Kotiliesi kysyy: Luovuttaisitko sukusoluja?

Uuden hedelmöityshoitolain myötä lapsi voi täysi-ikäiseksi vartuttuaan tarkistaa rekisteristä, kuka on hänen biologinen isänsä tai äitinsä. Vähentääkö tämä sukusolujen luovuttajien määrää?

Syyskuussa voimaan astunut hedelmöityshoitolaki ei salli enää nimettömiä sukusolulahjoituksia. Lapsi voi täysi-ikäiseksi kasvettuaan tarkistaa rekisteristä, kuka on hänen biologinen isänsä tai äitinsä.

Lakimuutoksen on arveltu aiheuttavan laskua sukusolujen luovuttajien määrään. Tilastotietoja asiasta ei vielä ole, mutta esimerkiksi Väestöliiton Helsingin-klinikalla luovuttajien määrä ei ole ainakaan vielä laskenut.

Suomessa on hoidettu lapsettomuutta tähän saakka käytännössä hyväksi havaituilla periaatteilla. Uudessa hedelmöityshoitolaissa kiellettiin sijaissynnytys eli kohdunvuokraus ja sukusolujen luovuttajat velvoitettiin rekisteröitymään.

Rekisteröityessä luovuttaja antaa henkilötietonsa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen perustamaan luovutusrekisteriin. Syntyvä lapsi voi täysi-ikäiseksi kasvettuaan tarkistaa rekisteristä halutessaan, kuka on hänen biologinen isänsä tai äitinsä.

Luovutetuilla sukusoluilla tehdyt hedelmöityshoidot ovat vain pieni osa lapsettomuushoitoja.Suurin osa hoidosta tehdään vanhempien omilla sukusoluilla.

Oletko luovuttanut sukusoluja tai harkitsetko niiden luovuttamista? Onko sinun mielestäsi hyvä, että lapsi saa tietää sukusolun lahjoittajan henkilöllisyyden?Kerro mielipiteesi ja osallistu keskusteluun. Kommentteja voidaan käyttää Kotiliesi-lehdessä.

Keskustelu

Olisihan se aika kummallista, jos jonain päivänä kadulla kävelisi vastaan ihan oman näköinen lapsi tai nuori. Voisi sitä vähän hätkähtää.

Olen luovuttanut sukusolujani vain omille lapsilleni eli synnyttänyt lapseni luomu-menetelmällä niinkuin lapset ovat jo tuhansia vuosia syntyneet. En luovuttaisi millään sukusolujani – kuin mahdollisesti lähisukulaiselle. Jokainen, joka saa jossain vaiheessa elämäänsä tietää olevansa biologisesti jonkun muun lapsi kuin kasvattivanhempiensa, käy varmuudella jonkinlaisen kriisin läpi miettiessään asiaa; jokainen sen jollain mielessään sitten ratkaisee ja elää elämänsä tiedon kanssa joka ehkä tulee isoksikin asiaksi lämässä.On hyvä, jos rehelliseen tietoon on mahdollisuus. Biologisen perimän tärkeyttä vähätellään tänä päivänä kun halutaan antaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuus tulla vanhemmaksi vaikka ei siihen biologisia mahdollisuuksia olisikaan. Mielesääni on väärin lasta kohtaan pimittää tämä asia häneltä, vain siksi että vanhemman halu saada lapsi hinnalla millä hyvänsä halutaan turvata. Se, että joku sanoo, että kaikilla on ”oikeus” lapseen ei ota huomioon, että lapsellakin on on oikeus biologiseen vanhempaan, tietoon omasta perimästään.
Niin, millähän oikeudella jaamme tällaisia outoja oikeuksia ihmisille, oikeastaan… Mihin ihmisellä oikeasti on oikeus elämässään, loppujen lopuksi?

En luovuttaisi.
Jokaisella ihmisellä on halutessaan oikeus tietää biologinen perimänsä. Tämä oikeus menee kaikkien eri tavoin perusteltujen ”lastensaantioikeuksien” edelle. Kuinka joku edes voi ajatella, että hän voisi salata toiselta ihmiseltä tällaisen tiedon.

En luovuttaisi paitsi huolellisen harkinnan jälkeen lähisukulaiselle. Jokaisella lapsella / nuorella on oikeus niin halutessaan saada tietoonsa oma biologinen perimänsä.

