Kotiliesi kysyy: Pitäisikö kouluruokailuun panostaa enemmän?

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta maksuttoman kouluruokailun käynnistymisestä Suomen kouluissa. Panostetaanko ruoan laatuun tarpeeksi?

Nykyisin noin 900 000 lasta ja nuorta nauttii päivittäin maksuttoman kouluaterian. Joissakin kouluissa tarjotaan aterian lisäksi myös maksuton välipala.

Ruokalistat tulee ohjeistuksen mukaan laatia niin, että ne ovat mahdollisimman monipuolisia, vaihtelevia ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia. Monelle lapselle kouluruoka voi olla päivän tärkein ateria.

Onko maksuton kouluruokailu elintärkeä osa suomalaista koululaitosta? Pitäisikö kouluruokailuun satsata nykyistä enemmän? Saako halvalla tehtyä hyvää kouluruokaa?

Keskustelu

Tottakai kouluruoka on tärkeä osa koululaitosta ja koulupäivää! Sama koskee myös päivähoitoa. Äitinä pidän sitä todella tärkeänä, että lapset saavat syödä hyvän ja ravitsevan aterian päivän aikana. Se helpottaa äärettömästi arkea, en edes halua kuvitella tilannetta, että joutuisin joka aamu väsäämään eväät mukaan kolmelle lapselle…Ja kun illalla välillä turvaudutaan eineksiin, ei ole niin huono omatunto, kun tietää, että ainakin päivällä lapset ovat syöneet kunnolla. Meidän koulussa (ja päiväkodissa) on todella hyvät ruuat!

Pari teinipoikaa syö aivan mielikuvituksellisen suuria annoksia. Syksyllä koulun alkaessa kouluruoka vaikuttaa myönteisesti myös perheen rahatalouteen! Kun yksi kunnon ateria on tarjolla koulupäivän aikana, tuntuu se kyllä kotona ruuankulutuksessa (ja sitä kautta kukkarossa). Sanonkin pojille aina, että muistakaa syödä kouluateria, siitä me isän kanssa veroja maksetaan.

Kouluruoka on verraton asia. Sen laatu ei sitä kuitenkaan aina ole. Lapset ovat tietysti kautta aikojen narisseet kouluruoasta, mutta nyt nämä koululaisuuteen kuuluvat kestotarinat ovat saaneet uusia sävyjä. Sekä isommat että pienemmät koululaiset valittavat, että ruoka on huonoa, kastikkeessa on liian vähän lihaa tai salaatit/raasteet/muut lisukkeet ovat olemattomia. Eräs poika kertoi, että hänen koulussaan toisessa vuorossa syöville ei aina edes riittänyt ruoka. Jos nyt oikein muistan, yhden koululaisen ruoka pitäisi tehdä noin eurolla. Miten moni meistä aikuisista suostuisi syömään työpaikalla moista? Jos vaikka kunnan terveyskeskuksen ruokalassa aikuiset syövät alkusalaatit, pääruoan ja jälkiruoan ja maksavat siitä nelisen euroa, miksi heidän lapsensa joutuvat koulussa tulemaan toimeen paljon vähemmällä. Olemmeko me aikuiset arvokkaampia kuin kasvavat lapset? Eli vastaan kysymykseen, että kyllä, koululaisten aterioihin pitäisi antaa enemmän rahaa. Kodeissa syödään monipuolisesti, ja osataan kokata kaikenlaista etnisistä perinteisempään kotiruokaan. Pitsat ja muut pysykööt poissa koulusta, mutta ravitsevaa, syömään houkuttelevaa ravintoa pitää olla. Hyvä ruoka, parempi mieli vai miten se meni.

Itse aikoinani kun olin oppikoulussa välipalat sai koulusta. Nykyään lapsille laitetaan
kotoa eväät, jos siis on pitempi koulupäivä. Kouluruoka kelpaa ainakin meidän lapsille.
Kouluruoka taitaakin olla aika harvinaista monessa muussa maassa.

