Ihmiset

Oletko ylihuolehtija?

Sopiiko tämä neule hameen kanssa? Voi ei, sataa lunta, juna taitaa taas olla myöhässä! Äidille jäi soittamatta. Miksi työkaveri sanoi niin? Mitä jos uni ei tule?

Huolehtiminen on myönteistä ja välttämätöntä – osa vastuullista elämää. Ongelma huolehtimisesta tulee, kun todellisten murheiden lisäksi elämää alkavat hallita asiat, joista ei pitäisi eikä tarvitsisi kantaa huolta.

Turha huolehtiminen vie paljon energiaa. Se kahlitsee luovuuden ja estää huomaamasta myönteisiä asioita. Mitä enemmän huolia kasaantuu, sitä enemmän elämästä puuttuu ilahduttavia ja voimaa tuovia asioita. Samalla tulee rasittaneeksi myös ympäristön elämää.

Onneksi elämäntapahuolehtimisesta voi päästä irti, kunhan tunnistaa ja ymmärtää huolestumisen syyt ja seuraukset.

Oletko sinä synkistelijä, huokailija, hätäilijä tai jossittelija? Teetkö varasuunnitelmia tai ylisuojelet? Kuuluuko lähipiiriisi hössöttäjä tai taakankantaja?

Lue lisää aiheesta Kotilieden numerosta 24/2009.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Oletko ylihuolehtija?

suunnittelija

Kaiken varalta varautujaa minussa on niin paljon, että mieheni – joka tuntuu olevan siitä toisesta ääripäästä – ärsyyntyy siitä jatkuvasti. Olen kuin se sadun muurahainen, joka raahaa kortta toisensa perään synkän näköisenä pesään kun se sade taikka talvi kuitenkin tulee. Mieheni on heinäsirkka, joka huoletta kanniskelee vain viulukoteloaan (tänä päivänä läppäriä) paikasta toiseen eikä ymmärrä mitä varten pitää olla kahdet sukat tai kahdet kalsarit jos mennään viikon matkalle. Hänhän voi hankkia ne sitten määränpäästä, vähät siitä oli siellä kauppoja tai ei.
Itseäni häiritsee tässä tuo turhasta huolehtiminen. Se pukeutuu ovelasti rakkaudeksi, mutta pyrkii kontrolloimaan toisten elämää. Olenkin tälle vaivalle oivallinen kohde: sodan käyneiden vanhempien lapsi, iltatähti, kasvanut vaatimattomissa oloissa etäällä muusta asutuksesta… Tunnistan itsessäni vuosisataisen kalastajan muijan, joka katsoo vaahtoavaa merta sydän raskaana ajatelllen: Näenkö enää koskaan rakkaitani? Tunnistan äidin, joka lähettää poikansa sotaan ja jää rukoilemaan yötä päivää hänen puolestaan.
Tunnistan myös saarelaisen, joka varautuu kelirikkoon ostamalla suolaa vuoden tarpeisiin. Hei, vaikka maailma on muuttunut, mikään ei muutu ajatusmaailmassa. Mistä tällainen syvältä kyntävä huolestuja löytäisi ilon ja levollisen antautumisen elämän kannettavaksi? Miten voi päästä kitkemään turhien pelkojen ja huolten juuret?

Makuasia

No, toisinaan huolehdin paljon, esim: mitä laitan huomenna kouluun päälleni? Nytkin minulla on jo kauhea stressi, että mitä laittaisin joulujuhlaamme päälle, joka on 19.12.2009 klo 08.30. Mahtaako teillä olla mitään vinkkejä, että miten voisin pukeutua joulujuhlaan? ps. Mun kengän numeroni on 43 ja olen vasta 12 v, tietääkö joku, että onko Porissa tai jossain sen lähiseudulla myynnissä sellaisia kenkiä jotka on naisten kenkiä ja teidän mielestänne tyylikkäitä, missä on myös kokoa 43? Terkuin: Rousku<3

Makuasia

HEI, TULKAA IHMEESSÄ KAIKKI 17.12.2009 PALUKSEN KOULUN JOULUJUHLAAN! PALUKSEN KOULU LOPETETAAN JA TOIVOMME ETTÄ SINNE TULISI PALJON IHMISIÄ. SIIS PALUKSEN KOULULAISET ESITTÄVÄT JOULUNÄYTELMÄN JA SEN JÄLKEEN ON KAFFEE TARJOILU, JA ON ARPAJAISET, ARVAT VAIN 1EURON, TODELLA MAHTAVIA PALKINTOJA!! KLO 18.00 ESITYS ALKAA! LUKEKAA LISÄÄ OSITTEESTA: http://Www.Ulvilan koulut/Paluksen koulu.

TULKAA MYÖS 19.12.2009 KOSKIN KOULUN KUUSIJUHLAAN! PALJON HIENOJA ESITYKSIÄ, ESIMERKIKISI 6 LUOKAN JOULUNÄYTELMÄÄ EI KANNATTAA MISSATA!! JOULUJUHLA ALKAA KOSKISSA JO KLO 08.30 TERKUIN: Rousku<3

Sinun täytyy kommentoidaksesi.