Muutamia halveksittuja ruoka-aineita

 

Kotiliesi osallistui viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä käytyyn keskusteluun voin ja margariinin käytöstä.

Merkillistä kyllä ovat meidän maamme asukkaat kovin vanhoillisia ruoan ja juoman suhteen, eivätkä suinkaan vähimmin ne kansanainekset, jotka poliittisesti leiriytyvät kauimmas vasemmalle. Uusien ruoka-aineitten ja ruokalajien käytäntöönsaattaminen kohtaa yleensä miltei voittamatonta vastustusta, ja tästä lienee löydettävissä tärkein syy siihen, miksi olemme keittotaidon ja ruokajärjestyksen puolesta paljon alemmalla tasolla kuin läntinen naapurikansamme.

Mainio esimerkki vanhoillisuudestamme tässä suhteessa on margariinikysymys, josta on niin innokkaasti kiistelty. Tanskassa ja Ruotsissa on jo monia vuosia yleisesti käytetty margariinia voin sijasta, mutta meillä se on vasta aivan viime vuosina jossakin määrin levinnyt kaupunkien varakkaamman väestön piiriin, kun taas maalaisväestö ja kaupunkien köyhemmät asujamet edelleen karttavat margariinia kuin ruttoa.

Ja kuitenkin on margariini mainio ruoka-aine. Se tapa, jolla sitä valmistetaan, takaa sen täydellisen puhtauden, ja laitoksessani suoritetut tutkimukset ovat selvittäneet, että kotimaisella margariinilla on sama ravintoarvo kuin parhaalla meijerivoilla.

Margariini ei vain häviä

Margariinia on myöskin vastustettu sillä perusteella, että se paistettaessa ”haihtuu ilmaan ja häviää”. Tämä ei pidä paikkaansa. Totta on, että useimmat margariinilajit ”ruskeuttavat” huonosti, ja kun margariini imeytyy paistettavaan aineeseen sitä enempää ruskeuttamatta, saa perheenemäntä helposti sen käsityksen, että margariini on hävinnyt.

Tästä käy selville, että eräitä margariinilajeja ei pidä käyttää paistamiseen. Toiset sopivat kuitenkin siihenkin, ja ennen kaikkea voidaan paistamiseen kuten yleensä ruoanlaittoon ja leivän leipomiseen käyttää voin sijasta sulatettua ihraa (lardia), joka ruskeuttaa hyvin ja huolimatta siitä, että sen ravintoarvo on suurempikin kuin meijerivoin, on hinnaltaan huomattavasti halvempaa kuin margariini.

Hevosenliha on hyvää syötäväksi

Vaikka varsin hyvin tiedän, että moni pitää sitä, joka rohkenee syödä hevosenlihaa, jos mahdollista vieläkin alhaisempana olentona kuin pimeimmän Afrikan heinäsirkkoja syöviä neekereitä, en voi olla tässä puolustamatta hevosenlihaa ja sen käyttämistä ihmisten ravinnoksi. Myönnän kernaasti, että vanhan laihan hevoskulun liha on sitkeätä ja kuivaa.

Sen sijaan on kunnollisesti ruokittujen eikä liian vanhojen hevosten liha sekä mehukasta että mureata, ja hevosensisäselkälihasta valmistetut pihvipaistit voivat olla mainion hyviä. Ansaitsee myös mainita, että savustettu hevosenliha on niin erehdyttävästi savustetun poronlihan kaltaista, että ilman vähintäkään vaikeutta voi puijata kenet tahansa syömään savustettua hevosenlihaa, kun vain nimittää sitä savustetuksi poronlihaksi. Tätä pidetään yleisesti erinomaisena herkkuna.

Miksi savustettu hevosenliha olisi halveksittavaa, en voi käsittää.

Teksti:Carl Tigerstedt Kotilieden ensimmäinen numero 1923

Keskustelu

kaikkea kannattaa kokeilla!! mekin ostimme hevosenleikettä pääsiäispöytään ja todella hyvää oli. ostetaan uudelleen.

voi on voita leivonnassa….
paistamisessa käytän keijun juoksevaa margariiniä tai voita riippuen siitä mitä teen.
kyllä porukka on tykänny ei valituksia ole tullut…..

v.1950 ollessani oppikoulussa Tipalan lähellä oli Heinosen lihakauppa, välitunnilla me tytöt kävimme ostamassa hevosenlihasta tehtyä makkaraa, hyvää oli, silloin oli pulaa ruuasta vielä, ja lopettivat hevoslihatuotteetkin, joten emme saaneet sitä enää silloin Lahdessa, suosittelen, ettei hevoset vanhana mene hukkaan liha käyttöön vain.

Kommentoi juttua: Muutamia halveksittuja ruoka-aineita

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X