Päänsärky vaivaa ajoittain lähes jokaista – tiedätkö, milloin on aihetta huoleen?

Päänsärky on niin yleinen vaiva, että melkein jokainen kärsii siitä ajoittain. Neurologian dosentti Lauri Soinne kertoo, milloin päänsärky voi olla oire jostain vakavammasta.

Päänsäryt voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: primaariset päänsäryt sekä sekundaariset päänsäryt. Primaaripäänsäryllä tarkoitetaan migreeniä, tensio- eli jännityspäänsärkyä sekä esimerkiksi sarjoittaista päänsärkyä. Sekundaaripäänsäryt sen sijaan liittyvät esimerkiksi tulehdustauteihin tai päähän kohdistuneeseen iskuun, eli niillä on selkeämmin jokin ulkoinen syy.

Primaaripäänsäryt eivät yleensä ole kantajalleen vaarallisia, vaikkakin pahimmillaan hyvin kivuliaita ja joskus hankalahoitoisia. Jännityspäänsärky on yleensä tasaista, kun taas migreeni voi aiheuttaa koviakin särkyjä.

Sarjoittainen päänsärky on äärimmäisen kivulias, suorastaan repivä tai polttava. Kipu on  voimakkainta toisen silmän takana. Kohtaukset ilmaantuvat varoittamatta, kerran tai jopa kahdeksan kertaa vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan. Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan.

Päänsärky on erityisesti nuorten vaiva, sillä yleensä päänsäryt vähenevät keski-iän jälkeen.

Ajoittainen päänsärky menee itsestään ohi

Neurologian dosentti Lauri Soinne kertoo, että noin yhdeksän kymmenestä ihmisestä tunnistaa päänsäryn ja on kärsinyt siitä ainakin joskus elämänsä aikana. Monesti särky menee itsestään ohi.

päänsärky on tavallinen oire

Esimerkiksi stressi, uni- tai energiavaje voi aiheuttaa päänsärkyä, jonka ohimenoa voi odottaa ja tunnustella tai ottaa oireisiin särkylääkettä. Pääkipu voi olla myös seurausta erilaisista vieroitusoireista, kuten krapulasta tai aamulla unohtuneesta kahvikupillisesta.

”Särkylääkkeiden käyttöä voi harkita tarvittaessa harvoin vaivaavaan päänsärkyyn. Ajoittainen käyttö on turvallista.”

Toistuva päänsärky voi olla stressin seurausta

Joskus päänsärkyä esiintyy esimerkiksi tiettyyn aikaan kuukaudesta joko hormonaalisista syistä tai stressin seurauksena. Myös lihaksista johtuva jännityspäänsärky voi olla toistuvaa.

Toistuvista migreenikohtauksista kärsivän kannattaa yrittää selvittää ne tekijät, jotka laukaisevat kohtauksen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kirkas valo, alkoholi, kuumuus tai suuri lämpötilan vaihtelu, valvominen tai stressi. Kun kohtauksen laukaisija on tiedossa, sitä kannattaa parhaansa mukaan vältellä.

Jännityspäänsäryn syitä kannattaa myös selvittää. Ovatko niskan ja hartioiden lihakset jumissa? Onko työssä erityisen stressaavaa? Liikunta, venyttely ja rentoutus voi tuoda avun lihasperäisiin kipuihin ja jotkut saavat avun pilateksesta, joogasta tai vastaavista lajeista. Fysioterapiasta voi olla hyötyä.

päänsärky on tavallinen oire

Päänsärky voi olla myös monen tekijän yhdistelmä.

”Stressillä ja päänsäryllä on vahva yhteys, joka korostuu tämän päivän työelämässä. Täytyy olla jatkuvasti saatavilla ja uni jää helposti liian lyhyeksi”, Lauri Soinne sanoo.

Jatkuva päänsärky täytyy tutkia

Kroonisesta päänsärystä puhutaan silloin, kun päätä on kivistänyt vähintään 15 päivänä kuukaudesta viimeisen kolmen kuukauden ajan. Krooninen pääkipu tuntuu usein huolestuttavalta oireelta, mutta se kertoo hyvin harvoin vakavasta syystä, esimerkiksi aivokasvaimesta.

”Jopa vuosia kestänyt päänsärky on useimmiten migreeniä, jännityspäänsärkyä tai näiden yhdistelmä. Jos omat toimet ja elämäntapamuutokset eivät auta, on hyvä hakeutua vastaanotolle, jossa tutkitaan säryn syitä ja pohditaan sopivia hoitomenetelmiä.”

Krooninen päänsärky voi olla myös seurausta särkylääkkeiden liikakäytöstä. Tällöin syntyy kierre, jossa kipua lääkitään särkylääkkeellä, joka kehosta poistuessaan aiheuttaa vieroitusoireita, jotka oireilevat päänsäryn muodossa.

päänsärky on tavallinen oire

Äkillinen, kova päänsärky ja aivo-oireet pitää ottaa vakavasti

Jos kova päänsärky on itselle aivan uusi oire, on parasta hakeutua hoitoon, jotta saadaan selville, mistä on kysymys.

”Hyvin äkillisesti alkanut kova päänsärky voi olla aivoverenvuodon varoitussärky, joka pitää heti tutkia.”

Mikäli päänsärky pahenee aina aamuisin ja siihen liittyy pahoinvointia, särky voi kieliä aivopaineen noususta. Aivopaineen nousu taas liittyy esimerkiksi aivokasvaimiin, aivolaskimotukoksiin, aivoselkäydinnestekierron häiriintymiseen ja aivoverenvuotoon.

Särky kannattaa ottaa vaaran merkkinä myös silloin, kun se on hyvin äkillistä. Särkyyn voi liittyä muita oireita, kuten tajunnan menetys, halvaus, puhehäiriöitä, yleistilan heikkeneminen, niskan jäykkyys (niska ei taivu kohti rintaa) tai korkea kuume. Tällaisten oireiden seurauksena apua tulee hakea heti. Huolestuttavaa on myös, jos päänsärky jatkuvasti pahenee ja ilmaantuu oksentelua.

Myös päähän kohdistunut kova isku on syy hakeutua hoitoon etenkin, jos särky tuntuu vamma-aluetta laajemmalla alueella tai siihen liittyy hermostollisia oireita.

Muut lähteet: Käypä hoito, Terveyskirjasto

Lue myös:

Onko kipulääke haitaksi sydämelle?
Aivoinfarkti iskee nopeasti – 7 asiaa infarktista, jotka jokaisen kannattaa lukea
Näin ehkäiset Alzheimerin tautia – 10 keinoa, joilla pidät huolta aivoistasi
Päänsärky — 20 faktaa

Keskustelu

Kommentoi juttua: Päänsärky vaivaa ajoittain lähes jokaista – tiedätkö, milloin on aihetta huoleen?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X