En luovuttaisi! Ajattelen, ehkä?, vanhanaikaisesti mutta jos lasta ei tule normaalisti asian kanssa pitää opetella tulemaan toimeen. Tälläisen ”tehtailun” takana taitaa olla nykyihminen jonka pitää saada kaikki mitä itse haluaa. Olisi varmaan syytä ajatella lastakin ja hänen elämäänsä.

Olen harkinnut munasolujen luovuttamista ja on hyvin mahdollista että luovutankin vielä joskus. Naisella se ikävä kyllä on vaan paljon työläämpi prosessi kuin miehellä. Ainoa asia mikä minua on jarrutellut, on ollut prosessin suuruus. Naiset joutuvat piikittämään hormoneja tietyn ajan ja tämähän ei tietenkään voi olla vaikuttamaan omaan elämään monella tapaa.
Onko Hulda huoleton kärsinyt lapsettomuudesta? Se on aika tiukka paikka, joten tuumaisitko siitä kärsivälle että opettele tulemaan toimeen ilman?
Olen sitä mieltä että jokaisen lapsen tulisi olla harkittu ja kovasti haluttu. Tätähän voi olla vaikkei biologisesti oma lapsi olisikaan.
Mielestäni on hyvä että lapsella on oikeus tietää luovuttaja, enkä itse edes tuntisi tarvetta salata biologista vanhemmuutta luovuttajana. Lapsen vanhemmat kuitenkin olisivat toiset.

olen luovuttanut munasoluja, mutta jos rekisteröityminen olisi ollut silloin jo pakollista, niin luovuttamatta olisi jäänyt!!! Pakollinen rekisteröityminen tulee varmasti romahduttamaan luovuttajien määrän ja moni toivottu lapsi jää tulematta.

En luovuttaisi. Mielestäni jokaisella on oikeus ja tarve tietää biologinen alkuperänsä. Olen myös miettinyt miten perinnöllisiä sairauksia voidaan tarvittaessa tutkia, jos ei toisen osapuolen tietoja ole käytettävissä. Omilla lapsillani on ollut pitkä seuranta sydämen poikkeavuuksien vuoksi ja kovasti on tutkittu molempien vanhempien sukuja, myös perinnöllisten sairauksien poliklinikalla…

Voisin kyllä ajatella munasolun luovutusta, tosin rekisteröintipakko laittaa miettimään. Jos luovutan solun, en ole äiti vaan pelkkä solunluovuttaja. Se ei tee kenestäkään äitiä!
En oikein ymmärrä tuota Hulda huolettoman kommenttia. Kyllähän muitakin sairauksia hoidetaan kun hyvät hoidot on olemassa, eikä sanota, että sairasta sitten kun et terveenä pysy…Lapsettomuus on vaikea asia ja lapsi varmasti toivottu ja rakastettu, millä tavalla hoidoilla alkuun saatetun lapsen elämä on huonompaa? Entäpä adoptointi, pitäisikö sekin tuolla periaatteella jättää pois laskuista?

Touhutäti kirjoittaa, että kyllähän muitakin sairauksia hoidetaan, kun on hyvät hoidot olemassa…Kaikissa hedelmöityshoidoissa ei ole kyse sairaudesta… Biologisesti helpointa on tulla nuorena raskaaksi. Osa kipeästä, tahattomasta lapsettomuudesta jäisi varmasti väliin, jos perheenperustaminen ei siirtyisi niin myöhäiseen ikään. Yhteiskunta voisi kyllä helpottaa enemmän lasten saamista nykyistä nuorempana.

Lapsettomuus on asia, joka on hyväksyttävä. Se ei ole mikään sairaus johon on saatava”hoitoa”. Siis kaikki keinotekoisten toimenpiteiden käyttäminen lopetettakoon. Jos lapsia ei tule niin sitten ei, onko se niin vaikeasti tajuttava ?
Suvussamme on joka sukupolvessa ollut pareja, joille ei lapsia syntynyt, ihan hyvä niin.

En luovuttaisi. Luovutus hormonipumppauksineen on lääketieteellinen riski naiselle. Kumma ettei asiasta anneta realistista tietoa.

Kommentoi juttua: Kotiliesi kysyy: Luovuttaisitko sukusoluja?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X