Kulttuuri

Näitä henkilöitä suomalaiset ihailevat juuri nyt – katso, fanitatko samoja ihmisiä

Keitä kaikkia me suomalaiset ihailemme? Olipa kyse viihdetaiteilijoista tai politiikan kärkinimistä, lahjakkuus ja karisma painavat eniten vaakakupissa. Äänestä artikkelin lopussa, ketä jutussa mainituista idoleista ihailet eniten!

Kirjallisuuden ja eläinsuojelun saroilla­ ansioitunut tohtori Jenni Haukio, kultakurkkuinen rokkari-ikoni Elvis Presley ja sinnikkäästi maataan puolustava Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Laulaja Katri Helena ja presidentti­ Tarja Halonen. Muun muassa nämä­ nimet­ nousivat esiin, kun Kotilieden lukijoilta tiedusteltiin nettikyselyssä­, keitä he ihailevat.

Ihailu on aina kuulunut ihmisluonteeseen. Muinaisina aikoina saatettiin ihailla sotapäälliköitä, hallitsijoita tai uskonsa vuoksi urhoollisesti menehtyneitä pyhimyksiä.

Nykyisen kaltainen fanikulttuuri vaati kuitenkin syntyäkseen modernia mediaa, jotta mahdollisimman monet keksivät verkostoitua muiden fanien kanssa. Tällöin fanituksen kohteet eivät välttämättä olleet enää todellisia ihmisiä, vaan myös fiktiivisiä hahmoja.

Siksi esimerkiksi brittiläiskirjailija Arthur Conan Doylen luoman Sherlock Holmes -salapoliisihahmon ympärille 1800-luvun lopulla syntynyt liikehdintä muistutti ensimmäisenä­ vahvimmin nykyajan fanikulttuuria. Siihen liittyivät ihailijatapaamiset ja oheistuotteiden myyminen.

Ihailijat verkostoituivat keskenään, ja Sherlock Holmesin tarina jatkoi elämäänsä heidän keskuudessaan ilman, että kirjailijaa itseään olisi edes kaivattu keskusteluihin.

Fanittamisella ei ole enää ikärajaa

Ajatus idoleista tuo monen mieleen niin sanotun beatlemanian kourissa 1960-luvulla kirkuvan tyttöjoukon Beatlesin keikoilla tai pyörtyilevät neidot Elvis Presleyn esiintyessä­. Nykypäivänä ollaan edetty kauas tuosta kuvasta.

”Iän käsite on muuttunut yhteiskunnassamme. Ennen esimerkiksi­ rock- ja pop-musiikki kuuluivat nuorille. Nyt niitä kuuntelevat seniori-ikäisetkin­. Tilastokeskus tutki 2000-luvun alussa faniutta. Huomattiin, että fanikulttuurin piiriin kuului niin teini-ikäisiä kuin yli seitsemänkymppisiäkin”, Tampereen yliopistossa median ja viestinnän tutkimuksen professorina työskentelevä Kaarina Nikunen kertoo.

Kotilieden kyselyssä nousi esiin monta rokkitaivaan tähteä, kuten Bruce Springsteen, edesmennyt David Bowie ja jo uransa lopettanut Cheek eli Jare Tiihonen.

Enää ei välttämättä faniteta vain omalle sukupolvelle miellettyjä juttuja. Ylen huhtikuussa julkaisema Perjantaidokkari Liian vanha faniksi ­esitteli kuusikymppisen Heidi Dayn, joka on innostunut korealaisesta teinipopista. Moni paheksui aikuisen naisen intohimoa – varsinkin nuoremmat fanit. Kiinnostava dokumentti on yhä katsottavissa Yle Areenassa.

Toisaalta menneinä vuosikymmeninä julkisuuteen singahtaneet tähdet saattavat kerätä uusia, nuoria faneja vaikkapa urastaan kertovien uusien elokuvien myötä.

