Luonto

Kaverin tsemppausta ja halaamista, keskusteluja ja mieletöntä ahkerointia – tiesitkö nämä kiehtovat faktat muurahaisista?

Muurahaispesässä kuhisee. Siellä toimitaan kuin ihmisyhteisöissä: keskustellaan, tsempataan kaveria eikä epäröidä tarttua toimeen. Naisvaltaisessa yhteisössä koirailla on vain yksi rooli: hedelmöittää kuningatar häälennon aikana.

Kekomuurahaiset ovat metsiemme tärkeimpiä eläimiä. Koostaan huolimatta ne saavat paljon aikaan. Muurahaiset vähentävät metsänpohjan happamuutta keräämällä happamia neulasia suuriin pesäkekoihinsa.

Lue myös: Salaperäiset sammalet kukoistivat jo dinosaurusten aikaan – lue kiehtova luontotarina

Saalistaessaan muurahaiset pitävät kurissa monia tuhohyönteisiä. Yhteen suurehkoon pesään viedään kesän aikana miljoonia ötököitä, joista suuri osa on tuhohyönteisiä.

Muurahaiset viestivät keskenään tuoksuaineilla eli feromoneilla. Muurahaisten aivot eivät ole järin suuret, mutta silti ne kykenevät yhteistyöhön.

Kun saalis on liian iso yhden muurahaisen kuljetettavaksi, muut tulevat apuun ja kantavat kimpassa pesään itseään moninkertaisesti suurempia saaliita.

Muurahaiskuningattaren tärkein tehtävä on munia

Muurahaisyhdyskunnan keskeinen hahmo on kuningatar, jonka tärkein tehtävä on munia. Afrikkalainen vaeltajamuurahaiskuningatar tuottaa elinaikanaan jopa 300 miljoonaa jälkeläistä.

Kuningatar munii keväällä kahdenlaisia munia; hedelmöitetyistä munista syntyy neitsytkuningattaria ja hedelmöittymättömistä koiraita eli kuhnureita. Molemmat ovat siivekkäitä lentomuurahaisia.

Lue myös: Pyrkivätkö muurahaiset sisälle? Kokosimme 8 kotikonstia niiden torjuntaan

Muurahaispesästä löytyy koiraita vain alkukesällä, ja niillä on vain yksi rooli: ne hedelmöittävät kuningattaren häälennon aikana.

Tyynenä, aurinkoisena alkukesän päivänä pesästä purkautuu korkeuksiin valtava määrä lentomuurahaisia.

Muurahainen lypsää ravintoa kirvakarjasta

Muurahaiset lypsävät ravinnokseen mesikastetta hivelemällä kirvoja tunto­sarvillaan. Kesän aikana pesäkekoon saattaa kertyä 500 kiloa mesikastetta.

Loppukesällä kuoriutuneet työläiset keräävät ravintoa ulkotyöläisiltä ja varastoivat sen takaruumiinsa rasvakudokseen. Tämän ravinnon avulla yhteiskunta pääsee keväällä käyntiin.

Muurahaispesän uumenissa on tungosta

Suurimmat pesäkeot kohoavat yli kaksimetrisiksi ja ympärysmitaltaan 20-metrisiksi. Yhdessä suuressa pesäkeossa asuu jopa puoli miljoonaa muurahaista.

Vanhimmat keot voivat olla 70 vuoden ikäisiä.

Kekomuurahaiset ottavat talven vastaan pesänsä uumenissa. Pesä ulottuu maanpinnan alapuolelle, minne muurahaiset ovat rakentaneet talvehtimisonkalonsa.

Nuoret muurahaiset vetäytyvät syvyyksiin talvihorrokseen jo alkusyksyllä. Vanhoja työmuurahaisia yksittäiset pakkasyöt eivät säikäytä.

Pakkasten saapuessa viimeistenkin muurahaisten on lopetettava uurastuksensa ja laskeuduttava pesän syviin sisäosiin.

Siellä lämpötila ei laske paukkupakkasillakaan nollan alle, ainakaan, jos maahan sataa paksu, eristävä lumipeite.

Erotatko viholaiset, mauriaiset ja keltiäiset?

Metsissämme vilistää myös muita kuin kekomuurahaisia.

Moni on tutustunut viholaiseen istahtamalla sen pesän tuntumaan. Sillä on takaruumiissaan myrkkypistin, jolla se ruiskuttaa pitkään kirvelevää myrkkyä ihon läpi.

Viholaiset eivät rakenna pesäkekoa, vaan ne asuvat mättäissä ja kantojen ja kivien alla. Niiden yhteiskunnat koostuvat yleensä muutamasta tuhannesta työläisestä ja yhdestä tai useammasta kuningattaresta.

Mauriaiset eli ”sokerimuurahaiset” elävät kivien alla ja maassa. Musta mauriainen hakeutuu usein asuntoihin etsimään ravintoa. Se ei aiheuta tuhoja, mutta harva silti pitää vierailijasta.

Myös mauriaisen lähisukulainen keltiäinen asustaa maan alla. Kirvojen mesikasteen lisäksi ne metsästävät ravinnokseen pieniä hyönteisiä.