Naisen terveys: onko kaikki kunnossa?

Hei sinä ihana neli-viisikymppinen nainen! Nyt on aika tarkistuttaa terveytesi perusasiat. Lue vinkkimme vuosihuoltoon ja sitten vain nauttimaan elämästä!

Joka naisen luottolääkäri

Jos tunnetitsesi terveeksi eikä mikään asia huolestuta, riittää, että käyt gynekologilla 2-3 vuoden välein. Vuosittainen rutiinitarkastus on paikallaan vain, jos sinulla on jokin säännöllistä seurantaa edellyttävä sairaus tai säännöllinen reseptilääkitys kuten hormonihoito. Epämääräisten alapäävaivojen ja outojen oireiden syyt kannattaa kuitenkin aina selvittää gynekologilla.

Hyödy papakokeesta

Gynekologisen irtosolukokeen eli papakokeen avulla lääkäri selvittää kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden esiintymistä. Papakoe antaa myös hyödyllistä tietoa valkovuodon syistä ja gynekologisista tulehduksista.

Suomessa naiset saavat kutsun papa-seulontaan viiden vuoden välein 30-60 vuoden iässä. Joissakin kunnissa kutsun saavat myös 25- ja/tai 65-vuotiaat.

Jos kokeissa ei ilmene kudosmuutoksia, riittää kun papassa käy kerran seulontojen välissä. Tulokset ilmoitetaan nykyisin kirjallisena kuvauksena, ja lääkärin pitää selittää sinulle, mitä ne tarkoittavat.

Testaisinko papilloomaviruksen?

Seksissä tarttuva HPV- eli papilloomavirus on melkein jokaisella naisella. Suurimmaksi osaksi HPV-tartunnat paranevat onneksi itsekseen. Jotkin virustyypit saattavat tosin aiheuttaa tulehduksen, josta kehittyy syövän esiaste, ja esiasteista pieni osa muuttuu syöväksi.

Viruksen olemassaolo voidaan tutkia papilloomavirustestillä. Omalta lääkäriltä voi kysyä, onko näyte järkevä ottaa. Siihen vaikuttavat yksilölliset riskitekijät, kuten tupakointi, partnereiden lukumäärä ja sukupuolitaudit.

Näytteen otto vastaa papanäytteen ottoa. Positiivisuus tarkoittaa, että potilaalla on yhden tai useamman suuren riskin HPV-tyypin aiheuttama infektio. Tällöin voi olla paikallaan tiheämpi papaseuranta. Hoitavia rokotteita on vasta kehitteillä. Tartuntoja ehkäisevästä rokotteesta hyötyvät yleensä vain nuoret.

Rinnat kuvaan ja rottingille

Noin 45-vuoden iässä on suositeltavaa käydä mammografiassa eli rintojen röntgentutkimuksessa ja lisäksi ultraäänitutkimuksessa. Menetelmät täydentävät toisiaan.

Jos riskitekijöitä tai erityistä huolta ei ole, jatkossa seulontakäynnit riittävät. Tosin niidenkin nykytiheydestä ollaan monta mieltä. Rintasyöpäseulonnat tehdään Suomessa 50-69-vuotiaille noin kahden vuoden välein. Erityisryhmille, kuten altistavan geenin kantajille, lääkäri neuvoo oman seurantatahdin. Varsinaisia geenitestejä tehdään Suomessa vain sairastuneille, jolloin heidän lähipiirinsä alttius selviää.

Itse voi tunnustella omia rintoja esimerkiksi noin kerran kuussa. Tunnustelu on helppo tehdä pesun aikana, kun iho on liukas. Nosta tutkittavan puolen käsi ylös ja painele vastakkaisen puolen kädellä rintaa alue alueelta.

Normaalia menopaussia?

Kuukautisten loppumisikä (menopaussi) vaihtelee yksilöllisesti 45 ja 55 vuoden välillä. Tavallisia oireita ovat hikoilupuuskat, kuumat aallot ja univaikeudet. Oireet ovat vaikeimmillaan yleensä menopaussia seuraavan vuoden ajan.

Ennen kuukautisten loppumista kierto muuttuu epäsäännölliseksi. Tämä tapahtuu keskimäärin 5-10 vuotta ennen menopaussia.

Estrogeenin puute ohentaa emättimen limakalvoa, mistä voi seurata kuivuutta ja joskus kirvelyä sekä yhdyntäkipuja. Vaginan kuivuus on yleensä hoidettavissa lääkevoiteilla. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos vaihdevuosien oireet haittaavat merkittävästi jokapäiväistä elämää. Raskauden ehkäisystä on huolehdittava niin kauan kuin kuukautiset ovat varmuudella loppuneet.