”Esimerkkejä tästä tarjoavat Queen-yhtyeen tarinan kertova Bohemian Rhapsody (2018) tai Elton Johnin elämää avaava Rocketman (2019)”, Kaarina Nikunen mainitsee.

Urheilun maailmassa ikärajoja enemmän merkitsee kotiseutu.

”Suvussa voi kulkea perinne, jossa­ kaikki isoisästä lapsenlapsiin käyvät fanittamassa vaikka samaa jalkapallo- tai jääkiekkojoukkuetta­”, Kaarina Nikunen pohtii.

Omasta lähipiiristänikin löytyy suku, jossa helsinkiläisen HIFK-jääkiekkojoukkueen pelejä on käyty katsomassa kaudesta toiseen useamman sukupolven voimin. Yksi nuorimman sukupolven edustajista jopa löysi puolisonsa fanitapaamisen kautta.

Televisiosarjat luovat rakastettuja tähtiä

Musiikin ja urheilun ohella moni­ fanittaa televisiosarjoja. Ilmiöllä riittää jo ikää, sillä jo varhaiset televisiosarjat, kuten vuonna 1966 taipaleensa aloittanut Star Trek, keräsivät­ vannoutuneita ihailijoita­.

Sarjan katsomisen lisäksi moni hakeutui fanitapaamisiin, joissa­ saattaa vierailla sarjan tähtiä tai tarjolla on luentoja sarjan sisällöstä­. Oheistuotteiden kaupittelu kuuluu asiaan. Moni kerää niitä intohimoisesti, ja vanhempien fanituotteiden hinnat saattavat singahtaa huutokaupoissa pilviin.

”Televisiosarjoista tyypillisimmiksi fanitettaviksi nousevat erilaiset­ scifi-­saagat. Toisaalta saippuaoopperoille löytyvät omat kannattajansa”, Kaarina Nikunen toteaa.

Viimeksi mainituista Suomessa­ suosiota on niittänyt etenkin Kaunarit eli Kauniit ja rohkeat, jota on esitetty maassamme vuodesta 1992.

Monet sarjan tähdistä, kuten Carolinea esittävä Joanna Johnson ja Ridgen roolihahmoa tulkitseva Ronn Moss, ovat piipahtaneet maassamme. He saattoivat vetää ostoskeskuksen täyteen väkeä. Iällä ei tällöinkään ollut merkitystä­, sillä samoja tähtiä ihailivat niin mummit kuin lapsenlapsetkin.

Tämän hetken ja viime vuosien­ televisiosarjoista Kaarina Nikusen mukaan fanittajia ovat koonneet ympärilleen muun muassa Syke, Uusi­ päivä, Salatut­ elämät ja Kotikatu. Katsojan on helppo samastua näiden kotimaisten sarjojen juonenkäänteisiin ja roolihahmojen kohtaloihin.

”Idolit tasapainottelevat mielenkiintoisessa maastossa. Samastuttavuus tekee heistä inhimillisiä, mutta toisaalta heidän tulee erottua karismallaan. Liiallinen tavanomaisuus estää idoliksi nousemisen. Idolilta odotetaan rohkeutta”, Kaarina Nikunen summaa.

Lue myös: Piikittelevä huumori on Tarja Halosen ja Pentti Arajärven parisuhteen perusta

Some monipuolistaa idolikulttuuria

Yhteiskunnan muutokset heijastavat fanikulttuuria. Kun vielä­ 1970-luvulla palvottiin missejä ja kerättiin sekä heidän kuviaan että heistä piirrettyjä paperinukkeja, nyt tilanne on kääntynyt toisenlaiseksi.

”Naisen aseman muutos näkyy vahvasti. Vaikka usein sanotaan, että­ elämme nyt ulkonäkökeskeistä aikaa­, kauneus saattoi ennen painottua enemmän. Nyt asema voi olla tärkeämpi. Esimerkiksi entisellä pääministerillä Sanna Marinilla on vankka kannattajajoukko”, Kaarina Nikunen sanoo.