Olen töissä päiväkodissa ja lopetin aikoja sitten sen ruokalistalla hyvältä näyttävän ruuan syömisen.Meidän talossa lapsille syötetään aivan liikaa eineksiä,tuoresalaattia ei aina ole tarjolla,välipalat usein pelkkää hiilihydraattia tai kaupan vanukkaita,puhumattakaan jauhekiisseleistä ja hedelmäsalaateista, joissa ei ole yhtään tuoretta hedelmäpalaa vaan pelkkää säilykettä…ruualla voi listassa olla herkullinen nimi vaan totuus on toinen! Johtoporras ei välitä! Monta vuotta jaksoin saarnata asiasta,nyt en enää jaksa. Minulla on omat eväät,voin paljon paremmin,eikä vatsa oireile enää.

myös maidon tilalle sokerittomia hapanmaitotuotteita, ei liho eikä sairastu eril.sairauksiin kun välttää piimätuotteissa sokeria, hedelmät ja ruistuotteet kuten viljat yleensä etusijalle monipuolisesti,sekaleivät vehnästen tilalle, ja aamupala tärkeä kaikille, lykkyä tykö vanhemmat ja jälkeläiset.

Hei hyvät suomalaiset! Ei voi vähästä valittaa! Ette ymmärrä tosiaan että kouluruokailu maksaa muualla Euroopassa ja Suomessa se on joo 60 vuotta ollut ilmaista. Vaikka laatu ei ole joka puolella Suomea samanlainen kuitenkin muistakaa se seikka että se on ILMAISTA RUOKAA. Kolmen lapsen äitinä tilipussi vähenee 5euroa per muksu per päivä eli noin 60 euroa viikossa. Kuukaudessa se tekee 240euroa kolmesta lapsesta. Olkaa vaan onnellisia että se on vielä maksutonta Suomessa! Muuttaessa pois Suomesta tajusin vasta silloin itsekin kuinka kuinka paljosta lapset ovat jäämässä paitsi ja kuinka sosiaalisin puolin Suomessa on hyvät oltavat. Ruoka on ruoka ja sillä piste.

Minua ihmetyttää, miksi nuorille niin harvoin tarjotaan koulussa PEHMEÄÄ LEIPÄÄ! Silloin kun sitä on, menekki on varma, mutta silloinkin on siivu- tai kappalerajoitus! Pehmeää ruisleipää ainaisen näkkärin sijaan.

Minäkin aikanaan koulussa ihmettelin sitä iänikuista näkkärinrouskuttelua. Pehmeä leipä kouluaterialla oli yhtä juhlaa! Kyllä suomalainen leipäkulttuuri hapanleipineen ja perunalimppuineen ansaitsisi tulla esiin myös kouluaterioilla. Näkkäriä en olekaan koulun jälkeen kovin usein kaivannut.
Mutta kyllä minäkin arvostan ”ilmaista”, verovaroillamme ylläpidettyä kouluruokailua. Etenkin pojat syö paljon ja kesäloman alkaessa kasvaa ruokalasku kotona selvästi; tosin se sitten taas helpottaa elokuussa sekä rahallisesti että kotikokkaustarpeessa, kun kouluateria tulee takaisin mukaan päivärytmiin.

Nykyisellä vehnäpulla-hampurilais-eines -dieetillä kotonaan elävät lapset todella tarvtsevat koulun terveellistä ruokaa. Ateriavalikoima kasvaa, kun koulussa totutaan syömään uusia ruokia. Kasviksiakaan ei ole unohdettu.Vaihtelevia aterioita salaatteineen kelpaa koululaisen syödä. Näkkileipä on hyvää, kuitupitoista purtavaa tervehampaisille. Vanhempien kielteiset asenteet tarttuvat helposti lapsiin, ja silloin saattaa syönti muuttua nirsoiluksi. Keittäjät ovat melkoisia taikureita, kun onnistuvat loihtimaan niin vähällä rahalla monipuolista syötävää.Vielä kuitenkin toivoisin kouluihin enemmän lähiruokaa ja luomutuotteita.

Olen täysin samaa mieltä kuin `päivänkakkara` aiemmassa kommentissaan. Minäkin olen päiväkodissa nähnyt mihin suuntaan ollaan menossa. Keskuskeittiöltä styrökslaatikoissa einesruokaa. Broileriruokia kerran ,kahdesti vkossa. Samaa kuin kouluille.Kasvispuolessa säästetään. Kevätpuolella kerran lehtisalaatista tehty salaatti .Lähinnä porkkana ja kaali , punajuuriraasteita. Pussimuusit. Ja jopa veteen soseutettuja jos erityismaitoon pitäisi olla.Ja perjantaisin vanukkaita, jugurtteja ja jätskejä välipalaksi että keittäjät pääsee työajan lyhennykselle ajoissa

Äitinä ja mummina minua ihmetyttää miksi aina jonkun muun kuin minun ja kodin on tehtävä jotakin. Mielestäni minulle ja meille ja kodille kuuluu osavastuu perheen ja lasten hyvinvoinnista. Uskon, että kun perusta on kunnossa ja me vastuulliset olemme hoitamassa yhteisiä asioita niin ne hoituvat varmasti hyvin, eikä tarvitse tehdä tikusta asiaa – ”kukahan hoitaisi minun asit”.

