. Luulisi joulukuusen käytön olevan ikivanhaa perintöä. Luulisi, että tuo aina vihertävä Pohjolan sypressi muistuttaisi keskellä hankien jään ja pimeyden koittavan uuden kevään vehreyttä, mutta niin ei ole.

Pohjoismaihin joulukuusen käyttö on herrasperheisiin tullut vasta 1700-luvulla ja niistä vasta viime vuosisadalla levinnyt kansan keskuuteen. Toisin oli jouluolkien laita, jotka palovakuutus viime vuosikymmeninä on saanut pois käytännöstä.

Kirjoittanut fil. tohtori Väinö Salminen, Kotilieden Joulu 23/1929.

Keskustelu

Näin on, joulu ei ole vain uskovaisten juhla! Tähän aikaan on paikallaan juhlistaa pimeän taittumista. Kukin tyylillään!

Kommentoi juttua: Ilonpito jouluna

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X