Ihmiset

Seura: Seela Sella muistaa yhä lapsuuden kauhunhetket pommisuojassa: ”Jos ei ole kokenut sitä, ei tiedä mitä pelko on”

Ikinuori näyttelijä ei usko, että Suomeen syttyy uutta sotaa, mutta Eurooppa ei palaa Ukrainan jälkeen enää entiselleen. 

Näyttelijä Seela Sella, muistaa edelleen, miten pienen tytön sydän tykytti, kun hälytyssireeni alkoi soida.

Seura-lehden jutussa Seela muistelee, että sireenin soidessa piti lähteä heti juoksemaan naapurin perunakellariin. Sekään ei olisi ollut hyvä turvapaikka, jos pommi olisi iskeytynyt aivan lähelle.

”Muistan pelon, muistan pommikoneiden äänen, kun ne menivät yli. Jo se pelko sai minut ajattelemaan lapsena, mitä pahaa olen tehnyt. Miksi?” Seela sanoo Seurassa.

Nyt 85-vuotias näyttelijä oli talvisodan syttyessä kolmevuotias, mutta muistaa hyvin pelon ilmapiirin. Jatkosodan ajasta hänellä on selkeämpiä muistikuvia. Ne ovat palanneet mieleen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

”Jos ei ole kokenut sitä hälytyssireenin äänestä seuraavaa reaktiota, ei ymmärrä, mitä pelko on”, Seela sanoo Seurassa.

Lue myös: Seela Sella on pessyt ja pukenut vainajia jo vuosikymmeniä.

Sotavuosina ei ollut rahaa, mutta kaikki uskoivat parempaan tulevaisuuteen

Seela syntyi ja kasvoi elämänsä ensimmäiset vuoden Pispalassa Tampereella. Sota-aikaan Seelan äiti oli tehtaassa valmistamassa kaasunaamareita. Seela odotti kotona mummun, äidinäitinsä kanssa.

Seelan isä oli alkoholisti, mutta äiti ja mummu olivat Seelalle kaikki kaikessa. Rahaa ei ollut, mutta ei sitä ollut sodan ja sitä seuraavan jälleenrakennuksen aikaan Pispalassa muillakaan.

Silti uskottiin parempaan tulevaisuuteen.

Sotavuosina pikkutytöt eivät saaneet herkutella makeisilla. Seela muistelee Seuran jutussa, miten herkkuina maisteltiin kuivattuja porkkanoita. Kun hän sitten yli 10-vuotiaana sai sodan päätyttyä suuhunsa ensimmäisen kerran appelsiinia, mikään ei ole koskaan maistunut yhtä hyvältä.

Seela Sella: ”Nyt sodan kokeneita ihmisiä osataan jo ymmärtää”

Enää Seela ei pelkää sotaa, vaikka tietää, ettei Eurooppa ole Ukrainan sodan jälkeen enää entisensä.

Moni asia on kuitenkin muuttunut Suomen sotavuosista.

”Nykyään turvaan päässeitä ja sodan kokeneita ihmisiä kohtaan on enemmän ymmärrystä, ja heille osataan antaa oikeanlaista apua. Ei silloin puhuttu mistään kriisiavusta, vaikka se olisi ollut tarpeen varsinkin niille nuorille miehille, jotka lähtivät viimeisinä sotaan vasta 17-vuotiaina. Mitä kaikkea he näkivätkään ja kokivatkaan”, Seela pohtii Seurassa.

Keskitysleirien kauhut tutuiksi ystävien tarinoista

Edesmenneen puolisonsa Elis Sellan kautta Seela tutustui juutalaisuuteen ja kääntyi itsekin juutalaiseksi. Miehen suku oli kotoisin Puolasta, ja vaikka he eivät joutuneet kokemaan keskitysleirien kauhuja, Seela on tutustunut kauhutarinoihin ystäviensä kautta.

Hän on myös näytellyt hiljaittain Hitleriä vaikuttavassa näytelmässä Hitler ja blondi.

Koko ikänsä näytellyt Seela viihtyy intohimoammattissaan edelleen. Näyttämön kautta hän on saanut perehtyä historiaan monin tavoin. Seurassa hän kertoo tulevansa jatkuvasti pysäytetyksi kadulla, koska ihmiset haluavat kuulla hänen mielipiteensä ja keskustella näytelmien teemoista.

”Tällä työllä on merkitystä. Kulttuuri antaa ihmisille uskoa, unelmia ja auttaa heitä ymmärtämään muita ihmisiä”, Seela sanoo.

Lue myös Seuran juttu: Seela Sella nauttii yhä työstään: ”Vielä en anna periksi”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Seura: Seela Sella muistaa yhä lapsuuden kauhunhetket pommisuojassa: ”Jos ei ole kokenut sitä, ei tiedä mitä pelko on”

Mara2

Ja nykyaikana arvostellaan niitä äitejä, jotka lähettivät lapsensa ruotsiin pois pommituksien keskeltä. Se oli epäitsekäs rakkauden teko.

Sodan henki

Viisas ja terve ihminen sanoo pelkäävänsä sotaa. Sota on kauheinta, mitä ihmiselämässä voi tapahtua. Kyllä minäkin pelkään Suomen joutuvan sotaan. Toki jatkan elämää vanhaan tyyliin, teen töitä ja elän perusarjesta. Ennen sotaa toivon kuitenkin lähteväni Suomesta. Minulla on jo varasuunnitelma kasassa.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.