Tietääkö kukaan, miten paljon kouluruokaan pantiin rahaa vaikkapa 10 vuotta sitten? Nykyään alle eurolla pitäisi tehdä terveellistä ja hyvänmakuista ruokaa. Ei kai kukaan ole narissut siitä, että kouluruoka on ilmaista perheille. Sehän on huippu-upeaa. Sitä kuitenkin on syytä ääneen ihmetellä, miksi ruoan laatu on heikentynyt. Lapsissa on tulevaisuus ja he tarvitsevat ravitsevaa ruokaa.

Kaupunkikouluissa tuo einesruoka on varmasti todellisuutta, koska oppilaita eli syöjiä on paljon ja ruuan valmistus päivittäin paikanpäällä olisi varmasti iso ruljanssi . Ihmetyttää vaan, että kun ainakin kotioloissa einesruoka on kalliimpaa kuin itsetehty, eikö sitten kunnatkin ja kaupungit vois eineksiin käytetyllä rahalla palkata keittäjätätejä ja hommata raaka-aineita, josta sais sitten kelpo sapuskat.
Omat lapseni kävivät maalaisperuskoulua ja siellä oli pääsääntöisesti ruoka paikanpäällä valmistettua. Joissain hankinnoissa kuntamme jopa suosii lähiruokaa ja luomuakin. Meillä ei voi puhua eineskouluruokailusta. Toivottavasti linja ei huonone ensi uudenvuoden jälkeen, kun meidät liitetään Pöytyään.

Olen huomannut, että viime lukuvuoden aikana kotipaikkakunnallani Mikkelissä kouluruoan laatu on parantunut. Esimerkiksi ennen tarjotun mannapuuron tilalla on nyt kauramannapuuroa, ja spagetti on yleensä tummaa, toisin kuin ennen. Ruoan ravintosisältöön on siis kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Onneksi asiat kehittyvät positiiviseen suuntaan, ja lapset saavat täysipainoista ja ravitsevaa ruokaa, jolla jaksaa läpi koulupäivän.

Meidän kaupungin kouluissa on lähes vuoden ajan tarjottu näkkärin ohella pehmeää ruisleipää. Alkuhuuman jälkeen menekki on tasaantunut, mutta pehmeä ruisleipä menee selkeästi paremmin kaupaksi. Muutoinkin kouluissamme toteutetaan uusimpia kouluruokasuosituksia; eli kasvirasvalevite ja rasvaton maito, vähärasvaiset juustot ja kasviöljypohjaiset salaattikastikkeet ym. Eri asia onkin sitten se, osataanko näitä kaikkia arvostaa. Valitettavan usein vanhemmat siirtävät omat ennakkoluulonsa ja omat koluruokamuistonsa jälkeläisilleen, eikä siinä paljon auta, vaikka kuinka vakuuttelisit ja maanittelisit. Toinen lajinsa ovat sitten (yläkolun ja lukion) oppilaat, jotka eivät osaa koota tarjottimelleen monipuolista annosta. Valitettavan usein lautasmalli unohtuu, maidosta puhumattakaan.

Kouluruokailua moititaan aina einesruoasta, nykyään on muotia tämä jakelukeittiöt joista kuljetetaan ruoka paikasta A paikkaan B, joka helposti mielletään valmisruoaksi, kun se tuodaan valmiina muualta. Kyllä suurimmissakin keittiöissä valmistetaan ruoat itse, padat ja pannut ovat kovassa käytössä melko monella keittiöllä. Asenne ratkaisee myös tässä asiassa hyvin paljon, itse työskentelen ammatillisen oppilaitoksen keittiössä jossa käy 15 -50 vuotiaita asiakkaita ja tyytymättömimmät asiakkaat löytyvät yli 40 – vuotiaista naisista. Vaikka ruoka saadaan ilmaiseksi niin laatu pitäisi olla A`la Carte luokkaa ja yksilöllistä palvelua. aina on muistettava että raaka -aine kulut ovat noin 1€ luokkaa. !! Joskus olisi mukava kuulla ne hyvätkin puolet eikä aina niitä huonoja.

Kommentoi juttua: Kotiliesi kysyy: Pitäisikö kouluruokailuun panostaa enemmän?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X