Kuka sairastuu syöpään? Kannattaako geenitesti? Mitkä ovat syövän oireet? 6 kysymystä syövästä

Syöpä voi johtua geeneissä tapahtuvista virheistä, ja virheet lisääntyvät 50 ikävuoden jälkeen. Huonot elintavat moninkertaistavat virheet. Kysyimme asiantuntijoilta, mikä syövän puhkeamiseen vaikuttaa.

1. Miten syöpä syntyy?

Jokainen solu toimii sen DNA:han kirjoitettujen ohjeiden eli geenien perusteella. Syöpäsolu syntyy, kun ohjeisiin kertyy väistämättä elämän aikana virheitä, jotka saavat solun kasvamaan hallitsemattomasti. Ennen pitkää syöpäsolut vievät terveiltä soluilta tilaa niin, että terveiden solujen normaalit toiminnot estyvät.

Yksi geenivirhe ei aiheuta syöpää. Siihen tarvitaan muutoksia useissa solujen kasvuun ja erilaistumisen säätelyyn osallistuvissa geeneissä, ja tähän menee yleensä vuosia. Puolustusjärjestelmämme korjaa soluissa tapahtuneita virheitä, mutta se ei ole aukoton.

2. Miksi yksi sairastuu syöpään mutta toinen ei?

Syövät alkavat yleistyä noin viisikymmenvuotiaana, sillä tuohon ikään mennessä geeneihin on ehtinyt tulla vaadittava määrä virheitä. Syy geeneissä tapahtuneisiin muutoksiin on aina osittain sattumassa, mutta riskiä lisäävät jotkin aineet, kuten tupakka tai UV-säteily. Muutkin elintavat vaikuttavat, mutta valtaosassa syövistä ei pystytä nimeämään yhtä aiheuttajaa.
Alttius geenivirheisiin löytyy perimästä 5–10 prosentilla sairastuneista. Rintasyövistä ja paksusuolen syövistä osa kulkee suvuissa.

3. Kenen kannattaa testauttaa geeninsä?

Geenitestiä harkitaan, jos lähisuvussa on 30–40-vuotiaana tai poikkeuksellisen paljon samaan syöpään sairastuneita, kuten isoäiti, äiti ja täti. Testi ei paljasta syöpää, vaan syövälle altistavan geenin kantajuuden. Siihen hakeudutaan esimerkiksi omalääkärin kautta.

Markkinoilla on olemassa kotona tehtäviä testejä. Ne eivät välttämättä toimi kaikilla ihmisryhmillä, ja niiden tulkitseminen vaatisi ammattilaista. Testitulos voi herättää turhaa huolta tai tuoda vääränlaisen turvallisuudentunteen.

4. Kuinka syöpä löytyy ajoissa?

Osa syövistä löytyy, kun ihminen itse havahtuu kehossaan tai sen toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, kuten nainen rinnastaan löytyvään kyhmyyn, ja hakeutuu tutkimuksiin. Osa syövistä paljastuu kansalaisille ilmaisissa seulonnoissa.

Naisilla seulotaan rintasyöpää ja kohdunkaulakanavan syöpää. Rinta­syöpää seulotaan 50–69-vuotiailta naisilta rintojen röntgenkuvauksella eli mammografialla, johon nainen saa kutsun joka toinen vuosi. Vaikka nainen kävisi säännöllisesti mammografiassa, rinnat kannattaa silti tutkia käsin ja silmin joka kuukausi.

Kohdunkaulakanavan syöpää seulotaan kohdunkaulan limakalvolta otetusta irtosolunäytteestä. Tähän papa-kokeeseen kutsutaan 30–60-vuotiaita naisia viiden vuoden välein.

Miehillä eturauhassyöpä näkyy verestä otetusta PSA-arvosta. Sen käyttöä seulontatutkimuksena estää se, että PSA paljastaa myös harmittomat kasvaimet, jotka eivät koskaan etene vaarallisiksi. Löydetty kasvain kuitenkin hoidetaan, ja hoidolla on usein ikäviä haittoja virtsanpidätys- ja seksuaaliseen kykyyn.

Suolistosyövän seulonnassa on tutkittu ulosteen veritestiä, mutta tällä hetkellä suolistosyöpää ei Suomessa seulota. EU suosittelee suolistosyövän seulontaa, ja monissa maissa yli 50-vuotiaille tehdään paksusuolen tähystys.

5. Mikä vaikuttaa syövän ennusteeseen?

Esimerkiksi syöpätyyppi, havaitsemisvaihe ja kasvaimen ominaisuudet vaikuttavat ennusteeseen. Rintasyöpäpotilaista 90 prosenttia on viiden vuoden kuluttua elossa, haimasyövässä vastaava luku on viisi. Haimasyöpä todetaan haiman sijainnin vuoksi usein myöhään, ja siihen syöpälääkkeet tehoavat heikosti. Kun syöpä havaitaan myöhään, se on monesti ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä. Kasvainta, joka muistuttaa läheisesti lähtökudoksen rakenteita, kutsutaan hyvin erilaistuneeksi. Huonosti erilaistuneet kasvaimet leviävät muita helpommin, ja niiden ennuste on jonkin verran huonompi.

Potilaan yleiskunto ja muut mahdolliset sairaudet vaikuttavat paranemiseen. Hyväkuntoinen jaksaa hoidot huonokuntoista paremmin. Tupakointi heikentää syöpälääkkeiden ja sädehoidon tehoa ja lisää leikkauskomplikaatioita.

Mihin oireisiin pitäisi havahtua?

Tahaton laihtuminen, ulosteen mukana tuleva veri, tupakoijan tavallista sinnikkäämpi tai verinen yskä, naisilla rintojen kyhmyt ja vuoto sekä vaihdevuosi-iän jälkeen tuleva verinen vuoto emättimestä ovat oireita, joiden syyt pitää selvittää. Miehillä eturauhassyövän oireet ovat hyvin samanlaisia kuin eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa, joten niiden erottaminen toisistaan kuuluu lääkärille.

Iho kannattaa silmäillä vuosittain läpi ja huomioida, onko luomissa mahdollisia muutoksia. Selän kuvaaminen kännykkäkameralla ja sen vertaaminen vuoden takaiseen otokseen ei ole ollenkaan huono tapa. Sinnikkäitä ihon karhentumia ja huonosti paranevia haavoja kannattaa näyttää lääkärille.

6. Onko terveistä elintavoista hyötyä syövän ehkäisyssä?

Elintapojen osuus eri syöpien taustatekijöinä vaihtelee, mutta niiden osuus on perimää huomattavasti isompi. Arviolta 95 prosenttia ihosyövistä voitaisiin estää suojautumalla auringolta kunnolla, ja ruoansulatuskanavan syövistä jopa 30–50 prosenttia olisi ehkäistävissä ravinnolla, jossa vältetään runsasta sokeria, valkoista vehnää, suolaa, kovaa, eläinperäistä rasvaa ja punaista, prosessoitua lihaa.
Liikunta, tupakoimattomuus ja normaali paino auttavat ehkäisemään syöpää. Vaihdevuosioireiden hormonikorvaushoito lisää jonkin verran rintasyövän riskiä, mutta ei lähellekään niin paljon kuin runsas alkoholinkäyttö tai ylipaino.

Asiantuntijat: Dosentti, LT Kirmo Wartiovaara, Helsingin yliopisto (kysymykset 1–3) ja LT, syöpätautien erikoislääkäri Maarit Bärlund, Tays (kysymykset 4–7)

Artikkeli on julkaistu Kotilieden numerossa 6/18

Keskustelu

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.