Juhlat tulossa, mitä päälle? Kansallispuku sopi vielä 1970–80-luvuilla asuksi lähes joka tilaisuuteen
Kansallispuku oli muutama vuosikymmen sitten varma valinta juhla-asuksi etenkin maaseutupitäjissä. Usein puvut ommeltiin itse.
Kansallispuku oli helppo valinta. Kunhan vain muisti silittää paidan ja essun, niin aina näytti juhlavalta.
Eipä tule mieleen tilaisuutta, johon kansallispuku ei olisi sopinut. Olen kansallispuku päällä tanhunnut, laulanut yksin ja kuorossa, lausunut runoja, tämmännyt urkuharmonilla kansanmusiikkiyhtyeessä, soittanut haitaria – ja vetänyt kurtulla polkantahtia myös tanhuajille.
Kansallispuku syntyi symbolisoimaan suomalaisuutta ja vahvistamaan identiteettiämme niihin aikoihin, kun Suomi havitteli itsenäisyyttä. Ei siis olekaan ihme, että kansallispukuja on nähty presidentinlinnan kättelyjonossa itsenäisyyspäivänä eri vuosikymmeninä.
Nuorisoseurassa surruuteltiin talkoilla kansallispukuja
Sain ensimmäisen kansallispukuni, kun olin seitsemän. Sodankylän Syväjärven kylässä oli toimelias nuorisoseura, joka järjesti talkoilla tansseja, äitienpäiväjuhlia, perinnepäiviä ja urheilukilpailuja. Talkoilla tehtiin myös kansallispukuja, sillä niitä oli mukavampi ommella porukassa.
Haluatko lukea tilaajille tarkoitettuja artikkeleita?
Yhdellä tilauksella saat käyttöösi Kotiliesi digi -palvelun ja ainutlaatuisia sisältöjä neljästä inspiroivasta aikakauslehtibrändistä: Kotiliesi, Deko, Maalla ja Kotiliesi Käsityö. Hintaan sisältyy myös Kotilieden näköislehti.
Jos olet jo tilaaja, kirjaudu sisään tästä .
Tiesithän, että Kotilieden jatkuva tilaus sisältää myös Kotiliesi digi -palvelun lukuoikeuden.