Hymy pysyy heleänä

Perusterveen ja hampaistaan huolehtivan henkilön olisi hyvä käydä suuhygienistin luona vähintään noin vuoden välein ja hammaslääkärin tarkastuksessa kahden kolmen vuoden välein.¨

Hampaiden aamu- ja iltaharjauksen lisäksi hammasvälit on hyvä puhdistaa hammaslangalla tai -tikulla päivittäin. Lisäksi kielenpintaa voi välillä puhdistaa. Valitse fluoripitoinen hammastahna, sillä fluori kovettaa hammaskiillettä ja tekee siitä kestävämmän.

Jos käytössäsi on suuta kuivattavia lääkkeitä, kuten jotkin verenpaine- tai astmalääkkeet, ole erityisen huolellinen hampaiden hoidossa. Kun sylkeä on suussa niukasti, pöpöt huuhtoutuvat huonommin pois. Vaihdevuosien hormonihoidolla ei näyttäisi olevan vaikutusta suun terveyteen.

Jos havaitset epänormaalin muutoksen suun limakalvolla, kannattaa sitä käydä näyttämässä hammaslääkärille.

Lasit tulevat avuksi

Silmälääkärille on hyvä varata aika, kun ikänäköoireita ilmaantuu. Käytännössä ikänäkö on kyseessä, kun näön tarkentaminen pieniin lähellä oleviin kohteisiin tuntuu raskaalta. Ja jos katsot pitkään lähelle ja sitten kauas, silmän tarkentuminen kestää aiempaa kauemmin.

Silmälääkäri tutkii silmän rakenteet ja pinnan, näön tarkkuuden ja taittovoiman sekä määrittelee glaukoomariskin (silmänpainetauti). Silmälle ei aiheudu pysyvää haittaa, vaikka ikänäön kanssa tihrustelisikin, mutta siitä saattaa aiheutua päänsärkyä ja silmien väsymistä. Digitaalisten näyttöjen katsominen rasittaa silmiä, ja myös työaseman ergonomialla on merkitystä.

Halvat lukulasit voivat auttaa, jos silmissä ei ole taittovirhettä tai hajataittoa ja jos silmät ovat vahvuudeltaan hyvin samansuuruiset. Silmälääkärin avulla voit saada juuri sopivat silmälasit. Linssien vahvuudet tehdään kunkin silmän mukaan, ja linssit mitoitetaan oikein. Linssien keskikohdan tulisi olla mustuaisen keskellä. Vääränlainen mitoitus voi aiheuttaa rasitusta mutta ei pilaa silmiä.

Ikääntyessä kyynelnesteen koostumus muuttuu ja voi aiheutua silmien kuivumista, kirvelyä ja punoitusta. Apteekista voi hankkia ilman reseptiä kostutustippoja.

Verikokeet harvoin tarpeen

Jos tunnet itsesi terveeksi etkä kuulu mihinkään riskiryhmään, laboratoriokokeet eivät ole välttämättä tarpeen. Omat kolesteroliarvot kannattaa kuitenkin selvittää. Verenpaine kannattaa mitata noin vuoden välein. Veren sokerin mittaus on järkevää vain jos lääkäri tulkitsee sen oireiden vuoksi tarpeelliseksi tai jos sinulla on selvä riski sairastua diabetekseen.

Kotona mitatusta verenpaineesta on hyötyä, jos osaat suhtautua tuloksiin maltilla. Lievästi kohonneita lukemia ei kannata lähteä heti lääkitsemään. Urheilijalle ja kuntoilijalle voi olla hyödyksi mitata pulssi rasituksen yhteydessä.

Omat terveysriskit on hyvä tiedostaa ja terveellisiin elämäntapoihin kannattaa panostaa, mutta yksittäisille mittaustuloksille ei pitäisi antaa liian suurta huomiota. On turhaa ryhtyä niiden perusteella pelkäämään riskejä.

Rokotukset kunnossa?

Lapsuus- ja nuoruusiässä annettuja perusrokotuksia täytyy tehostaa aikuisiässä. Löytäisitköhän terveyskeskuksesta saadun terveyskorttisi? Jos kortti on hukassa, saamasi rokotukset pitäisi olla merkittynä myös potilastietojärjestelmään.

Jos jokin rokotus tai tehoste on unohtunut, perusrokotukset puuttuvat kokonaan tai sinulla ei ole tietoa annetuista rokotteista, rokotusohjelman mukaisen suojan voi rakentaa uudelleen alusta asti. Elimistö kestää usean eri rokotteen antamisen samaan aikaan.

Asiantuntijat:
HYKS:in Naistenklinikan osaston ylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Aila Tiitinen.
Hammaslääketieteeen tohtori, erikoishammaslääkäri Laura Tarkkila, Pääkaupunkiseudun Suun erikoishoidon yksikkö, Helsinki.
Johtava lääkäri Roope Sihvola Silmäasemalta.
Yleislääketieteen erikoislääkäri Hans Blomberg, Sipoon terveysasema.
Lähteenä myös THL:n Rokottajan käsikirja sekä Terveyskirjasto.

Kuvitus: Kati Vuorento