Onko Suomessa tehty tuote myös eettisesti kestävä ostos?

LaukkuKesäkuussa pyysimme kertomaan hyviä ja huonoja esimerkkejä kotimaisesta laadusta. Saimme molempia, kiitos! Näistä kokemuksista syntyi lehtijuttu, joka on luettavissa Kotilieden tuoreessa numerossa.

Kiitosta saanut sähköasentaja Jukka Valkasmaa kertoi hyvän asiakassuhteen alkavan siitä, että sähköasentaja tulee luvattuun aikaan paikalle. Sitten työt pitää tehdä huolellisesti. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei ole. Remonteista tehdyt valitukset ovat kasvussa. Valkasmaa kertoi itse olevansa pahoillaan siitä, että joutuu korjaamaan tunaroiden tehtyjä kohteita.

Kotimainen vaate on jo harvinaisuus, sillä Suomessa ostettavista vaatteista 90 prosenttia on valmistettu Suomen ulkopuolella. Kiitosta saivat kotimaiset Nanson vaatteet ja Sievin jalkineet. Osa kuluttajista ostaa kotimaisia tuotteita siksi, etteivät he halua tukea palkkojen polkemista kaukomailla. Huuhkaja.fi-sivustolla ja facebookissa tästä heräsi kiinnostava keskustelu.

”Ei ole realistista ajatella, että nykymaailmassa olisi mahdollista elää ilman Kiinassa tehtyjä vaatteita tai kulutustavaroita. Täytyy siis pyrkiä vaikuttamaan asioihin siellä. Se ei ole helppoa, kun esimerkiksi vapaa ay-liike on kielletty”, kommentoi Anna Berghäll Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen viestinnästä.

Kun ostamme vaikkapa sen Suomessa tehdyn vaatteen, tuemme kotimaista matalapalkka-alaa. Team-ammattiliitosta kerrotaan vaatetusalan työntekijä ansaitsevan 1600-1700 euroa kuukaudessa.

Mitä mieltä olet, onko Suomessa tehty tuote myös eettisesti kestävä valinta?

Kuva: Tommi Tuomi. Kuvassa Plan B -ompelimon valmistama laukku, joka on tehty lahjoitetuista materiaaleista. Plan B on Kierrätyskeskuksen oma uusiotuotemerkki, jonka vaatteet, laukut, korut, huonekalut ja sisustustuotteet tehdään kiertoon tulleista materiaaleista. Plan B -tuotteita on saatavilla Kierrätyskeskusten kaupoista.

Keskustelu

Vielä lisäys jalkineista. Olen koettanut huonolla menestyksellä etsiä kotimaisia lenkkareita. Juttua tehdessä soitin Karhulle. Vielä 2000-luvun puoleen väliin osa jalkineista valmistettiin täällä. Nyt kaikki tehdään Aasiassa. Kiinnostavasti Karhun originals brand manager Jukka Lehtinen kertoi, että tuotannon paluu Suomeen on kuitenkin mahdollista.

Susanna
– jutun kirjoittaja

Mielestäni suomalainen tuote on ainakin siinä mielessä eettinen ostos, ettei Suomessa käytetä lapsi- tai orjatyövoimaa. Lisäksi on pienet kuljetuskustannukset.

Suomalainen tuote on ainakin aikuisen tekemä.

Pahamaineiset EU-direktiivit takaavat, että täällä tehdyt tuotteet ovat kemiallisesti kontrolloituja. Kuka valvoo mitä kiinalaiset laittavat tavaroihinsa – kiinalaisista kengistä ja sohvista tuli muutama vuosi sitten allergiaa. Ja viime vuonna uutisoitiin, että vaatekauppojen työntekijöillä, siis myyjillä, on terveyshaittoja ja -riskejä jotka johtuvat tekstiilinkäsittelyaineista. Tällaiset aineethan EU kieltää, kun ne haitallisiksi havaitaan. Tunnolliset suomalaiset kieltoja noudattavatkin.

Kiitos kommenteista! Olen samaa mieltä: kotimaisen vaatteen pitäisi olla reilua kauppaa ainakin siinä mielessä, että pienestä palkasta huolimatta työntekijöitä ei täällä saa kohdella miten tahansa.

Kotimaisen asettaminen ulkomaisen edelle ei aina ole motivoitua – suomalaisetkin tekevät useoin sutta ja tuotteet eivät täällä meilläkään ihan niin puhtoisesti ole tehtyjä kuin halutaan uskoa.

itse olen naiviuttani kuvitellut, että jos tuotteessa lukee Made in Finland se on oikeasti tehty tässä maassa. Sitten olenkin huomannut, että jossain muualla, vaikka Virossa, Unkarissa tai Filippiineillä tehty tuote onkin vain pakattu Suomessa – tai sille on tehty jokin muu kosmeettinen toimenpide joka on muuntanut tuotteen juridistisesti suomalaiseksi vaikka ei sitä olekaan.

Marimekko, esimerkiksi, ei välttämättä ole ollenkaan suomalainen tuote. Ja Novitan ”suomalainen” lanka olikin jostain ihan muualta – mutta vyöte oli laitettu kerän ympärille Suomessa.

Marimekon tuotteista tosiaan Suomessa tehtyjä on 36 prosenttia, loput on tehty toisaalla. Marimekko tosin kyllä merkitsee Made in -lapuilla valmistusmaan. Näin ainakin itse ensi kertaa huomasin, että hypistelemäni neule olikin tehty Kiinassa.

Samaa mieltä, ”Pyykkäri”, olen kanssasi siitä, ettei kotimaisuus automaattisesti takaa hyvää laatua. Kotilieden jutussa kerrottiin esimerkki remontista, jossa ensin suomalainen remonttifirma tunaroi ja jäljet korjasi virolainen remonttimies.

Hiljattain uutisissa on kerrottu paljon siitä, että rakennusalalla on yhä enemmän ulkomaalaista työvoimaa. Heidän palkkakustannuksensa ovat suomalaisia halvemmat. Kiinnostavasti asuntojen hinnat vain nousevat. Miksiköhän havemmat rakennuskustannukset eivät näy asuntojen hinnoissa?

Susanna
– jutun kirjoittaja

Kommentoi juttua: Onko Suomessa tehty tuote myös eettisesti kestävä ostos?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X