Jenni Haukio suomalaisesta tasa-arvosta: ”Molempien sukupuolten täysimääräinen työpanos on tarvittu yhteiskunnan kehittämiseen kaikkina aikoina”

Kun Kotiliesi-lehti 95 vuotta sitten ilmestyi ensi kertaa, elettiin ”iloista, kultaista” 1920-lukua, jota leimasivat tieteen edistyminen, teollistuminen ja moderni edistysusko. Mikä tahansa oli mahdollista!

Geometrisiä muotoja, dekoratiivisuutta ja eksoottisia vaikutteita korostanut art deco hurmasi arkkitehtuurissa, sisustuksessa ja muotoilussa. Monet arkea mullistaneet keksinnöt kuten liikennevalot, puskutraktori, penisilliini ja laastari levisivät vauhdilla. Ihmiskunta teki tieteiden, taiteiden ja tekniikan alueella kehitysloikkia, jotka kohahduttivat koko maailmaa.

Eräs vuosikymmenen historiallisimmista tapahtumista koettiin marraskuussa 1922, kun brittiarkeologi Howard Carter löysi Egyptissä Kuninkaiden laaksossa sisäänkäynnin yli 3 000 vuotta aiemmin haudatun faarao Tutankhamonin haudalle. Tanskalainen Niels Bohr sai Nobelin fysiikanpalkinnon atomin rakenteen selvittämisestä ja muutamaa vuotta myöhemmin Charles Lindbergh suoritti kaikkien aikojen ensimmäisen yksinlennon Atlantin yli – New Yorkista Pariisiin.

Suomessa rakennettiin parlamentarismia: tasavaltalaisten voitettua monarkistit kiistassa valtiomuodosta oli vuoden 1919 hallitusmuodon lähtökohdaksi tullut valtiovallan kuuluminen kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Rivakassa tahdissa ryhdyttiin hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareiden pystyttämiseen. Vuonna 1922 hyväksyttiin muun muassa yleinen oppivelvollisuus-, asevelvollisuus- ja köyhäinhoitolait sekä laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin (ns. Lex Kallio).

Vaikka sisällissodan tuhot ja traumat olivat tuoreessa muistissa, rakensi nuori kansakunta kirkkaampaa tulevaisuutta kaikin kynnelle kykenevin voimin. Aika oli otollinen uusille ajatuksille ja identiteeteille – ja kypsä lehdelle, joka vastaisi kotiin kiinnittyvän, ajattelevan, toimivan ja uudistavan naisen kiinnostuksen kohteita.

Naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa olimme jo vuosikymmeniä kulkeneet edelläkävijän tietä. Euroopan maista ensimmäisenä juuri Suomi antoi naisille vuonna 1906 äänioikeuden ja vuonna 1907 ensimmäisenä maana maailmassa oikeuden asettua ehdolle vaaleissa. 1920-luvulla maa sai ensimmäisen naisministerinsä, Miina Sillanpään, ja eduskunta sääti lain naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin sekä avioliittolain, joka takasi naiselle oikeuden omaisuuteen ja yhtäläiseen vanhemmuuteen. Aviovaimo vapautui vihdoinkin miehensä holhouksesta.

Kun maamme itsenäisyys sotavuosina oli veitsenterällä, kansakuntamme osoitti ennenkuulumatonta yhtenäisyyttä kootessaan joukkonsa koti- ja sotarintamalla vapautemme puolustamiseksi.

Veteraanipolven naisten ja miesten muistoissa korostuu usein nimenomaan ristiriidaton yhteistyö sukupuolten välillä. Lotta Svärd -järjestön puheenjohtaja Helmi Arneberg-Pentti kiteytti naisen yhteiskunnallisen aseman osuvasti:

”Elämä maassamme on aina ollut karua, liiaksi kaikki voimat elämisen taisteluun vaativaa, jotta nainen olisi saanut olla pelkkänä kukkana, jota palvellaan…”

Juuri tässä piilee yksi suomalaisen tasa-arvon ydinperusteista: molempien sukupuolten täysimääräinen työpanos on tarvittu yhteiskunnan kehittämiseen kaikkina aikoina, niin kotilieden äärellä kuin myös kodin vaikutuspiirin ulkopuolellakin.

Tilaa uutiskirjeemme niin saat sähköpostiisi säännöllisesti tietoa uusimmista jutuistamme ja kilpailuistamme.


Teksti: jenni haukio

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Alibi
Anna
Deko
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti