Ihmiset

Riitta Väisänen Seurassa: ”Olen sellainen päivystäjä, jolle läheiset voivat soittaa koska tahansa”

Riitta Väisänen on ollut Annika Niemitalon ystävä ja öinen keskustelukumppani painajaismaisilta tuntuneina vuosina, Seura kertoo.

Riitta Väisäsen hevostalli oli kuudes, jonka oveen tuolloin 12-vuotias Annika Niemitalo koputti kesäkuussa 2011. Haaveissa oli hankkia vuokrahevonen ja sille piti löytää tallipaikka. Sovittiin, että Annika vuokraisi tallissa jo olevaa Laku-ponia.

Lue myös: Talousvaikeuksien kanssa kamppaileva Riitta Väisänen Seurassa: ”Muistetaanko minut ikuisesti vain ulosotosta?”

Riitta muistaa Annikan ujona, mutta innokkaana tekemään ja oppimaan.

”Annika on rapu horoskoopissa, kuten minäkin. Sellainen herkkä sielu”, Riitta kuvaa Seurassa.

Annika ei tiennyt vuokraavansa ponia julkisuudessa tunnetulta henkilöltä. Eihän Riitta edes näyttänyt sellaiselta tallitamineissaan. Kerran Riitta oli lähdössä esiintymään ja tuli tallille laittautuneena. Annika tunnisti hänet vasta äänestä.

”Riitta Väisänen on julkisuuden henkilö. Minun ystäväni on Talli-Riitta, jolla on jalassa vanhat toppahousut, tukka sekaisin ja päässä karvalakki tai korvaläpät”, Annika sanoo Seurassa.

Lue myös: Riitta Väisänen Seurassa: Rajan vetäminen yksityisyyden ja julkisuuden välille on joskus vaikeaa

Riitta oli huolissaan Annikasta

Välillä Riitta kutsui Annikan katsomaan ratsastusvideoita tai syömään välipalaa. Muutokset alkoivat vähitellen. Annika laihtui merkittävästi eikä enää suostunut aterioimaan Riitan kanssa. Syömättömyys ei ollut ainoa huolenaihe. Jostain syystä Annika ei tuntunut haluavan mennä kouluun.

”Olin huolissani, sillä hän näytti voivan monin tavoin huonosti. Konitohtorina olin varma, että hänellä oli myös paniikkihäiriön tapaisia oireita. Ne ovat itselleni tuttuja jo monen kymmenen vuoden ajalta”, Riitta sanoo Seurassa.

Eräänä päivänä Annikalla oli tallilla yllään lyhythihainen paita, joka paljasti viiltojen jäljet käsivarsissa. Niitä oli paljon.

Keväällä 2014 Annika vietiin hoitoon sairaalan nuorisopsykiatrian osastolle. Nuorisopsykiatrian hoitojaksoja tuli useita ja osan peruskoulun yläasteesta Annika suoritti sairaalakoulussa.

Puhelut Riitalle ovat pelastaneet Annikan monelta vaikelta hetkeltä

Riitta lupasi, että Annika voisi soittaa hänelle aina, kun tuntui pahalta. Vaikka keskellä yötä. Vuosien varrella tuntejakin kestäneitä öisiä keskusteluja on kertynyt kymmenittäin.

Yöllinen puhelinmaraton alkoi yleensä Annikan lähettämällä tekstiviestillä: ”Oletko hereillä? Voitko jutella hetken?” Riitta ei kieltäytynyt kertaakaan.

”Olen sellainen päivystäjä, jolle läheiset voivat soittaa koska tahansa”, hän sanoo Seuran jutussa.

Keskusteluiden merkitys on mittaamaton.

”Puhelut pelastivat monelta vaikealta hetkeltä. Yleensä soitin Riitalle silloin, kun halusin satuttaa itseäni. Kerroin, että nyt on tällainen olo. Riitalle on helppo puhua, hän on lämminhenkinen ja hyvä kuuntelija. Riitta on paras ystäväni”, Annika sanoo jutussa.

Lausuma liikuttaa Riittaa.

”Se on ihanasti sanottu. On hienoa, että olen jollekin tärkeä. Jos voin ystävyyden ohella tukea toista, teen sen mielelläni”, Riitta sanoo jutussa.

Lue Seuran myös juttu: Kovia kokenut Annika löysi turvan Riitta Väisäsen ystävyydestä: ”Soitin, kun halusin satuttaa itseäni”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Riitta Väisänen Seurassa: ”Olen sellainen päivystäjä, jolle läheiset voivat soittaa koska tahansa”

Lippe

Koskettava kertomus. Ihminen on ihmiselle totta. Upeaa. Onneksi itsekin saan toimia psyykkisesti sairaan ystäväni kuuntelijana. Se on erittäin tärkeää.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.