Kulttuuri

Tässä ovat kevään parhaat uutuusdekkarit – 7 hyytävää lukusuositusta

Kaipaatko jännitystä ja mysteerejä kevätiltoihisi? Nappaa tästä lukulistallesi seitsemän uutuusdekkaria, jotka nostattavat ihon kananlihalle kutkuttavuudellaan!

Kevään uutuusdekkareissa ratkotaan murhamysteeriä risteilyaluksella ja pohditaan, voiko murhaajan vaimo todella tietämätön puolison puuhista.

Kuka minua katselee?

Ajatuskin ahdistaa: tuntematon seuraa minua. Joka päivä, metrossa, työmatkalla. Näin käy lontoolaiselle kahden lapsen äidille. Zoe löytää kuvansa seuralaispalvelun mainoksesta. Hän tietää, että joku tuntee hänen tapansa. Pelko kasvaa, kun Zoe näkee uhan jokaisessa metromatkustajassa. Kuka tahtoo hänelle pahaa? Herkullisen piinaava jännäri tarttuu kaupunkilaisen pelkoihin. Loppuratkaisu on nautinnollisen yllättävä.

Clare Mackintosh: Minä näen sinut, suom. Päivi Pouttu-Delière, Gummerus

Raiskaaja, joka katuu

Ohhoh, kuinka kiinnostava näkökulma. Keski-ikäinen poliisi raiskaa humalassa nuoren tytön ja selvittyään järkyttyy. Miten hän saattoi tehdä jotakin niin hirveää? Pitäisikö hänen tappaa itsensä? Ketä se auttaisi? Poliisi yrittää vaivihkaa auttaa tyttöä, ja valheet seuraavat toisiaan. Lukijalle raiskaajan näkökulmasta kerrotut osuudet ovat todella kiinnostavia. Ainakin minä huomasin tuon tuosta ymmärtäväni raiskaajaa. Hieno esikoisteos.

Maria Mustranta: Sokeita hetkiä, WSOY

Vuokrakämpän mysteerit

Psykologinen trilleri alkaa asunnon etsinnästä. Nuoripari saa tarjouksen talosta, johon rahat riittävät, mutta vuokrasopimus on tiukka erikoisine sääntöineen. Talon arkkitehti osoittautuu pikkutarkaksi mutta viehättäväksi komistukseksi, johon parin vaimo rakastuu. Kirja kuljettaa vuoroin jo kuolleen edellisen ja nykyisen vuokralaisen tarinaa, eikä mikään ole sitä, miltä ensin näyttää.

JP Delaney: Edellinen asukas, suom. Satu Leveelahti, Otava

Ketä tässä voi uskoa?

Kaksikymmentä vuotta sitten Stellan vauva katosi. Kaikki uskovat hänen kuolleen. Paitsi Stella, joka ilmoittaa nyt nähneensä tyttärensä. Alkaa äidin epätoivoinen matka kohti totuutta, jota joku yrittää salata. Mielenterveyskin järkkyy, mutta kenen? Kiinnostavasta asetelmasta huolimatta kirja imaisi mukaansa kunnolla vasta puolivälissä. Mutta sitten mentiinkin vauhdilla.

Elizabeth Norebäck: Sano että olet minun, suom. Ida Takala ja Sirje Niitepõld, Like

Yksi yli laidan?

Laura on päässyt työmatkalle pienelle mutta ylelliselle risteilyalukselle. Eräänä yönä hän kuulee, kuinka joku huutaa ja jotain heitetään mereen. Kukaan ei kuitenkaan puutu laivalta, eikä ahdistunutta ja krapulaista naista uskota. Hyvää tässä jännärissä on laivan suljettu tila. Huonoa on se, että muita laivalla olijoita, mahdollisia murhaajia siis, ei esitellä kunnolla, eikä lukija pääse mukaan arvailemaan, kuka voisi olla syyllinen.

Ruth Ware: Nainen hytissä 10, suom. Terhi Kuusisto, Otava

Hirviömurhaajan vaimo

Esikoisdekkari sai alkunsa kysymyksestä, jota rikostoimittaja Fiona Barton pohti seuratessaan oikeusistuntoja: tiesikö murhaajan vaimo miehensä puuhista? Kadonneen pikkutytön tarinaa kerrotaan eri näkökulmista. Olisin kaivannut enemmän lukijan koukuttamista, mutta onhan kysymykseen saatava vastaus. Eikö vaimo todella tiennyt, vai eikö hän vain halunnut tietää?

Fiona Barton: Leski, suom. Pirkko Biström, Bazar

Kateus vie kuolemaan

Riskirahalla rikastunut entinen sandhamnilainen Carsten Jonsson palaa perheineen Lontoosta kotisaarelle rakennuttaakseen luksushuvilan. Saarelaisia moinen luksus ärsyttää, ja välit kiristyvät. Naapureita lepytelläkseen Carsten kutsuu melkein koko saaren suuriin tupaantuliaisiin. Samppanja virtaa, mutta yöllä joku polttaa huvilan vierastalon. Kuka kuolee tulipalossa? Ja minne Carsten lähtee kostamaan?

Viveca Sten: Vallan varjoissa, suom. Sirkka-Liisa Sjöblom, WSOY