Median monipuolistuminen pirstaloi idolikulttuuria. Kun ennen idoleita oli vähemmän ja jokainen tunsi lehtien kansista heidän nimensä, nykyään­ eri ryhmät inspiroituvat erilaisista esikuvista.

”Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet suhdettamme idoleihin. Nuoremmat ikäryhmät seuraavat aktiivisesti Youtube- tai Tiktok-tähtiä, jotka ovat heidän vanhemmilleen tuiki tuntemattomia. Nämä vaikuttajat toimivat eri aloilla. Yksi voi olla ruoanlaiton mestari, toinen kosmetiikan tuntija”, Kaarina Nikunen arvioi.

Joidenkin idolien asema näyttäytyy kuin kiveen kirjoitettuna. Kotilieden nettikysely nosti tällaisista tapauksista esiin entisen presidenttimme Sauli Niinistön ja tämän puolison, tohtori Jenni Haukion. Arvostus molempia kohtaan kumpusi avioparin ajamista asioista ja hillitystä käytöksestä.

Muuttunut asenneilmapiiri heijastuu idoleihin ja fanituskulttuuriin.

”Sukupuoli ei nouse enää niin tärkeäksi, sillä osa sosiaalisen median­ idoleista on ei-binäärisiä eli he eivät koe olevansa naisia tai miehiä. Sama koskee seksuaalista suuntautumista. Takavuosina se saattoi romahduttaa idolin suosion, mutta nykyään se ei välttämättä vaikuta asiaan”, Kaarina Nikunen kuittaa.

Eroaako suomalaisten tapa fanittaa idoleitaan jotenkin muista maista­?

”Eipä juurikaan, sillä fanikulttuuri ilmenee länsimaissa hyvin samanlaisena. Ehkä meillä samastutaan helpommin humoristisiin ja kömpelöihinkin hahmoihin. Kaiken ei tarvitse olla niin siloteltua.”

Fanius on intensiivinen harrastus

Miten idolin edesottamuksien seuraaminen sitten rikastuttaa fanien elämää? Paljonkin, Kaarina Nikunen uskoo.

”Fanittamiseen liittyy aina sosiaalisuus. Idolin ihailemisen merkeissä kohdataan muita faneja ja verkostoidutaan”, Kaarina Nikunen arvioi.

Monelle faniyhteisöstä muodostuu henkinen koti. Samanmielisten kanssa paitsi keskustellaan netissä, myös kohdataan esimerkiksi fanitapaamisissa. Tällöin solmitaan usein uusia ystävyyssuhteita.

Aina fanius ei kuitenkaan näyttäydy läheisille täysin mutkattomana.

”Fanius on vaativa ja intensiivinen harrastus. Jos vaikkapa pariskunnan molemmat osapuolet ovat innostuneita idolistaan, fanius voi sitoa heidät yhteen. Mikäli kyse­ on vain toisen intohimosta, se voi vetää heidät myös erilleen”, tutkija miettii.

Jännityselokuvissa nähdään toisinaan hulluja faneja, joille on muodostunut idolistaan pakkomielle. Sattuuko moista myös tosielämässä­?

”Luulen, että jos näin käy, se kumpuaa pikemminkin mielenterveyden isommista ongelmista. Tutkimuksen valossa fanius tuottaa todennäköisemmin myönteisiä ilmiöitä­, kuten juuri uusia ystävyyssuhteita ja yhteisöllisyyden tunteita”, Kaarina Nikunen päättää.

Lue myös Anna.fi: Katri Helena ja Tommi Liimatainen ovat yhdessä miltei aina: – Kun Tommi lähtee kalaan, huokaisen helpotuksesta ja alan siivota

Ketä sinä ihailet? Äänestä suosikkiasi!

Äänestys näkyy yllä evästeet hyväksyneille.